Bulgaria

Maantiede

Bulgaria on Etelä-Euroopassa Mustanmeren rannalla. Bulgarian eteläisiä rajanaapureita ovat Kreikka ja Turkki, pohjoisessa on Romania ja lännessä ovat Serbia sekä Pohjois-Makedonia. Balkanvuorten jono kulkee maan halki lännestä itään, Serbiasta Mustanmeren rannikolle. Bulgarian lounaisosakin on vuoristoinen. Siellä on maan korkein huippu, Musala (2925 m). Mustanmeren rannikolla on tasankoa ja loivia kukkuloita. Balkanvuorten pohjoispuolella leviää Tonavan ylänkö. Sen ravinteikkaat maat tuottavat viljaa. Tonava on Bulgarian ja Romanian rajajoki. Se virtaa lännestä itään ja laskee lopulta Mustaanmereen lähellä Romanian ja Ukrainan rajaa. Pitkä ja leveä Tonava on kauan ollut tärkeä kulku- ja kuljetusväylä.

Bulgarkan kansallispuisto on Balkanvuorten rinteillä. Siellä kasvaa tammea, pyökkiä, lehmuksia, haapaa, saarnia, koivuja ja havupuita. Metsissä elää susia, karhuja, kauriita ja villisikoja. Siellä viihtyvät tikat, satakielet ja kuhankeittäjät. Rinteiden yllä kaartelevat hiirihaukat ja kotkat. Stranjan luonnonsuojelualue on etelässä Turkin rajalla lähellä Mustanmeren rantaa. Siellä kasvaa rehevää ja monilajista lehtimetsää, tammia, idänpyökkiä, valkopyökkejä ja metsälehmuksia. Aluetta halkovat purot ja joet. Eläimistöön kuuluvat saukot, metsäkissat, siiselit, mäyrät, peurat ja kultasakaalit. Näyttäviä lintulajeja ovat katto- ja mustahaikara, pikkukorppikotka, valkoselkätikka, suohaukat ja kotkat.

Lähes neljäsosa Bulgarian pinta-alasta on suojelualueita. Yli kolmasosa maasta on metsiä. Bulgaria on vanha maatalous- ja teollisuusmaa, missä ennen 2000-lukua kiinnitettiin vähän huomiota ihmisen tuotantotoiminnan ympäristövaikutuksiin. Viljelyssä käytettiin voimakkaita torjunta-aineita sekä lannoitteita, jotka pilasivat vesistöjä. Kaivostoiminnan ja raskaan teollisuuden päästöt myrkyttivät maata ja saastuttivat ilmaa. Bulgarian ydinvoimalat eivät täyttäneet turvallisuusvaatimuksia. Eurooppalaisen ympäristöselvityksen mukaan Bulgarian jätevesien käsittely on puutteellista ja huono ilman laatu on monissa kaupungeissa uhka ihmisten terveydelle. Ilmaa pilaavat pöly ja muut hiukkaset, energiantuotannon päästöt ja autojen pakokaasut. Yli puolet Bulgarian käyttämästä energiasta saadaan hiilestä ja öljystä. Ydinvoimalla tuotetaan viidesosa energiasta.

Historia

Bacho Kiron luolasta Keski-Bulgariasta on kaivettu esiin yli 40 000 vuoden ikäisiä ihmisluita. Hieman etelämpänä Stara Zagorassa on 8000 vuotta vanhojen kivirakennusten raunioita. Sieltä on löydetty jauhinkiviä ja saviruukkujen sirpaleita. Maguran luolassa lähellä Serbian rajaa on 10 000 vuotta sitten taiteiltuja kalliomaalauksia. Niissä kuvataan tanssijoita, juhlijoita ja metsästäjiä. Mustanmeren rannikon varnalaisilla oli laajoja kauppasuhteita jo 6000 vuotta sitten. Varna kävi kauppaa suolalla ja kuparilla. Varnalaisten vanhoista haudoista on löydetty taidokkaasti valmistettuja kultaesineitä.

Bulgariassa on asunut monia kansoja. 3000 vuotta sitten aluetta hallitsivat traakialaiset, sitten tulivat kreikkalaiset, persialaiset, makedonialaiset ja roomalaiset. 680-luvulla turkinsukuiset bolgaarit perustivat ensimmäisen Bulgarian valtakunnan. 1300-luvun lopussa Turkki valloitti Bulgarian. 1870-luvulla bulgarialaiset taistelivat Venäjän rinnalla Turkkia vastaan. Turkin sodan rauhansopimus antoi Bulgarialle itsenäisyyden vuonna 1878.

Toisessa maailmansodassa Bulgaria oli Saksan liittolainen. Sodan lopulla Neuvostoliitto miehitti Bulgarian. Kommunistit ottivat vallan Neuvostoliiton tuella. Vuonna 1946 entinen kuningaskunta lakkautettiin. Bulgariasta tuli Neuvostoliiton vaikutuspiiriin kuuluva kansantasavalta. Neuvostoliiton hajoaminen lopetti kommunistipuolueen yksinvallan Bulgariassakin. Vuonna 1991 Bulgariassa säädettiin uusi perustuslaki, joka vahvisti monipuoluejärjestelmän ja avasi tien kohti eurooppalaista demokratiaa. Vuonna 2004 maa liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. Bulgaria hyväksyttiin EU:n jäseneksi vuonna 2007.

Yhteiskunta ja politiikka

Bulgarian valtionpäämies on tasavallan presidentti. Presidentin valta on muodollinen. Poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta. Presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Presidentti voidaan valita tehtäväänsä korkeintaan kahdelle kaudelle. Vuonna 2021 presidentti Rumen Radev valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Bulgarian parlamentissa on 240 kansanedustajaa. Kansanedustajien kausi on nelivuotinen. Viime vuosina puolueiden väliset ristiriidat ovat usein johtaneet hallitusten hajoamiseen ja ennenaikaisiin vaaleihin. Vuoden 2021 jälkeen Bulgariassa on jo järjestetty seitsemät ennenaikaiset parlamenttivaalit.

Bulgarian puoluekenttä on pirstoutunut. Hallitusten muodostaminen on tullut vaikeaksi. Lokakuussa vuonna 2024 kansanedustajien vaaleihin osallistui 28 puoluetta, joista kahdeksan sai edustajia parlamenttiin. Edelliset vaalit järjestettiin kesäkuussa vuonna 2024. Tuolloin vaalien jälkeen ei pystytty muodostamaan uutta hallitusta. Lokakuun vaaleissa suurimman eduskuntaryhmän sai keskustaoikeistolainen vaaliliitto 69 kansanedustajalla. Keskustaoikeistolaisen liiton ympärille muodostettiin uusi hallitus, jota tukee viisi parlamenttipuoluetta. Pääministeriksi nimitettiin Rosen Zheljazkov. Vuoden 2024 vaaleissa alle 40% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 51 on naisia.

Bulgarian puolueista osa suuntautuu selvästi länteen ja kannattaa yhteistyön syventämistä EU-maiden ja Naton kanssa, toiset puolueet taas haluaisivat läheisempää suhdetta Venäjään. Pääministeri Zheljazkov haluaa Bulgarian luopuvan omasta rahayksiköstään ja ottavan euron sen tilalle. Julkisen hallinnon väärinkäytökset ja jopa suoranainen rikollisuus ovat olleet yksi Bulgarian yhteiskunnan ja politiikan isoista kipupisteistä vuosien ajan. Valtion hankintasopimuksia on jaettu lahjuksilla, päättäjät ja heidän liittolaisensa ovat saaneet niistä taloudellista hyötyä. Liike-elämän varakkaimmat edustajat osallistuvat politiikkaan eri puolueissa ja heillä on suuri vaikutusvalta. Oikeuslaitos on suojellut väärinkäytöksiin syyllistyneitä.

Korruptio saa valtion palvelut toimimaan huonosti. Bulgarialaiset ovat usein lähteneet katumielenosoituksiin vaatimaan hallinnon puhdistamista. Hallituksetkin ovat luvanneet parannuksia. EU on painostanut Bulgariaa jarruttamalla tukirahojen maksatuksia. Monet ongelmat ovat kuitenkin vielä ratkaisematta. Hallitusten kaatuminen ja alituiset hallitusneuvottelut ennenaikaisten vaalien jälkeen estävät valtion kehityshankkeiden suunnittelua ja toteutusta. EU:n elvytysohjelmat ovat tärkeitä Bulgarialle. Maalla on paljon haasteita köyhyyden poistamisessa, ympäristökysymyksissä ja tuotantoelämän nykyaikaistamisessa. Maailmanpankki on todennut, että vuosien talouskasvusta huolimatta köyhyys on Bulgariassa yleisempää kuin useimmissa muissa EU:n jäsenmaissa. Tuloerot ovat suuria. Monet bulgarialaiset etsivät työtä ja toimeentuloa muista Euroopan maista.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Bulgarian ylemmän keskitulotason maaksi. 2000-luvun ensimmäisinä vuosina Bulgarian talous kasvoi suhteellisen nopeasti. Vuodesta 2009 alkaen kasvu on ollut hidasta ja joinakin vuosina talous on supistunut. Vuonna 2024 Bulgarian talous kasvoi 2%. Maailmanpankin asiantuntijoiden mukaan Bulgarian haasteena on lisätä elinkeinojen tuottavuutta. Julkishallinnon toimivuutta ja läpinäkyvyyttä on kohennettava. Koulutusta on parannettava. Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että Bulgarian luonnonvarat ehtyvät. Ympäristöystävällisen ja kestävän kiertotalouden kehittämiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota.

Kuusi prosenttia Bulgarian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 30% toimii teollisuuden tehtävissä ja 64% työskentelee palvelualoilla. Vuoden 2024 lopulla 4% työvoimasta oli työttömänä. Bulgarian viljelijät kasvattavat viljaa, öljykasveja ja vihanneksia. Vuonna 2024 Bulgaria sai hyvän vehnäsadon, mutta maissin ja auringonkukan viljely epäonnistui poikkeuksellisen ankaran kuivuuden takia. Bulgaria on monina vuosina ollut maailman suurimpia ruusu- ja laventeliöljyjen tuottajia. Näitä öljyjä käytetään hajuvesissä. Bulgaria on myös viinin tuottaja. Kaivosteollisuus on Bulgariassa tärkeä elinkeino. Maasta kaivetaan hiiltä, kuparia, rautaa, kultaa, sinkkiä ja lyijyä. Mustallamerellä Bulgarian merialueella on öljyesiintymiä. Burgasin rantakaupungissa on öljynjalostamo. Bulgarian teollisuustuotanto on uudistumassa. Raskaan rauta- ja koneteollisuuden rinnalle on tullut tietoalan yrityksiä ja monenlaista laitevalmistusta.

Vuonna 2022 Bulgarian tavaraviennin kokonaisarvo oli 45 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 47 miljardia euroa. Vientituotteita olivat koneet ja laitteet, kupari, öljy, kaasu, vaatteet ja kankaat, vehnä, kasviöljyt, sähkö, teollisuusalkoholi, ajoneuvot ja räjähteet. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Romania, Italia, Turkki ja Kreikka. Tärkeimmät tuontimaat olivat Saksa, Venäjä, Turkki, Romania ja Kreikka. Vuonna 2024 Bulgariassa kävi 13 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot olivat noin seitsemän miljardia euroa. Matkailuelinkeinot työllistävät yli 250 000 bulgarialaista. Suomessa Bulgariaa on mainostettu aurinkoisena ja edullisena rantalomakohteena. Suurin osa Bulgariassa käyvistä ulkomaalaisista turisteista tulee Romaniasta, Turkista, Saksasta ja Venäjältä.