Barbados

Maantiede

Barbados on saari Karibian meren itäosassa. Parinsadan kilometrin päässä Barbadosista länteen on ketju Pienten-Antillien saaria. Idässä on avoin meri ja viidensadan kilometrin päässä etelässä ovat Venezuela ja Guyana. Barbadosin ympärillä on koralliriuttoja. Rannikolla on hienoja hiekkarantoja. Aallot huuhtelevat valkoista hiekkaa. Rannalla kasvaa palmuja. Barbados on suosittu matkailukohde. Keskellä saarta on kukkuloita ja ylänköä. Korkein huippu on Mount Hillaby (340 m). Kukkuloiden lähteiltä saa alkunsa viisi jokea. Rannikon liepeillä on tasankoja. Tasamailla ja loivilla rinteillä on aikaisemmin kasvatettu paljon sokeriruokoa. Viime vuosina viljely on vähentynyt. Saarella on lämmin ilmasto. Sadekausi ajoittuu kesäkuusta joulukuuhun. Kevät on kuivempaa aikaa. Barbados on tiheään asuttu saari. Pääkaupunki Bridgetown on saaren lounaisrannikolla. Siellä asuu kolmasosa barbadosilaisista.

Barbadosin saaren alkuperäisluonto on paljolti hävinnyt asutuksen ja maatalouden tieltä. Kukkuloilla on monilajisia lehtimetsiä. Niissä tavataan vihermarakatteja. Apinat ovat tulleet saarelle Afrikasta kauan sitten orjalaivojen mukana. Barbadosilla on runsas linnusto, johon kuuluu kerttuja, kolibreja, kahlaajia ja monia merilintulajeja. Saaren rannikoilla on kaksi meriluonnon suojelualuetta. Niillä voi nähdä kilpikonnia, delfiinejä, lentokaloja ja haita. Vesi kovertaa Barbadosin liitukiveen onkaloita ja uomia. Yksi saaren nähtävyyksistä on pohjoiskärjen Animal Flower-luola. Sen pohjalla on vesialtaita, joissa elää merivuokkoja. Suuri osa Barbadosin juomavedestä tulee maanalaisista vesilähteistä. Maaperä on altis kulumiselle. Rantavesien saastuminen rasittaa koralleja. Matkailusta elävän maan tulisi pitää hyvää huolta ympäristöstä.

Historia

Barbadosissa on asunut ihmisiä ainakin 3600 vuotta sitten. Heywoodsista pohjoiselta rannikolta on löydetty jälkiä kalastajien asutuksesta. Vanhoja saviesineitä on kaivettu esiin eri puolilla saarta. Etelä-Amerikan mantereelta tulleet tainot ovat eläneet Barbadosissa 800-luvulta lähtien. Myös karibit ovat liikkuneet alueella. Ensimmäinen englantilainen laiva purjehti Barbadosiin vuonna 1625. Brittiläiset asuttivat saaren ja kasvattivat puuvillaa, tupakkaa ja sokeria. Viljelmien työvoimaksi tuotiin irlantilaisia pakkotyöläisiä ja afrikkalaisia orjia. 1600-luvun lopulta alkaen enemmistö Barbadosin asukkaista on ollut afrikkalaistaustaisia. Tainot ovat hävinneet kokonaan. Orjuus lakkautettiin 1830-luvulla.

Sokerin tuotanto on ollut Barbadosin pääelinkeino 1950-luvulle asti. Sokerin tuotantoon on liittynyt myös rommin valmistus. Barbadosin matkailun kehitys alkoi 1950-luvulla. Vuonna 1955 saarella kävi 15 000 matkailijaa. Vuonna 1980 Barbadosissa vieraili 370 000 turistia. Se on enemmän kuin mitä saarella oli asukkaita. Barbados itsenäistyi vuonna 1966, mutta pysyi brittiläisen kansanyhteisön jäsenenä. Vuonna 2021 Barbados julistautui tasavallaksi. Presidentiksi valittiin Sandra Mason. Presidentin tehtävä on muodollinen. Poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Barbadosissa on useita puolueita, mutta käytännössä maa on ollut kaksipuoluejärjestelmä. Pääpuolueet ovat Barbados Labour Party (BLP) ja Democratic Labour Party (DLP). Molemmat puolueet ovat olleet eri aikoina hallituksessa ja oppositiossa. Tammikuussa 2022 vaalit voitti BLP ja puolueen johtaja Mia Mottley jatkaa pääministerinä.

Yhteiskunta ja politiikka

Maailman demokratian kehitystä seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Barbados on vapaa maa. Barbados on koko itsenäisyytensä ajan ollut vakaa yhteiskunta. Vuoden 2022 vaaleissa hallituspuolue Barbados Labour Party sai kaikki paikat parlamentissa. Oppositio tunnusti tappionsa, mutta arvosteli Mia Mottleyn hallitusta siitä, että ennenaikaiset vaalit järjestettiin juuri silloin, kun koronatartunnat lisääntyivät. Vain 43% Barbadosin äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Neljäsosa valituista kansanedustajista on naisia. Hallituksen tärkein haaste on nostaa maan talous jaloilleen. Matkailun elvyttäminen on avainasia.

Vuonna 2020 Euroopan Unioni liitti Barbadosin niiden maiden listalle, jotka eivät ole veroasioissa yhteistyöhaluisia. Barbados on toiminut veroparatiisina. Veroparatiiseilla tarkoitetaan maita, joissa on matala verotus ja tiukka pankkisalaisuus, mutta ei kansainvälisiä sopimuksia tai lainsäädäntöä läpinäkyvästä omistajuudesta. Veroparatiiseihin perustettavat yhtiöt palvelevat kulisseina, joilla häivytetään tieto omistuksesta. Yhtiöitä voidaan käyttää lailliseen tai laittomaan toimintaan. Vuonna 2021 Barbados poistettiin EU:n veroparatiisien listalta.

Glasgowin ilmastokokouksessa Mia Mottley puhui pienten saarivaltioiden puolesta. Hän totesi, että juuri näille maille ilmastonmuutos on vakava uhka. Mottley korosti, että tarvitaan kansainvälinen rahasto, jonka varoja ohjataan niille maille, jotka eniten kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista.

Kaksi tapaa katsella Barbadosia: Ann Dodson maalaa taitavasti saaren maisemat. Kuvahakuvihje: Ann Dodson Barbados paintings. Valokuvat näyttävät Bridgetownin kadut. Kuvahakuvihje: Swan Street Barbados.

Talous ja kaupankäynti

Barbados on korkean tulotason maa. Barbadosin talous on riippuvainen matkailusta. Vuonna 2019 matkailun osuus oli 36% kansantuotteesta. Barbadosilla kävi vuonna 2019 lähes miljoona turistia. Matkailutulot olivat yli miljardi dollaria (USD). Matkailupalvelut työllistävät 40% työvoimasta. Enemmistö matkailualan työntekijöistä on naisia. Kaiken kaikkiaan erilaisten palveluiden osuus kansantuotteesta on 88%. Teollisuuden osuus on 10% ja maatalouden vain 2%. Barbadosin kansantalous pieneni 18% vuonna 2020. Lähes kolmasosa työssäkäyvistä menetti työpaikkansa. Vuonna 2021 kansantalous kasvoi vain 1,4%. Lähivuosina matkailun ja siten myös Barbadosin talouden odotetaan elpyvän.

Vuonna 2020 Barbadosin viennin arvo oli 330 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 1,7 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat rommi 15%, lääketarvikkeet ja apuvälineet 13%, torjunta-aineet 6%, sementti 6%, sähkötarvikkeet 6%, paperituotteet 5%, laivat ja veneet 3%, rauta 3%. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Jamaika, Guyana, Trinidad ja Tobago, Kiina, Saint Lucia ja Kanada. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Trinidad ja Tobago, Guyana, Japani, Iso-Britannia, Kiina ja Suomi. Suomi vei Barbadosiin koneita ja laitteita.