Benin

Maantiede

Benin on Länsi-Afrikassa Guineanlahden rannalla Togon ja Nigerian välissä. Pohjoisia naapureita ovat Niger ja Burkina Faso. Niger-joen suisto erottaa Guineanlahden kahdeksi lahdelmaksi. Näistä pohjoisempi on Benininlahti. Beninin rannikko on hiekkaista alavaa maata, jota pirstovat järvet, kosteikot ja suistot. Meren aallot kuluttavat hiekkarantoja. Rantojen suojaksi on rakennettu valleja, penkereitä ja rantaveteen upotettuja kivipatoja.

Rannikkovyöhykkeeltä pohjoiseen leviää tasankoalue. Sitä lävistävät pohjois-eteläsuuntaiset jokilaaksot. Beninin pohjoisosassa lähellä Togon rajaa on Atakoran vuoristo. Korkein huippu on Sokbaro. Se kohoaa vain 650 metriä merenpinnan yläpuolelle. Neljäsosa Beninin maa-alasta on metsiä. Alkuperäiset sademetsät on valtaosiltaan hävitetty. Luonnonmetsiä on vielä jäljellä jokien varsilla. Pendjarin kansallispuistossa on vehreän metsän peittämiä kukkuloita ja savannia. Puu- ja ruohosavannilla elää norsuja, puhveleita ja leijonia.

Beninin ilmasto on lämmin ja kostea. Pohjoisrajalla on kuivemman ilmaston kaistale. Suurin osa Beninin asukkaista elää maan eteläosassa. Pääkaupunki Porto Novo on Yewajoen rannalla lähellä Atlantin rannikkoa. Satamakaupunki Cotonou on kapealla rantakielekkeellä Nokouejärven ja meren välissä. Cotonoussa ja sen lähialueella asuu kaksi miljoonaa ihmistä. Cotonou on Beninin suurin kaupunki. Hieman yli puolet beniniläisistä asuu kaupungeissa.

Historia

Länsi-Afrikassa on ollut ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Atakoran kukkuloilta on löydetty yli sata tuhatta vuotta vanhoja kivikirveen teriä. Guineanlahden rannalla ja jokivarsilla on ollut kalastajia ja savanneillakin on elänyt ihmisiä jo neljä tuhatta vuotta sitten. Alueella on ollut monien kansojen muuttoliikkeitä. Uudet tulijat ovat työntäneet tieltään tai sulauttaneet joukkoonsa entisiä asukkaita.

Vuoteen 1975 asti Benin tunnettiin Dahomeyn nimellä. Dahomeyn kuningaskunta syntyi 1600-luvulla ja kasvoi 1700-luvulla voimakkaaksi valtioksi. Porto Novo oli alkujaan Ajashe-niminen kaupunkivaltio. Portugalilaiset, britit ja ranskalaiset perustivat 1600- ja 1700-luvuilla kauppapaikkoja Guineanlahden rannikoille. Kauppapaikat turvattiin rakentamalla linnoituksia. Niistä tuli orjakaupan tukikohtia. Eurooppalaiset kutsuivat Beniniä orjarannikoksi. Ouidahin kaupungin lähirannalla on orjuuden uhrien muistomerkki: portti, josta ei palata. Dahomeyn kuningaskuntakin osallistui orjakauppaan.

1800-luvun lopussa Ranska kukisti Dahomeyn kuningaskunnan lyhyessä tuhoisassa sodassa. Dahomey, nykyinen Benin, liitettiin Ranskan siirtomaihin. Benin itsenäistyi Ranskan vallasta vuonna 1960. Itsenäisyyden kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana tapahtui useita vallankaappauksia. Sotilaat hallitsivat maata. Vuonna 1991 järjestettiin ensimmäiset monipuoluevaalit.

Beninin nykyinen presidentti Patrice Talon on varakas liikemies. Hän on luonut omaisuutensa puuvillateollisuudessa ja tavaroiden maahantuojana. Talonin omaisuuden arvo on yli kolmesataa miljoonaa euroa. Hän on ollut Beninin presidentti vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2021 Patrice Talon valittiin toiselle presidenttikaudelle. Seuraavat vaalit järjestetään vuonna 2026. Talon on ilmoittanut, että hän ei asetu enää ehdokkaaksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Beninin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2021 presidentti Patrice Talon valittiin toiselle viisivuotiskaudelleen puolueisiin sitoutumattomana ehdokkaana. Hän sai 86% äänistä. Vaaleissa oli kolme presidenttiehdokasta. Vain puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Benin on osittain vapaa maa. Presidentti Talonia on syytetty kansanvallan supistamisesta. Vuoden 2019 parlamenttivaaleissa ja vuoden 2020 kuntavaaleissa vaaliviranomaiset rajoittivat hallitusta vastustaneiden puolueiden osallistumista. Parlamenttivaaleihin sai osallistua vain kaksi hallituksen liittolaispuoluetta, jotka perustettiin näiden vaalien alla. Kuntavaaleihin osallistui viisi puoluetta. Viisi vuotta aikaisemmin kuntavaaleissa kilpaili yli kolmekymmentä puoluetta.

Hallitusta vastustavien puolueiden johtajat ovat saaneet pitkiä vankeustuomioita. Heitä on syytetty petoksista, huumekaupasta, rahanpesusta ja kansakunnan turvallisuuden vaarantamisesta. Vuonna 2024 viranomaiset ilmoittivat, että presidentti Talonin entinen liittolainen Olivier Boko oli valmistellut vallankaappausta yhdessä urheiluministeri Oswald Homekyn kanssa. Homeky yritti lahjoa presidentin turvajoukkojen päällikön, jotta tämä osallistuisi kaappaukseen. Boko ja Homeky tuomittiin kahdenkymmenen vuoden vankeuteen.

Beninin parlamentissa, kansalliskokouksessa, on 109 kansanedustajaa. Kansanedustajien kausi on yleensä viisivuotinen. Vaalijärjestelmän osittaisen uudistuksen vuoksi vuoden 2023 vaaleissa valitut kansanedustajat istuvat vain kolme vuotta, ja seuraavat parlamenttivaalit järjestetään jo vuonna 2026 yhdessä presidentin- ja kuntavaalien kanssa.

Vuoden 2023 parlamenttivaaleihin osallistui seitsemän puoluetta. Kolme puoluetta sai edustajiaan kansalliskokoukseen. Presidentti Talonin liittolaiset, Edistyspuolue ja Tasavallan ryhmä, saivat yhteensä 81 kansanedustajaa. Maltillinen vasemmistopuolue Demokraatit sai 28 kansanedustajaa. Vuonna 2023 kansalliskokoukseen valittiin 29 naista. Vaalilautakunnan mukaan alle neljäkymmentä prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Vuonna 2024 Beninin ammattiliitot koettivat järjestää katumielenosoituksia elintarvikkeiden rajujen hinnannousujen vuoksi. Poliisi hajotti ensimmäisen mielenosoituksen kyynelkaasulla. Toinen yritys kiellettiin. Maailmanpankin tilaston mukaan kolmasosa beniniläisistä elää köyhyydessä. Beninin hallitus esti joidenkin ruokatuotteiden viennin, kotimaisen tarjonnan parantamiseksi.

Vuoden 2025 keväällä ääri-islamistinen JNIM-liike tappoi yli viisikymmentä beniniläistä sotilasta maan pohjoisosassa lähellä Nigerin ja Burkina Fason vastaisia rajoja. JNIM-liike toimii pääasiassa Malissa, mutta se pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa myös Beninissä. Vuonna 2024 ääri-islamistien iskuissa Beninissä kuoli yli sata ihmistä.

Beniniläinen laulaja ja lauluntekijä Angelique Kidjo esiintyi Tokion kesäolympialaisten avajaisissa. Hänen menestyskappaleensa ovat käsitelleet kodittomuutta, vapautta ja luontoa. Beninin rannikolla Grand Popon kalastajakylässä toimii suomalais-länsiafrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo. Vuonna 2025 Suomen kansallismuseo palautti Beniniin katakle-puujakkaran, joka on aikanaan veistetty Dahomeyn kuningaskunnassa hoviseremonioita varten. Koristeltu istuin oli lainattu Ranskasta Suomeen vähän ennen talvisodan syttymistä.

Talous ja kaupankäynti

Benin on matalan tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Beninin talous on kasvanut ripeästi, yli kuusi prosenttia vuodessa. Poikkeus oli vuosi 2020, jolloin kasvu hidastui kolmeen prosenttiin. Vähän alle 30% Beninin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, hieman yli viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja puolet työskentelee palvelualoilla. Valtio yrittää lisätä maatalouden tuottamien raaka-aineiden jalostusta. Talouskasvua on vauhditettu myös laajoilla rakennushankkeilla, joita on rahoitettu velkavaroilla.

Beninin viljelijät kasvattavat maniokkia, jamssia, maissia, durraa, puuvillaa, cashewpähkinöitä, riisiä, soijaa, maapähkinöitä, hedelmiä ja vihanneksia. Useimmat maatilat ovat pieniä, yhden tai kahden hehtaarin viljelyaloja. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet, lampaat, siat ja siipikarja. Beninin läpi kuljetetaan paljon tuontielintarvikkeita Nigeriin, Maliin, Burkina Fasoon, Tšadiin ja Nigerian pohjoisosiin. Kauppatavarat tuodaan laivoilla Cotonoun satamaan ja ne kuljetetaan maanteitse eteenpäin sisämaan markkinoille. Malanville ja Parakou ovat tärkeitä kauppakaupunkeja Pohjois-Beninissä. Cotonoun satama tuottaa 40% Beninin valtion verotuloista.

Beninillä on 120 kilometriä Atlantin valtameren rannikkoa. Kalastus voisi olla nykyistä tärkeämpi elinkeino. Valtaosa Beninin kalastajista harjoittaa pienimittaista pyyntiä lähimarkkinoille ja perheen tarpeisiin. Afrikan kehityspankki on alkanut edistää sisävesien kalankasvatusta. Beninin maaperässä on kultaa, kromia, rautaa ja titaanimalmia. Rannikon edustan merialueilta on löydetty pienehköjä öljyesiintymiä.

Vuonna 2023 Beninin tavaraviennin kokonaisarvo oli noin puolitoista miljardia euroa. Tuonnin arvo oli viisi miljardia euroa. Kultakauppa toi kolmanneksen vientituloista. Puuvillan osuus oli 28% koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat soijapavut, cashewpähkinät, öljy, puutavara, kasviöljyt ja rauta. Yli kolmasosa viennistä suuntautui Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Bangladesh osti viidenneksen Beninin vientituotteista. Muita tärkeitä vientimaita olivat Intia, Kiina, Pakistan ja Togo. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Intia, Yhdysvallat, Ranska ja Nigeria.

Beninissä käy vuosittain noin 350 000 ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuottaa 150 miljoonaa euroa vuodessa. Matkanjärjestäjien mukaan Benin on Länsi-Afrikan tuntematon helmi. Beninissä on upea luonto ja kiinnostavia kaupunkeja. Benin on voodoo-uskonnon kehto. Abomeyn vanhat palatsit ovat YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCO:n maailmanperintökohde. Ganvien kalastajakylä Nokuejärvellä on rakennettu veteen paalujen päälle. Vuonna 2023 ulkomailla asuvat beniniläiset lähettivät kotimaahan yli 200 miljoonaa euroa.