Bangladesh

Maantiede

Bangladesh on Etelä-Aasiassa Bengalinlahden kaarteessa. Lahden itärannalla Bangladeshin eteläosat kurkottavat kielekkeenä Myanmarin rajoille. Rannikkokielekkeellä on yli sadan kilometrin pituinen hieno hiekkaranta. Lännessä, pohjoisessa ja idässä Intia kiertyy Bangladeshin rajanaapuriksi. Valtaosa Bangladeshista on alavaa suistoa. Vain pohjoisimmassa kärjessä ja kaakkoisosissa on kukkuloita ja ylänköä. Korkeimmat kukkulat ovat kaakossa, Chittagongissa. Ne kohoavat noin tuhat metriä merenpinnan yläpuolelle.

Pääkaupunki Dhaka on Bangladeshin keskiosan tasangolla Buriganga- ja Sitalakhya-jokien välissä. Pääkaupungissa ja sen lähialueella asuu kaksikymmentä viisi miljoonaa ihmistä. Bengalin lahden itärannalla sijaitseva Chittagong, nykyinen Chattogram, on vanha ja vilkas satamakaupunki. Se on Bangladeshin toiseksi suurin kaupunki ja tärkeä teollisuus- ja talouskeskus. Kaupungissa on yli viisi miljoonaa asukasta. Hieman alle puolet bangladeshilaisista asuu kaupungeissa.

Bangladeshissa on lämmin ja kostea ilmasto. Voimakkain sadekausi ajoittuu kesäkuusta lokakuuhun. Monsuunikauden sateet voivat peittää puolet Bangladeshista veden alle. Suurin osa maasta on vain muutamia metrejä merenpinnan yläpuolella. Bengalinlahdella on joka vuosi rajuja myrskyjä. Myrskyaallot syövyttävät rantamaita. Meritulvat suolaavat maata. Rankkasateiden jälkeen suuret joet tulvivat. Tulvat aiheuttavat sortumia jokipenkoilla.

Bangladeshin halki virtaa kymmeniä jokia. Bengalinlahden rannikko on repaleinen jokien suista, niemistä ja liejusaarista. Levein suisto on Padma- ja Meghnajokien yhteisellä alajuoksulla. Padma on Bangladeshin isoin joki. Se on Gangesin haara. Bengalinlahden liepeillä on maailman suurin mangrovemetsä. Mangrovepuut kasvavat matalien rantavesien hiekassa ja liejussa. Ne sietävät makean veden ja suolaveden vaihtelua. Sundarbanien mangrovemetsissä elää tiikereitä, kauriita ja kalastajakissoja.

Puolet Bangladeshissa kulutettavasta energiasta saadaan kaasusta. Öljyn osuus on kolmekymmentä prosenttia. Hiilen osuus on seitsemäntoista prosenttia. Uusiutuvia energianlähteitä käytetään vähän. Vesivoimalla tuotetaan alle sadasosa kulutettavasta energiasta. Aurinko- ja tuulivoiman yhteisosuus on sekin alle prosentti. Bangladeshin kaupunkien ilma on saastunut. Ilmaa likaavat liikenteen pakokaasut ja tehtaiden päästöt. Vuonna 2025 Dhaka oli ilman laadun osalta maailman kolmanneksi likaisin kaupunki.

Historia

Intian niemimaalla on elänyt ihmisiä yli sata tuhatta vuotta sitten. Asutus on levinnyt useina aaltoina pitkän ajan kuluessa. Bangladeshin jokivarsilla on kasvatettu riisiä neljä tuhatta vuotta sitten. Kaksi tuhatta vuotta sitten jokilaaksoissa oli jo useita suuria kaupunkeja. Nykyisen Bangladeshin seudulla on asunut monia eri kansoja. 700-luvulla alueella syntyi Palan kuningaskunta. Palan hallitsijat olivat buddhalaisia. 1100-luvulla nykyisen Dhakan seutuja hallitsi hindulainen Devan kuningassuku.

1200-luvulla islamin usko alkoi levitä Bangladeshiin. 1200-luvulta 1500-luvulle asti islamilainen Delhin sulttaanikunta hallitsi laajaa osaa Intian niemimaasta. Bangladeshin alueella oli Bengalin sulttaanikunta, jonka hallitsijat olivat nimellisesti Delhin alaisia. Bengalin sulttaanikunnalla oli vahvoja johtajia. Bengalin sulttaanit pitivät yllä suhteita Kiinaan, Persiaan ja Egyptiin. Sulttaanikunta oli suurimmillaan 1500-luvulla. Bengalin laivat kuljettivat riisiä Bruneihin ja Sumatralle. Ulkomaille myytiin myös helmiä, silkkiäispuiden kuidusta tehtyä mulperipaperia ja hienoa puuvillakangasta, musliinia. Bengalin sulttaanikunta oli vauras kauppavaltio.

1600-luvulla Iso-Britannia alkoi ulottaa valtaansa Bengalin alueelle perustamalla kauppa-asemia ja satamia. 1700-luvun puolivälissä Bangladesh alistettiin brittiläiseksi siirtomaaksi. Siirtomaavallan aikana Bangladeshin tuotanto ja talous palvelivat Iso-Britannian tarpeita. Bengalissa kukoistanut kangas- ja vaateteollisuus hiipui. Bangladeshin pohjoisosissa viljeltiin tupakkaa brittiläisille yhtiöille. Maan länsiosat tuottivat silkkiä ja sokeriruokoa. Itäosissa kasvatettiin juuttia.

Hallitessaan Intiaa isona siirtomaanaan Iso-Britannia käytti hallintonsa apuna hindulaisia paikallisjohtajia. Hindistä tehtiin hallinnon virallinen kieli. Vuonna 1905 Bengalin alue jaettiin kahteen osaan, hinduenemmistöiseen Länsi-Bengaliin, jonka pääkaupunki oli Kalkutta ja muslimienemmistöiseen Itä-Bengaliin, jonka pääkaupunki oli Dhaka. Vuonna 1906 Dhakassa perustettiin Muslimiliitto Intian muslimien etuja ajavaksi puolueeksi. Vuonna 1947 brittiläinen siirtomaavalta päättyi Intian niemimaalla. Entinen iso siirtomaa jaettiin kahdeksi itsenäiseksi valtioksi: Intiaksi ja Pakistaniksi.

Pakistan muodostettiin brittiläisen Intian muslimienemmistöisistä osista. Muslimiliitto oli uskontoperusteisen jaon kannalla. Syntyessään Pakistan oli kaksiosainen maa. Länsi-Pakistan sijaitsi Intian länsipuolella ja Itä-Pakistan itäpuolella. Länsi-Pakistanin valtakieli oli urdu. Itä-Pakistanissa puhuttiin bengalia. Kieliriita ja erimielisyydet vallankäytöstä repivät kuilun Länsi- ja Itä-Pakistanin välille. Idässä äänestäjät hylkäsivät Pakistania hallinneen Muslimiliiton ja antoivat tukensa bengalilaista kansallismielisyyttä ajavalle Awamiliitolle.

Vuonna 1970 Awamiliitto voitti itselleen enemmistön Pakistanin parlamentissa. Länsi-Pakistanin johtajat eivät hyväksyneet Awamiliittoa johtavan Sheikh Mujibur Rahmanin hanketta, jonka mukaan Pakistanista olisi tehtävä liittovaltio. Maaliskuussa vuonna 1971 Länsi-Pakistanin armeija alkoi tukahduttaa Itä-Pakistanissa levinnyttä itsehallintoliikettä. Itä-Pakistan julistautui itsenäiseksi Bangladeshin valtioksi.

Pakistanin armeijan ja Bangladeshin itsenäisyysmielisten joukkojen välillä alkoi sota. Kymmenen miljoonaa bangladeshilaista pakeni Intiaan. Intia asettui tukemaan Bangladeshia. Intian sotavoimien väliintulo ratkaisi itsenäisyystaistelun. Pakistanin armeija antautui. Sodassa kuoli yli puoli miljoonaa ihmistä. Vuoden 1972 alussa, sodan päätyttyä, Bangladesh vahvisti itsenäisyytensä. Bangladesh hyväksyttiin YK:n jäseneksi vuonna 1974.

Itsenäisyyden alkuvuosina Bangladeshia hallitsi Mujibur Rahmanin puolue, Awamiliitto. Maasta tuli yksipuoluejärjestelmä. Vuonna 1975 Mujibur Rahman surmattiin ja armeija kaappasi vallan. Sen jälkeen, vuoteen 1991 asti, Bangladeshissa oli useita vallankaappauksia ja sotilaiden johtamia hallituksia. 1990-luvulta alkaen Bangladeshin politiikassa on ollut kaksi voimakeskusta: Khaleda Zian johtama Kansallispuolue ja Mujibur Rahmanin tyttären Sheikh Hasinan johtama Awamiliitto. Sekä Khaleda Zia että Sheikh Hasina ovat olleet pääministerinä vuosien ajan. Vuonna 2018 Khaleda Zia sai seitsemäntoista vuoden vankeustuomion kavalluksista.

Sheikh Hasina oli Bangladeshin pääministerinä viisitoista vuotta. Vuonna 2024 rajuista hallituksen vastaisista mielenosoituksista levisi kapina, joka lopetti Sheikh Hasinan vallan. Pääministeri pakeni Intiaan. Mielenosoituksissa ja mellakoissa kuoli kaksi tuhatta ihmistä. Bangladeshiin muodostettiin väliaikainen hallitus, jota johtaa Muhammad Yunus. Yunus on taloustieteilijä ja pankkiiri. Vuonna 2006 hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vähävaraisia lainoittavan pienluottojärjestelmän keksimisestä. Vuonna 2025 Awamiliitto lakkautettiin. Sheikh Hasina sai kuolemantuomion rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hän ei ollut läsnä oikeudenkäynnissä. Hän on edelleen pakolaisena Intiassa.

Yhteiskunta ja politiikka

Bangladeshin presidentti valitaan viiden vuoden virkakaudelle. Presidentin valitsee parlamentti. Vuonna 2023 Bangladeshin presidentiksi valittiin Mohammed Shahabuddin. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2024 laajat väkivaltaiset mielenosoitukset kaatoivat pääministeri Sheikh Hasinan hallituksen. Pääministeri pakeni maasta. Bangladeshiin nimitettiin väliaikainen hallitus, jota johtaa taloustieteilijä Muhammad Yunus. Väliaikainen hallitus on luvannut järjestää vaalit helmikuussa vuonna 2026.

Bangladeshin parlamentissa on 350 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Viisikymmentä kansanedustajan paikkaa on varattu naisille. Vuonna 2024 ennen hallituksen kukistumiseen johtanutta mielenosoitusaaltoa järjestettyihin parlamenttivaaleihin osallistui kuusi puoluetta. Pääministeri Sheikh Hasinan johtama Awamiliitto sai ylivoimaisen enemmistön 271 kansanedustajalla. Toiseksi suurin ryhmä, Kansallispuolue, sai kolmetoista kansanedustajaa. Parlamenttiin valittiin 62 puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Vain vähän yli neljäkymmentä prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Bangladesh on osittain vapaa maa. Suurten puolueiden päättäjät ja heidän perheenjäsenensä ovat ottaneet vastaan miljoonien eurojen lahjuksia yksityisiltä yrityksiltä. Arvostelijoiden mielestä Sheikh Hasina halusi muuttaa Bangladeshin yksipuoluevaltioksi. Vuoden 2024 kapina alkoi opiskelijoiden mielenosoituksista, koska hallituspuolue suosi kannattajiaan ja näiden sukulaisia julkisen hallinnon virkoja täytettäessä. Mielenosoituksista repesi mellakoita. Poliisien ja opiskelijoiden yhteenotoissa tapettiin kolmesataa ihmistä. Tämän jälkeen mielenosoituksiin liittyi enemmän ihmisiä. Kansanliike paisui isoksi kapinaksi, jota viranomaiset eivät pystyneet hillitsemään. Mellakoissa kuoli kaksi tuhatta ihmistä. Bangladeshin armeija tuki väliaikaisen hallituksen muodostamista.

Tutkijoiden mukaan Bangladeshin vientiyrityksissä on ollut kavalluksia ja rahanpesua miljardien eurojen arvosta. Vaateteollisuus on ollut maan talouskasvun veturi. Maailman suuret muotitalot ovat käyttäneet hyväksi Bangladeshin alhaista palkkatasoa ja heikkoa työolojen valvontaa. Kalliita merkkivaatteita valmistavat työntekijät ovat ansainneet alle sata euroa kuukaudessa. Työntekijät ovat tehneet pitkiä päiviä kurjissa oloissa. Kaksitoista vuotta sitten yli tuhat työntekijää kuoli ja kaksi tuhatta loukkaantui, kun Rana Plazan vaatetehtaan rakennus romahti Dhakassa. Sortuneessa tehtaassa valmistettiin vaatteita eurooppalaisille ja pohjoisamerikkalaisille muotiliikkeille.

Talous ja kaupankäynti

Bangladesh on alemman keskitulotason maa. 2000-luvulla Bangladeshin talous on kasvanut varsin nopeasti. Kasvuvauhti on ollut noin viisi prosenttia vuodessa. Vuonna 2025 talous kasvoi neljä prosenttia. Taloustutkijat arvelevat, että neljäsosa Bangladeshin asukkaista elää köyhyydessä. Maailmanpankin mukaan kymmenesosa bangladeshilaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä. 2000-luvun alussa puolet väestöstä oli köyhiä. Maaseudun asukkaiden elinolot ovat huonommat kuin kaupunkilaisten.

Kolmekymmentä viisi prosenttia Bangladeshin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja neljäkymmentä viisi prosenttia työskentelee palvelualoilla. Maatalouden päätuote on riisi. Se on bangladeshilaisten perusruoka-aine. Viljelijät kasvattavat myös maissia, papuja, vehnää, perunoita, vihanneksia, hedelmiä, mauste- ja öljykasveja sekä juuttia. Maaseudulla on paljon pieniä kutomoja ja käsityöläisiä, jotka valmistavat kankaita ja neuleita. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet, lampaat, kanat ja ankat. Suurin osa nautakarjasta on intialaisperäisiä kyttyräselkäisiä seebuja.

Bangladeshissa on paljon vaatetehtaita ja nahka-alan yrityksiä. Suuret vaatetehtaat toimivat isojen kansainvälisten muotiliikkeiden tuotevalmistajina. Bangladesh on yksi maailman suurimmista tekstiilien ja vaatteiden viejistä. Valtaosa maan tekstiili- ja vaatepajoista on kuitenkin pienyrityksiä, joiden tuotteet menevät paikallisille markkinoille. Lapsityövoimaa käytetään paljon. Keraniganjin kaupungin työolojen tutkijat totesivat muutama vuosi sitten, että yli kolmasosa kaikista tekstiili- ja vaatepajojen työntekijöistä oli alle kahdeksantoistavuotiaita.

Kalastus ja kalateollisuus työllistävät seitsemäntoista miljoonaa bangladeshilaista. Iso osa saaliista myydään lähimarkkinoille. Merikalaa ja katkarapuja viedään ulkomaille. Bangladeshin maaperässä on maakaasua, öljyä ja hiiltä. Tietopalveluyritysten määrä kasvaa joka vuosi. Bangladeshissa on paljon hyvin koulutettua ammattitaitoista työvoimaa. Bangladeshissa käy vuosittain noin kuusisataa tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot ovat neljäsataa miljoonaa euroa vuodessa. Matkanjärjestäjät kehuvat hiekkarantoja, jokiretkiä ja kukkuloiden vehreää luontoa. He valittavat, että turistit eivät ole vielä löytäneet Bangladeshia.

Vuonna 2023 Bangladeshin tavaraviennin kokonaisarvo oli 50 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 60 miljardia euroa. Neljä viidesosaa kaikista vientituloista saatiin vaatteiden viennistä. Muita vientituotteita olivat kala ja katkaravut, lääkkeet, tupakka, jalkineet ja kasviöljyt. Tärkeimpiä vientimaita olivat Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia, Espanja ja Puola. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Intia, Indonesia, Singapore ja Malesia. Ulkomailla asuvat bangladeshilaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin kolmekymmentä miljardia euroa vuodessa.