Belize

Maantiede

Belize on pieni Keski-Amerikan maa Guatemalan ja Karibian meren välissä. Suurin osa Belizen pinta-alasta on alavaa rannikkoa. Sisämaassa on kostean lämpimän ilmaston metsiä. Pohjoisessa on viljelymaita. Rannikolla on hiekkarantoja, laguuneja ja lahdelmia. Rannikon edustalla on Belizen valliriutta, yksi maailman suurimmista koralliriutoista. Siellä on yli sata erilaista korallia ja 500 kalalajia. Ainutlaatuinen riutta houkuttelee Belizeen paljon matkailijoita. Hol Chanin meriluonnon suojelualueella voi nähdä delfiinejä, kilpikonnia, rauskuja, viiksihaita, huulikaloja ja merivuokkoja.

Belizen lounaisosaan työntyy Mayavuorten kieleke. Siellä on maan korkein huippu, Doyle’s Delight (1124 m). Karuilla rinteillä kasvaa mäntyä. Rehevillä mailla on monilajisia lehtimetsiä. Kaikkiaan 58% Belizen pinta-alasta on metsiä. Cockscombin luonnonpuisto Mayavuorten itäpuolella on perustettu jaguaarien suojelemiseksi. Siellä on kauniita vesiputouksia sekä sademetsää, jossa kasvaa mahonkia, seetriä, palmuja ja kymmeniä muita puulajeja. Luonnonpuistossa elää jaguaarien lisäksi saukkoja, pitkähäntäkissoja, villisikoja, mölyapinoita, papukaijoja ja tukaaneja. Lähes 40% Belizen maa-alasta on erilaisia suojelualueita. Suojelualueidenkin metsissä esiintyy yhä laittomia hakkuita, erityisesti Belizen ja Guatemalan välisellä rajalla.

Puolet Belizen asukkaista elää Tyynen meren rannikolla. Matkailupalvelut ja kalastus ovat tärkeitä elinkeinoja. Vuonna 2021 Belize sitoutui suojelemaan 30% merialueestaan vastineeksi siitä, että luotonantajat antavat anteeksi suuren osan maan ulkomaisesta velasta. Nyt haasteena on järjestää matkailu niin, että kasvavat turistimäärät eivät aiheuta vahinkoa arvokkaille luontokohteille.

Historia

Belizessä on asunut kalastajia, metsästäjiä ja keräilijöitä yli 10 000 vuotta sitten. Maa tunnetaan kuitenkin parhaiten mayojen asuinalueena. Ensimmäiset mayakansat ovat tulleet Belizeen yli 4000 vuotta sitten. Caracolin kaupungissa lähellä nykyistä Guatemalan rajaa asui 600-luvulla yli sata tuhatta ihmistä. Pohjois-Belizen Lamanaissa on ollut mayojen asutusta yli 3000 vuoden ajan, 1900-luvulle asti. Espanjalaiset tulivat Belizeen 1500-luvulla, mutta eivät vallanneet aluetta pysyvästi. Englantilaiset merirosvot ja jalopuun hankkijat asettuivat Belizen rannikolle 1600-luvulla. 1700-luvulla jalopuukauppiaat toivat Belizeen afrikkalaisia orjia. 1700-luvun lopulla Belize oli jo käytännössä Iso-Britannian hallussa. Vuonna 1862 Belizestä tuli virallisesti Iso-Britannian siirtomaa nimellä Brittiläinen Honduras. Pääkaupunki oli rannikon Belize City. Vuonna 1961 hirmumyrsky Hattie hävitti Belize Cityä niin pahasti, että uudeksi pääkaupungiksi valittiin sisämaassa sijaitseva Belmopan. Belize itsenäistyi Iso-Britanniasta vuonna 1981, mutta jäi kansanyhteisön jäseneksi.

Belizessä on moni-ilmeinen väestö. 1850-luvulla tuhannet espanjankieliset siirtolaiset tulivat maahan Jukatanin niemimaalta. He olivat enimmäkseen maanviljelijöitä. He alkoivat kasvattaa sitrushedelmiä, banaaneja ja sokeriruokoa. 1860- ja 1870-luvuilla sokerintuottajat hankkivat työntekijöitä Kiinasta. Monet Guatemalan mayat pakenivat oman maansa sortoa ja väkivaltaa Belizen puolelle. 1900-luvulla Belizeen on muuttanut mennoniittoja, joista osa on saksankielisiä ja toiset puhuvat englantia tai espanjaa. Belizen elinkeinoelämä on monipuolistunut 2000-luvulla. Maatalouden uusia tuotteita ovat riisi, vihannekset, papaija ja pippurit. Rannikoilla kasvatetaan katkarapuja. Matkailusta on tullut suuri tulonlähde. Belizen keskiosista on löydetty öljyä.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2020 Belizen pääministeriksi valittiin John Briceno. Hän sanoi vuonna 2021, että Belize olisi muutettava tasavallaksi. Maailman demokratian kehitystä seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Belize on vapaa maa. Nykyisiä haasteita ovat suuri työttömyys, väkivaltarikollisuus ja maan velkaantuminen. Koronapandemia on horjuttanut Belizen taloutta. Kansantalous supistui yli 15% vuonna 2020. Matkailuelinkeino ajautui syvään lamaan. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan työttömyys oli vuoden 2020 lopulla lähes 14%, mutta väheni 9 prosenttiin vuonna 2021.

YK:n lastenjärjestö UNICEF varoittaa, että Belize on ilmastonmuutoksen riskialueella. Merenpinnan kohoaminen lisää rannikkoseutujen tulvauhkia. Hirmumyrskyjen määrä kasvaa. Vuonna 2020 kolme hirmumyrskyä pakottivat 30 000 ihmistä jättämään kotinsa. Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen näkyy myös siten, että kovia kuivuuskausia on entistä useammin. Vuonna 2019 kuivuus aiheutti Belizen maataloudelle suuria tappioita. UNICEF on huolestunut aseellisen väkivallan lisääntymisestä. Väkilukuun suhteutetuissa henkirikostilastoissa Belize on maailman kymmenen väkivaltaisimman maan joukossa. Perheväkivaltaa sekä naisiin kohdistuva häirintää ja väkivaltaa esiintyy paljon. Belizen parlamentin jäsenistä 22% on naisia. Tämä on laajin naisten edustus parlamentin toiminnan aikana.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Belizen alemman keskitulotason maaksi. Matkailu on Belizen tärkein elinkeino. Vuonna 2019 Belizessä kävi 1,5 miljoonaa ulkomaista turistia. Matkailun tuottamat tulot olivat noin 500 miljoonaa dollaria. Koronapandemia karsi kaksi kolmasosaa turismista vuonna 2020. Sen jälkeen matkailu on alkanut elpyä, mutta kuluu vuosia ennen kuin turistimäärät ja matkailutulot kohoavat pandemiaa edeltäneelle tasolle.

Vuonna 2019 Belizen viennin arvo oli 319 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli 1,1 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat sokeri 22%, kalastuksen tuotteet 16% (kala, katkaravut, hummerit, kotilot), banaanit 13%, öljy 10% (raakaöljy ja jalosteet), hedelmämehu 9%. Suurimpia vientimaita olivat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Espanja, Jamaika ja Irlanti. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Meksiko ja Guatemala. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät belizeläiset lähettivät kotimaahan perheilleen 120 miljoonaa dollaria.