Bosnia-Hertsegovina

Maantiede

Bosnia-Hertsegovina on Balkanin niemimaalla, Adrianmeren rannikolla. Lännessä ja pohjoisessa naapurina on Kroatia, idässä on Serbia ja kaakossa Montenegro. Bosnia-Hertsegovinalla on pieni kaistale Adrianmeren rantaa. Maan keskiosa on vuoristoinen. Korkein huippu Maglic (2386 m) on lähellä Montenegron rajaa. Pohjoisessa on tasankoa ja loivia kukkuloita, Savajoen ja sivujokien varsilla on reheviä alavia maita.

Bosnia-Hertsegovinan vuoriseutujen talvet ovat kylmiä ja kesät ovat kohtalaisen viileitä ja sateisia. Pohjoisen tasankomailla talvet ovat leutoja, kesät ovat lämpimiä ja kuivia. Adrianmeren rannalla on välimerenilmasto, jolle ovat ominaisia kuumat kesät sekä kosteat viileät talvet. Bosnia-Hertsegovinan pääkaupunki Sarajevo on maan keskiosassa, Sarajevon laaksossa ja lähikukkuloilla. Sarajevossa on kolmesataa tuhatta asukasta. Vähän yli puolet Bosnia-Hertsegovinan asukkaista elää kaupungeissa.

Sutjeskan kansallispuisto on vuoristossa Montenegron rajalla. Siellä on niittyjä, ja upea vanha tiheä metsä. Purot syöksyvät rinteiltä puhdasvetisinä putouksina. Laaksoja halkovat joet. Rinteiden välissä on yhdeksän järveä. Runsaimpia puita ovat männyt, pyökit ja tammet. Kansallispuistossa on karhuja, susia ja gemssejä. Gemssi on vuoriston villivuohi. Neljäkymmentä prosenttia Bosnia-Hertsegovinan maa-alasta on metsiä.

Etelä-Hertsegovinassa lähellä Adrianmeren rantaa on Hutovo Blaton kosteikko. Kirkkaassa viileässä vedessä kasvaa kaislaa ja lumpeita. Kosteikko on lintujen turvapaikka. Hutovo Blatossa on pikku-uikkuja, haikaroita, sorsia, suohaukkoja ja käärmekotkia. Vain neljä prosenttia Bosnia-Hertsegovinan maa-alasta on luonnonsuojelualueita. Bosnia-Hertsegovinan keski- ja pohjoisosissa on lämpimiä lähteitä. Sarajevon lämpimillä lähteillä oli kylpylöitä jo Rooman valtakunnan aikana.

Lähes puolet Bosnia-Hertsegovinan sähköstä tulee hiilivoimaloista. Vajaa neljäsosa sähköstä tuotetaan öljyllä. Hieman alle viidesosa sähköstä tuotetaan jätteitä ja biopolttoaineita polttavissa voimaloissa. Vesivoimalat tuottavat kahdeksan prosenttia sähköstä. Hiilivoimaloiden polttoaine on turveperäinen ruskohiili. Ruskohiilen polttaminen likaa ilmaa. Monet voimalat ovat vanhoja ja niiden puhdistimet ovat puutteellisia. Savusumu hämärtää Sarajevon laakson ilmaa tyyninä päivinä. Bosnia-Hertsegovinan Prijedor, Gorazde ja Gracanica olivat Euroopan kymmenen saastuneimman kaupungin listalla vuonna 2025.

Historia

Bosnia-Hertsegovinassa on asunut ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Badanjin luolassa on kalliopiirroksia, joiden tekijät elivät kaksitoista tuhatta vuotta sitten. Bosnajoen varrella on jälkiä yli seitsemän tuhatta vuotta vanhasta asutuksesta. Suurten kylien rakentajat viljelivät yksijyvä- ja emmervehnää ja linssejä. Heillä oli lehmiä, lampaita, sikoja ja vuohia. He tekivät saviastioita ja ihmistä esittäviä pienoisveistoksia. He olivat metsästäjiäkin.

Neljä tuhatta vuotta sitten Bosnia-Hertsegovinassa elivät illyrialaiset. Heidän kylänsä kasvoivat kaupungeiksi ja yhteisöt voimistuivat kuningaskunniksi. Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten illyrialaiset kävivät kauppaa Kreikan kanssa ja sotivat Makedoniaa vastaan. Kolmesataa vuotta myöhemmin Rooman laivasto ahdisti illyrialaisia kaappareita. Kaksi tuhatta vuotta sitten Bosnia-Hertsegovina kuului Rooman valtapiiriin.

500- ja 600-luvulla seudulle vaelsi slaavilaisia kansoja, serbejä ja kroaatteja. 1000-luvulla alue tuli Unkarin hallintaan. 1100-luvulla Bosnia itsenäistyi omaksi kuningaskunnakseen. 1460-luvulla kuningaskunta liitettiin turkkilaiseen Osmanien/Ottomaanien valtakuntaan. 1900-luvun alussa Bosnia-Hertsegovinasta tuli osa Itävalta-Unkaria. Vuonna 1914 kansallismielinen serbi Gavrilo Princip ampui Sarajevossa Itävalta-Unkarin arkkiherttua Franz Ferdinandin. Murha oli ensimmäisen maailmansodan alkulaukaus. Sodan jälkeen Bosnia-Hertsegovina liitettiin uuteen valtioon, Jugoslaviaan.

Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Jugoslavian. Äärioikeistolainen kroaattien liike Ustasha tappoi tuhansia serbejä, juutalaisia ja romaneja. Josip Broz Titon johtamat kommunistit taistelivat saksalaisia miehittäjiä ja Ustashaa vastaan. Toisen maailmansodan päätyttyä Bosnia-Hertsegovinasta tuli yksi Jugoslavian kommunistisen liittovaltion kuudesta tasavallasta. 1990-luvun alussa Jugoslavia hajosi. Kroatia ja Slovenia itsenäistyivät vuonna 1991. Bosnia-Hertsegovinassa järjestettiin kansanäänestys ja vuonna 1992 parlamentti julisti maan itsenäiseksi valtioksi.

Vuonna 1992 Bosnian serbiväestö perusti oman serbitasavallan. Vanhat vihat ja pelot nostivat väestöryhmät toisiaan vastaan. Syttyi Bosnian sota, missä serbit ja kroaatit taistelivat bosniakkeja vastaan. Srebrenicassa serbit teloittivat yhdeksän tuhatta poikaa ja miestä. Valtaosa uhreista oli bosnialaisia muslimeja. Srebrenican joukkomurha oli kauhea näyte sisällissodan julmuudesta. Bosnian sodassa kuoli yli sata tuhatta ihmistä. Puolitoista miljoonaa bosnialaista pakeni ulkomaille. Sota loppui rauhansopimukseen vuonna 1995.

YK valvoo edelleen Bosnia-Hertsegovinan rauhansopimuksen noudattamista. Maassa on myös kahdenkymmenenviiden EU-valtion sotilasosasto. Vuonna 2026 tähän EU:n sotilasosastoon kuului vähän yli tuhat sotilasta. EU:n sotilaat kouluttavat Bosnia-Hertsegovinan armeijan joukkoja. Bosnia-Hertsegovina tekee yhteistyötä läntisen sotilasliiton Naton kanssa. Suurin osa Bosnian serbitasavallan väestöstä vastustaa Natoon liittymistä.

Yhteiskunta ja politiikka

Bosnia-Hertsegovina on liittovaltio. Maa on käytännössä jakautunut kahteen osaan. Hertsegovina sekä Bosnian länsi- ja keskiosat muodostavat liittohallintoalueen. Tämän alueen asukkaat ovat enimmäkseen bosniakkeja ja kroaatteja. Kaksi kolmasosaa Bosnia-Hertsegovinan väestöstä asuu liittohallintoalueella.

Bosnia-Hertsegovinan pohjois- ja itäosien serbiväestöllä on oma serbitasavaltansa. Serbitasavallalla on kireät suhteet bosniakki- ja kroaattienemmistöiseen Bosnia-Hertsegovinaan. Bosnian sodan rauhansopimus vuonna 1995 pyrki turvaamaan väestöryhmien oikeudet ja näin estämään uuden sodan. Ristiriidat ja viha jähmettyivät paikoilleen. Niistä ei päästy eteenpäin todellisen kansallisen sovun rakentamiseen.

Bosnia-Hertsegovinan presidentin tehtävät on jaettu kolmelle valtionpäämiehelle, joista yksi edustaa bosniakkeja, toinen kroaatteja ja kolmas serbejä. Poliittiset puolueet ovat kansanryhmäkohtaisia. Bosnia-Hertsegovinan liittovaltiolla on kaksikamarinen parlamentti. Parlamentin ylähuoneessa on viisitoista jäsentä: viisi bosniakkia, viisi serbiä ja viisi kroaattia. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 42 kansanedustajaa.

Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Bosniakki- ja kroaattiväestön liittohallintoalueelta valitaan 28 kansanedustajaa. Serbitasavallasta valitaan 14 kansanedustajaa. Liittohallintoalueella ja serbitasavallassa on myös omat alueelliset parlamenttinsa. Vuonna 2022 edustajainhuoneen vaaleihin osallistui 33 puoluetta. Neljätoista puoluetta sai kansanedustajia. Isoin ryhmä, bosniakkiväestön kansallismielinen Demokraattinen Toimintapuolue, sai yhdeksän edustajaa. Vähän yli puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Vuonna 2022 valituista kansanedustajista vain kahdeksan on naisia.

Bosnia-Hertsegovinan poliittinen kenttä on pirstaleinen. Enemmistöhallituksen muodostamiseen tarvitaan monta puoluetta. Vuoden 2026 alussa liittovaltion hallituksessa oli viisi puoluetta. Pääministerinä oli sosiaalidemokraattisen puolueen johtaja Nermin Nikšic. Serbitasavalta uhkaa usein erota liittovaltiosta. Viisi vuotta sitten serbien johtajat julistivat, että serbitasavalta irtautuu liittovaltion armeijasta, verohallinnosta ja oikeuslaitoksesta.

Travnikin kylässä syntynyt bosnialainen Ivo Andric sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1961. Andricin teoksia on käännetty suomeksikin. ”Drina-joen silta” tutkii bosniakkien ja serbien välisiä suhteita Višegradin kaupungissa. Sarajevolaisen Danis Tanovicin ”Ei kenenkään maa” voitti parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin vuonna 2002. Elokuva kertoo Jugoslavian hajoamisen jälkeisestä sodasta, joka vieläkin myrkyttää mieliä Bosnia-Hertsegovinassa.

Talous ja kaupankäynti

Bosnia-Hertsegovina on ylemmän keskitulotason maa. Viime vuosina Bosnia-Hertsegovinan talous on kasvanut noin kolme prosenttia vuodessa. Vuonna 2025 vuosikasvu hidastui kahteen prosenttiin. Kansainvälinen valuuttarahasto uskoo kasvun jatkuvan tätä vauhtia lähivuosinakin. Kaksi miljoonaa ihmistä on lähtenyt Bosnia-Hertsegovinasta muihin maihin etsimään työtä ja toimeentuloa. Lähes viidesosa väestöstä elää köyhyydessä. Nykyinen kasvuvauhti ei riitä lievittämään köyhyyttä. Ulkomaille lähteneet lähettävät Bosnia-Hertsegovinaan yhteensä noin kolme miljardia euroa vuodessa.

Vajaa viidesosa Bosnia-Hertsegovinan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, kolmekymmentä prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja vähän yli puolet työskentelee palvelualoilla. Yksitoista prosenttia työvoimasta oli työttömänä vuonna 2025. Bosnia-Hertsegovinan viljelijät kasvattavat maissia, vehnää, ohraa, perunaa, vihanneksia ja hedelmiä. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, lampaat, siat ja kanat. Bosnia-Hertsegovinassa on neljäsataa tuhatta lehmää, miljoona lammasta ja puoli miljoonaa sikaa. Maatilat ovat yleensä pieniä ja tuottavuudessa on parantamisen varaa.

Bosnia-Hertsegovinan maaperässä on rautaa, kuparia, lyijyä, sinkkiä ja hiiltä. Teollisuus valmistaa autonosia, muoveja, vaatteita ja kalusteita. Vaate- ja kenkätehtaat työllistävät kolmekymmentä tuhatta ihmistä. Sarajevo on kaupan, rahapalveluiden ja matkailun keskus. Sarajevossa, Mostarissa ja Banja Lukassa on viime vuosina syntynyt uusia tietoalojen yrityksiä, jotka myyvät palveluita ulkomaille ja työllistävät suunnittelijoita ja ohjelmistokehittäjiä.

Vuonna 2024 Bosnia-Hertsegovinan tavaraviennin kokonaisarvo oli yhdeksän miljardia euroa. Tuonnin arvo oli viisitoista miljardia euroa. Vientituotteita olivat autonosat, koneet, sähkölaitteet, vaatteet, jalkineet, ammukset, lääkkeet, kalusteet, puutavara, muovit, paperi, maito ja hedelmät. Suurimmat vientimaat olivat Saksa, Kroatia, Serbia, Itävalta ja Slovenia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Serbia, Italia, Saksa, Kroatia ja Kiina.

Bosnia-Hertsegovinassa käy vuosittain kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat noin puolitoista miljardia euroa vuodessa. Bosnia-Hertsegovinassa on hienoja luonnonmaisemia: vuoria, järviä ja vesiputouksia. Mostarissa on maailman kaunein silta. Sarajevon katuvilinä, kahvilat ja lihalla tai vihanneksilla täytetyt pitaleivät ihastuttavat turisteja. Sarajevon lähirinteillä kiipeillään kesällä ja hiihdetään talvella. Trebizatjoella viihdytään kanoottiretkillä.