Brunei

Maantiede

Brunei on Kaakkois-Aasiassa Borneon saarella, Etelä-Kiinan meren rannalla. Rajanaapurina on Malesia. Sulttaanikunnassa on kaksi erillistä aluetta, joiden välillä on kaistale Malesiaa. Brunein rannikko on alavaa maata pitkine hiekkarantoineen. Sulttaanikunnan kaksi maa-aluetta yhdistää toisiinsa Bruneinlahden pohjukan yli rakennettu kolmekymmentä kilometriä pitkä silta. Sisämaasta rannikolle virtaa neljä isoa jokea. Ne mutkittelevat rantamaan halki ennen kuin laskevat Etelä-Kiinan mereen.

Asutus keskittyy rannikolle ja jokien laaksoihin. Pääkaupunki Bandar Seri Begawan on Bruneijoen rannalla. Kaupunkialueella asuu kaksisataa tuhatta ihmistä. Bruneissa on lämmin ja kostea ilmasto. Runsain sadekausi ajoittuu syyskuusta marraskuuhun. Sisämaassa sataa enemmän kuin rannikolla. Valtaosa maasta on metsän peitossa. Brunein länsiosassa Terajan kukkula nousee kolmesataa metriä merenpinnan yläpuolelle. Maan itäisen osa-alueen Temburongin kaakkoiskärjessä on Brunein korkein vuori, Pagon (1850 m).

Ulun luonnonpuisto on Temburongin sademetsän keskellä. Puistoon pääsee vain veneellä jokea pitkin. Metsä on tiheä. Puiden latvusten tasalle on tehty kävelysilta, josta voi katsella kasvillisuuden monia kerroksia. Ulussa elää pitkähäntäisiä sureliapinoita, kääpiökauriita, notkearaajaisia harmaanruskeita gibboneita ja piikkisikoja. Linnustoon kuuluvat sarvinokat ja kirjoharlekiinit. Lähes puolet Brunein maa-alasta on luonnonsuojelualueita.

Selirongin saarella Bruneinlahdella kasvaa mangrovemetsää. Siellä on nenäapinoita, jaavanmakakeja ja kaguaaneja. Kaguaanit elävät puissa. Ne liitävät taitavammin kuin liito-oravat. Kaguaani voi liitää yli sata metriä. Brunei suojelee luontoa ja pyrkii edistämään ympäristömatkailua. Sademetsissä hakkuut ja metsästys on kielletty. Rannikkovesillä on upeita luonnontilaisia koralliriuttoja. Sulttaanikunta elää kaasusta ja öljystä. Öljyteollisuuden päästöt ovat jatkuva ympäristöuhka. Muovijätteiden määrä on lisääntynyt Brunein rannoilla ja asutusalueilla.

Historia

Borneon saaren pohjoisella rannikolla lähellä Brunein rajaa on Niahin luola, jossa on neljäkymmentä tuhatta vuotta vanhoja asutuksen jälkiä. Luolasta on löytynyt ihmisluita, lohkotyökalujen palasia, savikuppien sirpaleita ja korujen jäänteitä. Vanhimmat työkalut ovat kivikirveitä ja kaapimia. Luolasta on löydetty myös kahdentuhannen vuoden ikäisiä rautaesineitä. Brunein lähellä ja luultavasti myös Brunein alueella on siis elänyt ihmisiä tuhansien vuosien ajan.

Kiinalaiset kauppiaat ankkuroivat Borneon lahdilla 500-luvulta alkaen. Silloin nykyisen Bandar Seri Begawanin paikalla Bruneijoella oli paalujen varaan rakennettu Kampong Ayerin kaupunki. 1200-luvulla Borneota hallitsi Majapahitin valtio. Brunein sulttaanikunta perustettiin 1300-luvulla. Islamin usko levisi Bruneihin Malakasta. Brunei kasvoi vilkkaaksi kauppakeskukseksi. 1500-luvulla Brunei oli rikas valtio. Siihen kuului lähes koko Borneon saari sekä Sulun saaristo, joka nykyisin on osa Filippiinejä.

1560-luvulla Espanja valloitti Filippiinit. 1570-luvulla Espanja julisti sodan Brunein sulttaanikuntaa vastaan. Islamilainen Brunei näyttäytyi uhkana Espanjalle. Espanjalaiset valtasivat ja ryöstivät sulttaanikunnan pääkaupungin Kampong Ayerin. Sitten joukkoihin iski kolera tai punatauti ja valloittajien oli vetäydyttävä Bruneista. 1600-luvulla Sulun sulttaanikunta irtautui Bruneista ja hollantilaiset valloittivat Borneon saaren eteläosat. 1800-luvulla Iso-Britannia otti haltuunsa ensin Labuanin saaren ja sitten Borneon pohjoisimmat osat. Brunei hupeni nykyiseen kokoonsa. Sulttaanikunnasta tuli Ison-Britannian alusmaa.

1920-luvulla Bruneista löydettiin öljyä. Vuonna 1941 Japani miehitti maan. Japanilaiset käyttivät Labuanin saarta ja Bruneinlahtea laivaston tukikohtina. Toisen maailmansodan päätyttyä Brunei palasi Ison-Britannian alaiseksi. Brittiläiset tukivat sulttaanin valtaa Brunein sisäisessä hallinnossa. Vuonna 1984 sulttaanikunta itsenäistyi. Sulttaani johtaa Bruneita itsevaltaisesti. Isolla-Britannialla on vielä sotilastukikohta Bruneissa. Iso-Britannia kantaa osavastuun sulttaanikunnan puolustuksesta ja sen armeija käyttää Bruneita viidakkosodan koulutuspaikkana.

Yhteiskunta ja politiikka

Brunei on sulttaanikunta. Sulttaani Hassanal Bolkiah on ollut vallassa melkein kuusikymmentä vuotta. Hänen sukunsa on hallinnut Bruneita 1400-luvulta lähtien. Tänä aikana Brunei on välillä ollut itsenäinen, ja välillä se on ollut Ison-Britannian tai Japanin alainen. Sulttaani Hassanal Bolkiah on 80-vuotias. Öljytulojen ansiosta Brunei on vauras. Terveydenhoito ja koulutus ovat ilmaisia. Perheet saavat tukea asumiskuluihin ja polttoaineiden hinnat pidetään alhaisina. Bruneilaiset eivät maksa tuloveroa. Sulttaani on rikas. Hassanal Bolkiahin omaisuuden arvo on yli neljäkymmentä miljardia euroa. Sulttaanilla on neuvonantajia, mutta hän päättää itsevaltaisesti Brunein asioista.

Brunein parlamentin tehtävää hoitaa 33-jäseninen lainsäädäntöneuvosto. Neuvoston jäsenistä vain kolme on naisia. Sulttaani nimittää neuvoston jäsenet. Parlamenttivaaleja ei ole järjestetty vuoden 1962 jälkeen. Brunei on islamilainen maa. Muutkin uskonnot ovat sallittuja. Muslimit eivät saa mennä naimisiin toisiin uskontoihin kuuluvien kanssa. Brunein oikeusjärjestelmässä lakiperusteiset tuomioistuimet ja Koraanin sääntöjä noudattava islamistinen oikeudenkäyttö toimivat rinnakkain. Viime vuosien aikana uskonnollista oikeudenkäyttöä on kiristetty. Siveellisyyttä loukkaavista rikoksista ja jumalanpilkasta on määrätty kuolemanrangaistus kivittämällä.

Valtio on voimakkaasti mukana Brunein elinkeinoelämässä. Kaasu- ja öljyteollisuudessa, telealalla ja tuotantorakenteiden kunnossapidossa valtion yritykset hallitsevat markkinoita. Kolmasosa Brunein työvoimasta on valtion palveluksessa. Heikko yksityinen yritystoiminta on talousasiantuntijoiden mukaan este Brunein tuotantoelämän monipuolistamiselle. Talouskasvu on valtion harteilla. Itsevaltainen hallinto tarjoaa tilaisuuksia vallan väärinkäytölle. Sulttaanin veljeä on syytetty kymmenen miljardin euron kavalluksista. Bruneissa valmistaudutaan vallanvaihtoon. Sulttaani Hassanal Bolkiah on ollut Malesiassa sairaalahoidossa uupumuksen vuoksi.

Talous ja kaupankäynti

Brunei on korkean tulotason maa. Vauraus on saatu rannikon merialueiden runsaista maakaasu- ja öljyesiintymistä. Tunnettujen kaasu- ja öljyvarojen arvioidaan riittävän vielä ainakin kymmeneksi vuodeksi. Öljy-yhtiöt tutkivat ja kartoittavat mahdollisia syvemmän meren öljy- ja kaasuesiintymiä. Viisi vuotta sitten Brunein talouskasvu hidastui. Öljyntuotanto väheni. Matkailuelinkeinot romahtivat koronalamasta. Kasvu näyttää elpyvän. Vuonna 2024 Brunein talous kasvoi yli neljä prosenttia. Öljyn ja kaasun hinnanvaihtelut vaikuttavat suuresti Brunein rahatuloihin.

Alle kaksi prosenttia Brunein työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, hieman yli viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja yli kolme neljäsosaa työskentelee palvelualoilla. Bruneissa elää yli sata tuhatta ulkomaalaista vierastyöläistä. Brunein maatalous tuottaa riisiä, lihaa, kananmunia, vihanneksia, hedelmiä ja koristekasveja. Maataloutta on voimistettu, jotta Brunei olisi omavarainen ruoantuotannossa. Brunei on jo alkanut viedä kananmunia ja lihaa Singaporeen. Brunei pyrkii vähentämään talouden riippuvuutta öljystä ja kaasusta. Kiinalaiset yhtiöt ovat nyt mukana isoissa muoviteollisuuden rakennushankkeissa.

Vuonna 2023 Brunein tavaraviennin kokonaisarvo oli vähän yli kymmenen miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kahdeksan miljardia euroa. Lähes puolet vientituloista saatiin öljystä. Kaasun osuus oli kolmekymmentä prosenttia. Muita vientituotteita olivat teollisuusalkoholit, lannoitteet, koneet ja laitteet, rauta, ravut ja korut. Suurimmat vientimaat olivat Australia, Kiina, Singapore, Japani ja Malesia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Malesia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina, Iso-Britannia ja Australia.

Bruneissa käy vuosittain kuusisataa tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuottaa viisikymmentä miljoonaa euroa vuodessa. Brunei haluaa lisätä ympäristömatkailua ja islamilaista uskonnollista turismia. Matkanjärjestäjät ylistävät hiekkarantoja ja luonnonpuistojen sademetsäretkiä. Selirongin saarella ihaillaan nenäapinoita. Hyttyset tosin häiritsevät. Uskonnosta kiinnostuneet matkailijat käyvät sulttaanikunnan upeissa moskeijoissa. Useimmat Bruneihin saapuvat turistit tulevat Malesiasta, Indonesiasta tai Filippiineiltä.