Brasilia

Maantiede

Brasilia täyttää Etelä-Amerikan itäosan. Rajanaapureina ovat useimmat Etelä-Amerikan maat. Brasilian pohjoisosassa on Amazonin sademetsä, maailman laajin yhtenäinen metsäalue. Etelämpänä on ylänköjä, vuoria ja savanneja. Lounais-Brasiliassa Paraguay-joen lähteillä on Pantanalin kosteikko, eläimistöltään ja kasvillisuudeltaan rikas suojelualue. Siellä elää jaguaareja, tapiireja, isoja marsun sukuisia vesisikoja, jättiläissaukkoja, kuningaskalastajia ja papukaijoja.

Suurimmassa osassa Brasiliaa on lämmin runsassateinen ilmasto. Sademetsien jatkuva hävittäminen on vakava ympäristöongelma. Sademetsiä tuhotaan kaivostoiminnan, lihakarjan tuotannon ja maanviljelyn laajentuessa. Sademetsien tuho uhkaa riistää Brasilian alkuperäiskansoilta elinympäristön ja se kaventaa huolestuttavasti elonkirjoa, luonnon monimuotoisuutta. Viime vuosina Brasilian hallitus on rohkaissut metsänraivausta.

Historia

Brasiliassa on ollut ihmisasutusta jo yli kymmenen tuhatta vuotta. Belo Horizontesta löydettyjen ihmisluiden iäksi on arvioitu noin 11 000 vuotta. Ennen eurooppalaisten tuloa Amerikkaan Brasiliassa asui paljon erilaisia alkuperäisväestön ryhmiä. Amazonjoen suulla ja varrella kukoistivat Marajoaran ja Santaremin kulttuurit, joista on säilynyt taidokkaasti valmistettuja saviesineitä sekä laajojen asutusten jäänteitä.

Portugalilaiset valloittajat saapuivat Brasiliaan vuonna 1500. Portugalilaiset käyttivät intiaaneja orjina sokeriviljelmillä. Paljon intiaaneja kuoli valloittajien mukana tulleisiin tauteihin. Portugalin Afrikan siirtokunnista kuljetettiin miljoonia orjia Brasiliaan. Heistä tuli työvoima puuvilla-, tupakka- ja kahviviljelmille sekä myös kultakaivoksiin, kun Minas Geraisista paljastui 1700-luvulla rikkaita kultaesiintymiä. Brasilian eteläosista löydettiin myös timantteja. Orjuus lakkautettiin vasta vuonna 1888.

Brasilia itsenäistyi vuonna 1822. Sen jälkeen kahvinviljelystä tuli yksi Brasilian pääelinkeinoista. Kahvin kuljettamiseksi rakennettiin rautateitä. Kiihtyvää tuotantoa varten houkuteltiin työvoimaa ulkomailta mm. Italiasta, Espanjasta ja Japanista. Kahvitalous ja siirtolaisuus kasvattivat Sao Paulon isoksi teollisuuskeskukseksi. Sao Paulo on Brasilian suurin kaupunki. Sen metropolialueella asuu 22 miljoonaa ihmistä. Metropolialueeseen kuuluvat itse suurkaupunki, sen esikaupungit ja niiden lähivyöhyke.

Yhteiskunta ja politiikka

Brasilian rikkaiden ja köyhien väliset tuloerot ovat olleet Etelä-Amerikan suurimpia. 2000-luvulla Brasilia onnistui nostamaan miljoonia ihmisiä äärimmäisestä köyhyydestä ja vähentämään epätasa-arvoa. Viime vuosina tulo- ja varallisuuserot ovat taas kasvaneet. Työttömyys on lisääntynyt. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotaso on laskenut.

1900-luvulla Brasiliassa oli pitkiä sotilasvallan aikoja. Vuonna 1989 presidentti valittiin ensimmäistä kertaa suoralla kansanvaalilla. Perustuslaki uudistettiin vain vuotta aikaisemmin. Sananvapaus ja muut kansalaisvapaudet palautettiin. Brasilian politiikassa on esiintynyt sekä määrätietoisia muutospyrkimyksiä että tempoilevaa vallankäyttöä, johon on liittynyt suuria lahjus-, kavallus- ja rahanpesutapauksia. Vuonna 2018 päättyi viisitoista vuotta kestänyt vasemmistolaisten hallitusten jakso ja presidentiksi valittiin jopa äärioikeistolaiseksi luonnehdittu Jair Bolsonaro. Bolsonaro lupasi kitkeä laajoiksi ryöstäytyneet taloudelliset väärinkäytökset ja käyttää kovia otteita rikollisia vastaan. Raaka väkivaltarikollisuus ja huumekauppa ovat aiheuttaneet ihmisille turvattomuutta erityisesti suurissa kaupungeissa.

Bolsonaro oli entinen armeijan kapteeni ja hän ylisti sotilashallitusten aikoja. Hän nimitti entisiä ja nykyisiä armeijan upseereita hallitukseen ja valtion virkoihin. Terveysministerinäkin toimi kenraali. Bolsonaroa arvosteltiin siitä, että hän ei suhtautunut vakavasti koronan aiheuttamaan hätätilaan. Koronaan kuoli yli 620 000 brasilialaista. Bolsonaro vähätteli ilmastonmuutoksen uhkia. Hänen hallituskaudellaan Brasilian sademetsien hakkuut ja polttaminen lisääntyivät. Vuonna 2022 Brasilian presidentiksi valittiin täpärällä ääntenenemmistöllä vanha vasemmistolainen Luis Inasio da Silva, entinen kengänkiillottaja ja pitkäaikainen ammattiyhdistysmies, joka tunnetaan nimellä Lula. Lula oli aikaisemmin presidenttinä vuodesta 2003 vuoteen 2010. Vaalikampanjan aikana Lula lupasi lievittää köyhyyttä ja edistää ympäristönsuojelua. Vaalit osoittivat, että Brasilia on kahtia jakautunut yhteiskunta. Lula da Silva sai toisella vaalikierroksella 51 prosenttia äänistä, Bolsonaro sai 49 prosenttia.

Työssäkäyvien naisten palkkataso on Brasiliassa 20 prosenttia alhaisempi kuin miesten. Naiset työskentelevät miehiä useammin epävirallisen eli harmaan talouden elinkeinoissa, missä tulot ovat niukat ja köyhyys on yleistä. 15 prosenttia Brasilian kansanedustajista on naisia. Nuori taiteilija Yacuna Tuxa on piirtänyt ja värittänyt Brasilian naisten ja intiaaniväestön elämää varjostavat pelot, ennakkoluulot ja köyhyyden teräviksi lähikuviksi.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Brasilian ylemmän keskitulotason maaksi. Lähes kolmasosa Brasilian työssäkäyvistä saa toimeentulonsa teollisuudesta. Brasiliassa valmistetaan autoja, lentokoneita, tuotantokoneita, elektroniikkaa, kumituotteita, vaatteita ja jalkineita. Kemian teollisuus ja kaivostoiminta ovat myös tärkeitä tuotannonaloja. Hieman alle 10 prosenttia työvoimasta on maatalouden palveluksessa. Brasilia tuottaa soijapapuja, kahvia, maissia, hedelmiä, kaakaota, puuvillaa, vehnää, riisiä, sokeria, tupakkaa, vihanneksia, maitoa ja lihatuotteita. Palveluelinkeinot työllistävät yli 58 prosenttia työssäkäyvistä. Brasilia on huomattava pankkitoiminnan keskus. Matkailu ja luova talous ovat kehittymässä hyvin kasvukykyisiksi elinkeinoaloiksi. Vuonna 2019 Brasiliassa kävi yli 6 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat 6,1 miljardia dollaria (USD).

Brasilian tärkeitä vientituotteita ovat öljy, soijapavut, rautamalmi, liha, kahvi, maissi, sellu, autot, lentokoneet sekä tuotantokoneet ja laitteet. Brasilian viennin arvo oli 244 miljardia dollaria vuonna 2020. Tuonnin arvo oli 224 miljardia dollaria. Brasilian suurimpia kauppakumppaneita ovat Kiina, Yhdysvallat ja Argentiina. Vuonna 2020 Brasilian kansantalous pieneni 4 prosenttia koronapandemian vuoksi. Valtion tukiohjelmat vähensivät köyhyyttä: lähes 20 prosenttia brasilialaisista eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2019, kun taas vuonna 2020 luku oli 12,8 prosenttia. Maailmanpankki arvioi köyhyyden lisääntyneen noin 16 prosentin tasolle vuonna 2021. Brasiliaan on tullut paljon maahanmuuttajia Venezuelasta, kun yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne siellä on kiristynyt.