Chile

Maantiede

Chile on Etelä-Amerikassa Tyynen meren rannalla. Pitkä kapea maa ulottuu Perun rajalta Atacamasta 4300 kilometriä mantereen eteläkärkeen Kap Horniin asti. Chilen itärajaa hallitsee Andien vuoristo. Korkeimmat vuorenhuiput kohoavat yli 6000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Suuri osa Pohjois-Chilestä on aavikkoa. Tyynen meren rannikon pohjoisosassa on kolme tärkeää satamakaupunkia: Arica, Iquique ja Antofagasta. Keski-Chilessä on vehreitä kukkuloita ja laaksoja. Siellä asuu lähes 80% maan asukkaista ja siellä on myös pääkaupunki Santiago. Biobiojoen eteläpuolella alkaa kosteamman ilmaston alue. Se on Chilen maatalouden sydänseutu. Chilessä kasvatetaan viinirypäleitä, kirsikoita, kiivejä, omenia, persikoita, viljaa ja vihanneksia. Maan eteläisimmissä osissa on viileä ilmasto, vuonoja ja jäätikköjä. Mantereen kärki murtuu lopulta karuksi saaristoksi.

Pan de Azucarin kansallispuisto sijaitsee Atacaman aavikon laidalla. Siellä kasvaa yli kaksikymmentä lajia kaktuksia. Puistossa tavataan guanakoja ja kettuja. Rannoille kerääntyy saukkoja ja merileijonia. Rannikon edustalla on rauhoitettu saari, jossa pesii pingviinejä. Pohjoisempana lähellä Argentiinan rajaa on suolatasankoja ja järviä. Sinne on perustettu flamingojen suojelualue. Keski-Chilessä Radal Siete Tazas on kuuluisa vesiputouksistaan. Alueella on vehreä kasvillisuus. Siellä elää puduja - pieniä hirvieläimiä - sekä pampakissoja ja harvinaisia papukaijoja. Chilen eteläisimpien osien saarilla ja jäätikköjen ympärillä on useita isoja luonnonsuojelualueita. Torres del Painessa on jylhiä vuoria, jotka kohoavat taivasta kohti särmikkäinä pilareina. Suojelualueella on laaksoja, järviä ja jokia. Siellä kasvaa orkideoita ja tohvelikukkia. Alueella tavataan puumia, chilenhirviä, yökissoja, nanduja ja kondoreita. Chilen eteläisillä rannoilla on merinorsuja ja leopardihylkeitä. Lähimerillä ui delfiinejä ja valaita. Chilelle kuuluu myös Pääsiäissaari. Se sijaitsee Polynesian saaristossa 3700 kilometrin päässä Chilen rannikosta. Pääsiäissaarella on satoja alkuperäisväestön veistämiä kivipatsaita, jotka katselevat merelle vakavina.

Chileläinen taiteilija Mario Gomez, ei se mainio saksalainen jalkapalloilija, on luonut värikylläisen paperimaailman kiehtovista näkymistä, ihmisistä, järvestä, tilanteista ja hevosista. Kuvahakuvihje: Mario Gomez paintings.

Historia

Etelä-Chilen Pilaucossa on elänyt ihmisiä yli 13 000 vuotta sitten. Sieltä on löydetty saveen jähmettynyt ihmisen jalanjälki ja kivityökaluja. Atacaman rannikolta Chinchorrosta on löydetty 7000 vuotta vanhoja muumioita. Iquiquen runsaat kiviase- ja työkalulöydökset osoittavat, että Pohjois-Chilessä on ollut asukkaita yli 12 000 vuotta sitten. Chilen varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia. Yli 3000 vuotta sitten eri puolilla Chileä on jo ollut maanviljelijöitä. 900-luvulta alkaen kaikkialla paitsi kuivimmilla seuduilla on ollut yhdyskuntia, jotka ovat kasvattaneet kvinoaa, papuja, maissia ja kurpitsoja. 1400-luvulla inkat valloittivat osan Chilestä. Espanjalaiset tulivat Chileen vuonna 1536. Silloin Chilessä asui puoli miljoonaa ihmistä, noin 20 eri väestöryhmästä. Espanjalaiset perustivat ensimmäisen kaupunkinsa, Santiagon, vuonna 1541. Etelä-Chilen mapuche-kansojen taistelu valloittajia vastaan kesti 1880-luvulle asti. Chilessä ei ollut espanjalaisille samanlaisia kulta- ja hopearikkauksia kuin Perussa ja Boliviassa. Espanjan Amerikassa Chile oli syrjäseutu. Talouden perustana olivat maanviljely ja karjankasvatus. Chile itsenäistyi Espanjasta vuonna 1818.

1800-luvun puolivälissä Chilestä tuli tärkeä salpietarimalmin tuottaja. Salpietaria eli natriumnitraattia käytetään lannoitteissa, säilöntäaineena sekä lasin ja keramiikan valmistamisessa. 1920-luvulla salpietarin vienti tuotti puolet Chilen valtion tuloista. Chile oli Latinalaisen Amerikan vauraimpia maita. 1930-luvulla salpietarikauppa romahti ja Chile ajautui lamaan. Sitten kuparista tuli hallitseva vientituote. Chile teollistui ja sen myötä syntyi ammattiliittoja ja sosialistisia liikkeitä. Vuonna 1970 Chilen presidentiksi valittiin sosialisti Salvador Allende. Vuonna 1973 hänet surmattiin kenraali Augusto Pinochetin johtamassa sotilaskaappauksessa. Pinochet hallitsi Chileä vuoteen 1990 saakka. Sen jälkeen Chilessä on ollut toimiva demokratia. Demokratian kehitystä seuraava Freedom House-järjestö luokittelee Chilen vapaaksi maaksi. Vuonna 2021 Chilen presidentiksi valittiin 35-vuotias Gabriel Boric.

Yhteiskunta ja politiikka

Lokakuussa 2019 Santiagon metrolippujen hinnankorotus laukaisi suuria mielenosoituksia, jotka levisivät pian Chilen muihin kaupunkeihin. Levottomuuksissa kuoli 32 ihmistä. Hallitus julisti hätätilan. Latinalaisen Amerikan ihmisoikeustoimikunta ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto totesivat, että Chilen poliisi syyllistyi kovaan väkivaltaan ja pidätettyjen oikeuksien loukkauksiin hajottaessaan mielenosoituksia. Levottomuudet jatkuivat maaliskuuhun 2020 asti. Niiden syvimpänä syynä ei tietenkään ollut vain matkalippujen hinta. Chilessä oli pitkään kytenyt tyytymättömyys, sillä elinkustannukset olivat kohonneet, eläkkeet olivat alhaiset, terveydenhoito oli kallista, päättäjiin ei luotettu ja perustuslainkin katsottiin heijastavan paikoilleen jähmettyneitä käsityksiä yhteiskunnasta.

Maailmanpankin mielestä selkkaus paljasti yhteiskunta- ja talousjärjestelmän haavoittuvuuden. Chilen talous on ollut liian riippuvainen kuparin viennistä. Elinkeinorakenne on yksipuolinen. Työn tuottavuus ja palkat ovat alhaisia. Maassa vallitsee suuri taloudellinen eriarvoisuus. Elintaso ei ole kohentunut chileläisten enemmistön odotusten mukaisesti. Levottomuuksien jälkeen Chilessä aloitettiin perustuslakiuudistus. Nuori presidentti Gabriel Boric oli yksi opiskelijaliikkeen johtajista. Hänen äänestäjänsä odottavat nyt hallitukselta uudenlaista politiikkaa pitkäaikaisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Syksyllä 2019, YK:n Kansainvälisenä päivänä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi, Chilen naisliike herätti huomiota laululla siitä, miten väkivalta uhkaa naisia kaikkialla ja kuinka väkivallan uhreiksi joutuneita naisia sitten syyllistetään tapahtumista. Todellinen syyllinen on se, joka tekee väkivaltaa eikä tekoa oikeuta mikään. Naisiin kohdistuva väkivalta on Chilessä yhä avoin haava, sanoi tasa-arvoministeri Monica Zalaquett vuonna 2021. Videohakuvihje: Un violador en tu camino.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Chilen korkean tulotason maaksi. Vuonna 2020 Chilen kansantalous supistui 6% koronalaman vuoksi. Yli miljoona ihmistä joutui työttömiksi. Työttömyys kohdistui naisiin enemmän kuin miehiin. Ennen pandemiaa 8% chileläisistä eli köyhyydessä. Lama kasvatti köyhyydessä elävien osuuden 12 prosenttiin. Kuparin hinnannousu on lisännyt vientituloja helpottaen elpymistä.

Vuonna 2019 Chilen viennin arvo oli 71 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 67 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat kupari 46% (kuparimalmi, raakakupari ja jalosteet), hedelmät 8%, kalatuotteet 8% (tuore ja pakastekala, kalajalosteet) sekä sulfaattisellu 4%. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea ja Brasilia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Brasilia, Saksa ja Argentiina. Vuonna 2019 Chilessä kävi 5,4 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismin tuottamat tulot olivat 3 miljardia dollaria.

Sähkön tuotannossa Chile pyrkii eroon hiilestä. Sen sijaan lisätään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Atacaman alueella on edellytyksiä aurinkovoimalle. Ilmastonmuutoksen edetessä kuivuus voi nousta vaikeaksi haasteeksi kastelujärjestelmiä käyttävälle maataloudelle. Asiantuntijat ovat suositelleet vesivarojen arviointia ja suunnitelmallista, kestävää käyttöä. Lohenkasvatuksesta on tullut Chilessä uusi iso elinkeino. Rantavesille perustetuista kalankasvatuslaitoksista voi aiheutua haittoja alkuperäisluonnolle, jos sijoituspaikkoja ei valita huolella.