Bahrain

Maantiede

Bahrain on pieni saarivaltio Persianlahden lounaisrannikon edustalla, Qatarista pohjoiseen ja Saudi-Arabiasta itään. Pengertie ja sillat yhdistävät Bahrainin Saudi-Arabiaan. Mailla on lyhyt maaraja pengertielle rakennetulla keinotekoisella saarella. Bahrainiin kuuluu kolmekymmentä saarta. Pääsaaren nimi on Bahrain. Se kattaa neljä viidesosaa koko maan pinta-alasta ja siellä asuu yli puolet väestöstä. Pääkaupunki Manama on Bahrainin saaren pohjoiskärjessä. Manaman kaupunkialueella asuu seitsemänsataa tuhatta ihmistä.

Bahrainissa on kuiva ja lämmin ilmasto. Kesällä on helteitä. Suurin osa vähistä sateista tulee talvella ja keväällä, joulukuun ja huhtikuun välillä. Kesäisin esiintyy hiekkamyrskyjä. Bahrainin saaret ovat matalia. Pääsaaren korkein kohta Jabal al-Dukhan nousee vain vähän yli sata metriä merenpinnan yläpuolelle. Saarilla on hienoja hiekkarantoja. Lähivesillä on aikaisemmin ollut monia koralliriuttoja, mutta meren lämpeneminen sekä likaantuminen öljypäästöistä ja asumajätevesistä ovat hävittäneet koralleja. Entisille riutoille on viime vuosina upotettu betonirakenteita helpottamaan uuden korallikannan kasvua. Mahdolliset tulokset näistä keinotekoisista riutoista näkyvät lähivuosien kuluessa.

Bahrainin saarilla on niukka kasvillisuus. Vettä on vähän ja kasvien käytettävissä oleva vesi on useimmiten hieman suolaista murtovettä. Kasvien on sopeuduttava kuivuuteen ja niillä täytyy olla hyvä suolansietokyky. Saarten yleisimpiä puita ovat palmut, istutetut ja kastellut hedelmäpuut, ja meskitet. Hietikoilla kasvaa matalia mehikorvapensaita. Luonnontilainen eläimistö on vähentynyt asutuksen levitessä. Joillakin saarilla elää vielä kuhertajagaselleja. Pienempiä eläimiä ovat korvasiilit, aavikkorotat ja käärmeitä syövät mungot. Rantakosteikoissa pesii, levähtää ja talvehtii paljon lintuja: flamingoja, haikaroita, uikkuja ja kahlaajia.

Bahrain valmistautuu vesivarojen ehtymisen varalle. Pinnanalaiset vesivarat eivät enää riitä antamaan ihmisille ja maataloudelle tarpeeksi makeaa vettä. Bahrainiin on rakennettu viisikymmentä suolanpoistolaitosta erottamaan merivedestä juoma- ja käyttövettä, sekä puhdistamoja, joissa yhdyskuntien jätevesiä käsitellään juomakelpoisiksi. Makean veden erottelu merivedestä lisää Bahrainin rantavesien suolapitoisuutta. Liikasuolaisuus vähentää nyt rannikkomeren kalakantoja.

Historia

Persianlahden ympärillä on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Yli viisi tuhatta vuotta sitten Bahrainin saarella syntynyt Dilmunin valtakunta kasvoi voimakkaaksi aluevaltioksi, joka hallitsi Persianlahden kauppareittejä. Saaren pohjoisosassa Ain Umm Sujoorissa on Dilmunin valtakunnan aikaisten kaivojen jäänteitä. Näiden lähellä on vanhojen kivitemppelien raunioita ja hautakumpuja. Bahrainilaiset kävivät kauppaa Intian ja Mesopotamian kanssa. Kolme tuhatta vuotta sitten Bahrain kuului Persian valtapiiriin. Bahrainissa sukellettiin helmiä. Helmikauppa vaurastutti maata.

600-luvulla islamin usko levisi Bahrainin alueelle. 800-luvulta 1000-luvulle saakka Bahrainissa oli vallassa ääri-islamilainen karmaattien lahko. Karmaatit tekivät sotaretkiä Irakiin ja Mekkaan. He ryöstivät pyhiinvaellusreittien kulkijoita. 1520-luvulla Portugali valtasi Bahrainin ja Qatarin. Portugalilaiset rakensivat linnoituksia rannikolle. 1600-luvun alussa Persia karkotti portugalilaiset Bahrainista. 1780-luvulta asti Bahrainia on hallinnut arabialainen Khalifan suku. Vuonna 1820 Bahrain solmi merisopimuksen Ison-Britannian kanssa. 1860-luvulla Iso-Britannia alisti Bahrainin alusmaakseen. Bahrainista tuli tärkeä satama Ison-Britannian Intian kaupassa. 1930-luvun alussa Bahrainista löydettiin öljyä. Bahrain itsenäistyi vuonna 1971.

1970-luvun puolivälissä Libanonin sisällissota horjutti Beirutin asemaa kansainvälisten pankki- ja rahoituspalveluiden tarjoajana. Bahrain nousi huomattavaksi alueelliseksi finanssikeskukseksi. Tämä antoi vauhtia maan kehitykselle. Koko itsenäisyyden ajan Bahrainissa on esiintynyt uskonnollisia jännitteitä. Enemmistö bahrainilaisista on shiiamuslimeja, samoin kuin Iranissa. Hallitseva Khalifan suku ja heidän lähipiirinsä ovat sunnimuslimeja, jotka ovat enemmistönä Saudi-Arabiassa. Bahrainin johto on pitänyt yllä läheisiä suhteita Saudi-Arabiaan.

Vuonna 2011 Saudi-Arabian armeija auttoi Bahrainin hallitusta hajottamaan suuret katumielenosoitukset, joissa vaadittiin taloudellisia ja poliittisia uudistuksia. Yhteenotoissa kuoli lähes sata ihmistä. Kolme tuhatta ihmistä pidätettiin. Neljä vuotta sitten Euroopan parlamentti arvosteli Bahrainia siitä, että viranomaiset loukkaavat ja rajoittavat väestön oikeuksia ja vapauksia. Ihmisoikeuksien ajajia, toimittajia ja kansanliikkeisiin osallistuvia ihmisiä uhkaillaan, vangitaan ja kidutetaan. Pidätettyjen joukossa on ollut lapsiakin. Vuonna 2023 sadat poliittiset vangit olivat nälkälakossa vastustaakseen vangitsemistaan ja ankaria vankilaoloja.

Yhteiskunta ja politiikka

Bahrain on kuningaskunta. Kuningas nimittää pääministerin ja hallituksen. Nykyinen kuningas Hamad bin Isa al-Khalifa on hallinnut Bahrainia jo kaksikymmentäviisi vuotta. Pääministeri ja hallitus ovat kuninkaan alaisia. Bahrainin pääministeri on Salman bin Hamad al-Khalifa. Hän on kuningas Hamadin vanhin poika. Kuninkaalla on suuri vaikutusvalta oikeuslaitoksessa. Kuningas nimittää tuomarit ja usein painostaa oikeusistuimia erityisesti sellaisissa tapauksissa, joilla on poliittista merkitystä.

Bahrainin parlamentissa on kaksi kamaria. Kuningas nimittää nelikymmenjäsenisen neuvoston, joka toimii parlamentin ylähuoneena. Alahuoneen, edustajainhuoneen, neljäkymmentä kansanedustajaa valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Poliittiset puolueet eivät ole sallittuja Bahrainissa. Ehdokkaat voivat kuitenkin muodostaa valitsijayhdistyksiä. Hallitus on kieltänyt ja lakkauttanut yhdistyksiä ja liikkeitä, jotka vapaasti toimiessaan olisivat voineet synnyttää kasvukykyisiä oppositioryhmittymiä. Hallituksen vastustajia on vangittu ja karkotettu maasta. Monet poliittiset vangit ovat kuolleet vankilassa. Vuonna 2024 kuningas Khalifa vapautti kahdeksansataa poliittista vankia.

Sadoilta shiiamuslimeilta, jotka ovat osallistuneet hallituksen vastaiseksi tulkittuun toimintaan on riistetty Bahrainin kansalaisuus. Bahrainin vaalikäytännöt suosivat vallanpitäjiä. Vaalipiirit on suunniteltu ja rajattu niin, että shiiamuslimit ovat aina aliedustettuja. Vaalien järjestämisestä vastaa oikeusministeri, Khalifan suvun jäsen. Hallitus rajoittaa viestimien toimintaa, jotta poliittiset asiat eivät nousisi keskustelunaiheiksi. Ennen vuoden 2022 vaaleja Bahrainin hallitus julisti useita oppositioryhmiä laittomiksi, jotta niiden jäsenet eivät voisi olla ehdokkaina. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Bahrain ei ole vapaa maa.

Bahrainissa on kahdeksansataa tuhatta vierastyöläistä. Eniten vierastyöläisiä on tullut Intiasta, Bangladeshista ja Egyptistä. Afrikkalaisten vierastyöläisten määrä on kasvanut viime vuosina. Vierastyöläisillä ei ole kansalaisoikeuksia. He kärsivät usein huonosta kohtelusta. Heidän passinsa voidaan takavarikoida. He eivät voi vaihtaa työpaikkaa ilman työnantajan lupaa. Heille maksetaan alhaisempia palkkoja kuin bahrainilaisille. Kolme neljäsosaa Bahrainin työvoimasta on vierastyöläisiä. Bahrain ei ole allekirjoittanut kansainvälisiä pakolaisuussopimuksia eikä tunnusta pakolaisten oikeuksia.

Talous ja kaupankäynti

Bahrain on korkean tulotason maa. Talous on kasvanut kohtalaisen ripeästi kaksikymmentä vuotta. Poikkeus oli vuosi 2020, silloin koronalama supisti taloutta kuusi prosenttia. Sen jälkeen kasvu on elpynyt neljän prosentin vuositasolle. Öljyn hinnan kohoaminen on elvyttänyt kasvua. Bahrainin tärkeimmät tuotteet ovat öljy ja alumiini. Bahrain jalostaa muiden tuottajamaiden raakaöljyä. Vain sadasosa Bahrainin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 35 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 64 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Bahrain on huomattava pankkitoiminnan sekä lento- ja meriliikenteen keskus. Hallituksen tavoitteena on ollut tuotantoelämän monipuolistaminen, jotta talous ei olisi liian riippuvainen öljyn jalostamisesta ja viennistä.

Vuonna 2023 Bahrainin tavaraviennin kokonaisarvo oli 18 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 16 miljardia euroa. Kolmasosa vientituloista saatiin öljykaupasta. Alumiinimalmin ja -jalosteiden osuus oli neljännes kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat rauta, koneet ja laitteet, lannoitteet, kulta ja korut, muovit, ajoneuvot ja juusto. Suurimmat vientimaat olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat, Intia ja Marokko. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Brasilia ja Intia.

Bahrainissa käy vuosittain kaksitoista miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuottaa kolme miljardia euroa vuodessa. Eniten matkailijoita tulee Saudi-Arabiasta. Bahrainin ja Saudi-Arabian välisen salmen yli on rakennettu kaksikymmentä kilometriä pitkä nelikaistainen pengertie, jota käyttää vuosittain yli kymmenen miljoonaa ajoneuvoa. Helppo kulkuyhteys on lisännyt viikonloppumatkailua Saudi-Arabiasta Bahrainiin. Perhematkailijat kehuvat Bahrainin vesi- ja huvipuistoja. Bahrainin taide ja näyttelyt ovat alkaneet herättää kansainvälistä kiinnostusta. Bahrain hankkii näkyvyyttä isännöimällä autoilun Formula1-luokan Grand Prix-kilpailua.