Chile

Maantiede

Chile on Etelä-Amerikassa Tyynen meren rannalla. Pitkä kapea maa ulottuu Perun rajalta Atacamasta 4300 kilometriä mantereen eteläkärkeen Kap Horniin asti. Chilen itärajaa hallitsee Andien vuoristo. Korkeimmat vuorenhuiput kohoavat yli 6000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Chilen itäisiä rajanaapureita ovat Bolivia ja Argentiina. Suuri osa Pohjois-Chilestä on aavikkoa. Tyynen meren rannikon pohjoisosassa on kolme tärkeää satamakaupunkia: Arica, Iquique ja Antofagasta. Keski-Chilessä on vehreitä kukkuloita ja laaksoja. Siellä asuu lähes 80% maan asukkaista ja siellä on myös pääkaupunki Santiago. Biobiojoen eteläpuolella alkaa kosteamman ilmaston alue. Se on Chilen maatalouden sydänseutu. Chilessä kasvatetaan viinirypäleitä, kirsikoita, kiivejä, omenia, persikoita, viljaa ja vihanneksia. Maan eteläisimmissä osissa on viileä ilmasto, vuonoja ja jäätikköjä. Mantereen kärki murtuu lopulta karuksi saaristoksi.

Pan de Azucarin kansallispuisto sijaitsee Atacaman aavikon laidalla. Siellä kasvaa yli kaksikymmentä lajia kaktuksia. Puistossa tavataan guanakoja ja kettuja. Rannoille kerääntyy saukkoja ja merileijonia. Rannikon edustalla on rauhoitettu saari, jossa pesii pingviinejä. Pohjoisempana lähellä Argentiinan rajaa on suolatasankoja ja järviä. Sinne on perustettu flamingojen suojelualue. Keski-Chilessä Radal Siete Tazas on kuuluisa vesiputouksistaan. Alueella on vehreä kasvillisuus. Siellä elää puduja - pieniä hirvieläimiä - sekä pampakissoja ja harvinaisia papukaijoja. Chilen eteläisimpien osien saarilla ja jäätikköjen ympärillä on useita isoja luonnonsuojelualueita. Torres del Painessa on jylhiä vuoria, jotka kohoavat taivasta kohti särmikkäinä pilareina. Suojelualueella on laaksoja, järviä ja jokia. Siellä kasvaa orkideoita ja tohvelikukkia. Alueella tavataan puumia, chilenhirviä, yökissoja, nanduja ja kondoreita. Chilen eteläisillä rannoilla on merinorsuja ja leopardihylkeitä. Lähimerillä ui delfiinejä ja valaita. Chilelle kuuluu myös Pääsiäissaari. Se sijaitsee Polynesian saaristossa 3700 kilometrin päässä Chilen rannikosta. Pääsiäissaarella on satoja alkuperäisväestön veistämiä kivipatsaita, jotka katselevat merelle vakavina.

Chileläinen taiteilija Mario Gomez, ei entinen saksalainen jalkapalloilija, on luonut värikylläisen paperimaailman kiehtovista näkymistä, ihmisistä, järvestä, tilanteista ja hevosista. Kuvahakuvihje: Mario Gomez paintings.

Historia

Etelä-Chilen Pilaucossa on elänyt ihmisiä yli 13 000 vuotta sitten. Sieltä on löydetty saveen jähmettynyt ihmisen jalanjälki ja kivityökaluja. Atacaman rannikolta Chinchorrosta on löydetty 7000 vuotta vanhoja muumioita. Iquiquen runsaat kiviase- ja työkalulöydökset osoittavat, että Pohjois-Chilessä on ollut asukkaita yli 12 000 vuotta sitten. Chilen varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia. Yli 3000 vuotta sitten eri puolilla Chileä on jo ollut maanviljelijöitä. 900-luvulta alkaen kaikkialla paitsi kuivimmilla seuduilla on ollut yhdyskuntia, jotka ovat kasvattaneet kvinoaa, papuja, maissia ja kurpitsoja.

1400-luvulla inkat valloittivat osan Chilestä. Espanjalaiset tulivat Chileen vuonna 1536. Silloin Chilessä asui puoli miljoonaa ihmistä, noin 20 eri väestöryhmästä. Espanjalaiset perustivat ensimmäisen kaupunkinsa, Santiagon, vuonna 1541. Etelä-Chilen mapuche-kansojen taistelu valloittajia vastaan kesti 1880-luvulle asti. Chilessä ei ollut espanjalaisille samanlaisia kulta- ja hopearikkauksia kuin Perussa ja Boliviassa. Espanjan Amerikassa Chile oli syrjäseutu, jonka talouden perustana olivat maanviljely ja karjankasvatus. Chile itsenäistyi Espanjasta vuonna 1818.

1800-luvun puolivälissä Chilestä tuli tärkeä salpietarimalmin tuottaja. Salpietaria eli natriumnitraattia käytetään lannoitteissa, säilöntäaineena sekä lasin ja keramiikan valmistamisessa. 1920-luvulla salpietarin vienti tuotti puolet Chilen valtion tuloista. Chile oli Latinalaisen Amerikan vauraimpia maita. 1930-luvulla salpietarikauppa romahti ja Chile ajautui lamaan. Sitten kuparista tuli hallitseva vientituote. Chile teollistui ja sen myötä syntyi ammattiliittoja ja sosialistisia liikkeitä.

Vuonna 1970 Chilen presidentiksi valittiin sosialisti Salvador Allende. Vuonna 1973 hänet surmattiin kenraali Augusto Pinochetin johtamassa sotilaskaappauksessa. Pinochet hallitsi Chileä vuoteen 1990 saakka. Chilessä järjestettiin kansanäänestys, missä äänestäjien enemmistö päätti, että Pinochetin oli luovuttava vallasta. Sen jälkeen Chilessä järjestettiin vapaat vaalit, joissa uudeksi presidentiksi nousi Patricio Aylwin. Aylwin ja hänen seuraajansa ovat rakentaneet toimivan monipuoluedemokratian. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Chile on vapaa maa.

Yhteiskunta ja politiikka

Chilen presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti ei voi asettua uudelleen ehdokkaaksi välittömästi seuraavalle kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2021 presidentiksi valittiin 35-vuotias vasemmistolainen Gabriel Boric. Parlamenttivaalit järjestettiin samaan aikaan presidentinvaalien kanssa. Chilessä on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 50 senaattoria, jotka valitaan kahdeksaksi vuodeksi. Alahuoneessa eli kansalliskongressissa on 155 kansanedustajaa. Heidät valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2021 parlamenttivaaleihin osallistui kaksitoista vaaliliittoa ja puoluetta. Näistä kahdeksan sai edustajia parlamenttiin. Valituista kansanedustajista 55 on naisia. Presidentti Boricin vaaliliitto sai 37 kansanedustajaa. Boric muodosti hallituksen yhdessä kolmen muun vasemmistolaisen vaaliliiton kanssa.

Vuonna 2019 Santiagon metrolippujen hinnankorotus laukaisi suuria mielenosoituksia, jotka levisivät Chilen muihin kaupunkeihin. Levottomuuksissa kuoli kolmekymmentä ihmistä. Hallitus julisti hätätilan. Levottomuudet jatkuivat vuoteen 2020 asti. Niiden syvimpänä syynä ei tietenkään ollut vain matkalippujen hinta. Chilessä oli pitkään kytenyt tyytymättömyys, sillä elinkustannukset olivat kohonneet, eläkkeet olivat alhaiset, terveydenhoito oli kallis ja kansalaiset olivat menettäneet luottamuksensa vallankäyttäjiin. Nykyinen presidentti Boric oli yksi mielenosoituksia järjestäneen opiskelijaliikkeen johtajista.

Maailmanpankin asiantuntijoiden mukaan selkkaus paljasti Chilen yhteiskunta- ja talousjärjestelmän haavoittuvuuden. Chilen talous on ollut liian riippuvainen kuparin viennistä. Elinkeinorakenne on yksipuolinen. Työn tuottavuus ja palkat ovat alhaisia. Maassa on vallinnut syvä taloudellinen eriarvoisuus. Elinolot eivät ole kohentuneet chileläisten enemmistön odotusten mukaisesti. Vuoden 2019 syksyllä Chilen naisliike herätti kansainvälistä huomiota laulullaan siitä, miten väkivalta uhkaa naisia ja kuinka väkivallan uhreiksi joutuneita naisia sitten syyllistetään tapahtumista. Todellinen syyllinen on se, joka tekee väkivaltaa eikä tekoa oikeuta mikään. Naisiin kohdistuva väkivalta on Chilessä yhä avoin haava, sanoo tasa-arvoministeri Monica Zalaquett. Videohakuvihje: Un violador en tu camino.

Vuonna 2024 noin 60% kyselyihin osallistuneista chileläisistä arveli, että maan kehitys on menossa huonompaan suuntaan. Ihmisiä huolestuttivat heidän toimeentulonsa sekä lisääntynyt rikollisuus. Vain 30% haastatelluista oli sitä mieltä, että Boricin hallitus on tehnyt hyvää työtä. Chileläiset eivät luota politiikan johtajiin. Chile on silti esimerkki menestyksestä. Maa on siirtynyt rauhanomaisesti sotilasdiktatuurista hyvin toimivaan monipuoluedemokratiaan. Köyhyys on vähentynyt vuosien varrella. Vuonna 2023 Chilen henkeä kohden laskettu kansantuote oli kolmanneksi korkein Latinalaisessa Amerikassa.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Chilen korkean tulotason maaksi. Vuonna 2021 Chilen talous elpyi koronalamasta, mutta sen jälkeen kasvu tyrehtyi. Vuonna 2024 talous kasvoi kaksi prosenttia ja saman kasvuvauhdin odotetaan jatkuvan vuonna 2025. Vähän yli kuusi prosenttia Chilen työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 23% toimii teollisuuden tehtävissä ja hieman alle 71% työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2024 lähes kymmenesosa työvoimasta oli työttömänä. Köyhyydessä eli 6,5% Chilen väestöstä.

Chilen viljelijät tuottavat vehnää, kauraa ja maissia, perunoita, vihanneksia, viiniä, ja paljon erilaisia hedelmiä. Hedelmien vienti Eurooppaan ja Aasiaan on lisääntynyt viime vuosien aikana. Kysyttyjä vientihedelmiä ja -marjoja ovat kirsikat, viinirypäleet, pensasmustikat, mansikat, luumut, omenat ja sileäkuoriset persikat. Kaivosteollisuus on ollut Chilen tuotantoelämän selkäranka vuosien ajan. Chile on maailman suurin kuparintuottaja ja toiseksi suurin litiumin tuottaja. Litiumia käytetään sähköautojen, tietokoneiden ja puhelimien akuissa. Sitä tarvitaan myös kovissa ja kevyissä metalliseoksissa, esimerkiksi lentokoneissa. Chilen maaperässä on myös kultaa, hopeaa, sinkkiä, rautaa ja molybdeeniä. Molybdeeniä käytetään haponkestävän teräksen valmistamisessa. Chilen eteläosissa ja merenpohjassa rannikon edustalla on suuria öljy- ja kaasuesiintymiä.

Sähkön tuotannossa Chile pyrkii eroon hiilestä. Sen sijaan lisätään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Atacaman alueella on edellytyksiä aurinkovoimalle. Ilmastonmuutoksen edetessä kuivuus voi nousta vaikeaksi haasteeksi kastelujärjestelmiä käyttävälle maataloudelle. Asiantuntijat ovat suositelleet vesivarojen arviointia ja suunnitelmallista, kestävää käyttöä. Chilellä on yli kuusi tuhatta kilometriä Tyynen meren rannikkoa. Kalastus on aina ollut tärkeä elinkeino. Lohenkasvatuksesta on tullut uusi tuotannonala. Rantavesille perustetuista kalankasvatuslaitoksista voi aiheutua haittoja luonnolle, jos sijoituspaikkoja ei valita huolella.

Vuonna 2022 Chilen tavaraviennin kokonaisarvo oli 90 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 85 miljardia euroa. Kuparimalmin, raakakuparin ja kuparijalosteiden myynti tuotti 45% koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat suolat ja lannoitteet, hedelmät, kala ja kalanjalosteet, sulfaattisellu, puu ja vaneri, viini, kulta, molybdeenimalmi ja rautamalmi. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Japani, Etelä-Korea ja Brasilia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdysvallat, Brasilia, Argentiina ja Saksa. Vuonna 2023 Chilessä kävi neljä miljoonaa ulkomaista matkailijaa, ja turismin tuottamat tulot olivat noin kolme miljardia euroa. Kaupunkimatkailijoita houkuttelevat Santiago ja Valparaiso, taide, musiikki, muoti ja ruoka. Luontoretkeilijät ihailevat Andien maisemia, Atacaman aavikkoa ja Etelä-Chilen jäätiköitä. Seikkailunhaluiset käyvät Pääsiäissaarilla katsomassa jyhkeitä arvoituksellisia kivipatsaita.