Dominica

Maantiede

Dominica on pieni saarivaltio Karibianmeren itäosassa keskellä Pienten-Antillien saariketjua. Dominican pohjois- ja eteläpuolella on kaksi Ranskalle kuuluvaa saarta, pohjoisessa Guadeloupe ja etelässä Martinique. Dominicassa on lämmin ja kostea ilmasto. Syksyisin alueen yli ja ohi kulkee pyörremyrskyjä. Dominican rannikoilla on hiekkarantoja, kallioita, niemiä ja kaarevia lahtia. Saaren keskiosissa on vuoria ja kukkuloita. Korkein huippu on pohjoisessa sijaitseva Morne Diablotins (1447 m).

Dominican maa on tuliperäistä. Saaren eteläosassa Morne Trois Pitonsin kansallispuistossa on viisi tulivuorta, pulputtelevia mutalampia ja maailman toiseksi suurin kuuma lähde. Vuorten ja kukkuloiden rinteillä kasvaa metsää. Dominican metsät vaihtelevat sademetsistä ja pilvimetsistä kuiviin lehtimetsiin. Kaksi kolmasosaa Dominican pinta-alasta on metsiä. Morne Trois Pitonsin suojelualueella elää kaksi papukaijalajia, joita tavataan vain Dominicassa: purppurarintainen keisariamatsoni ja sininaama Dominican amatsoni.

Lähes kolme neljäsosaa Dominican väestöstä asuu kaupungeissa. Valtaosa asutuksesta on rannikolla. Sisämaa on harvaan asuttu. Pääkaupunki Roseau on saaren lounaisrannalla. Kaupungissa on viisitoista tuhatta asukasta. Roseau on Dominican vanhin kaupunki. Ranskalaiset perustivat kaupungin 1700-luvun alussa. Roseaujoki virtaa kaupungin läpi mereen. Myrskyjen mukana tulevat rankkasateet saavat joen tulvimaan. Vesi nousee Roseaun kaduille.

Kaunis monipuolinen luonto on Dominican matkailuvaltti. Viidesosa saaren maa-alasta on suojelualueita. Suojelupäätöksiä tarvittaisiin myös merialueelle. Dominican vesillä voi nähdä kaskelotteja ja melkein kaksikymmentä muuta valaslajia. Valaita nähdään eniten alkuvuodesta, mutta monet lajit viihtyvät Dominican vesillä ympäri vuoden. Valaiden katselemisesta on tullut suosittu luontomatkailun muoto.

Historia

Pienillä-Antilleilla on saattanut elää ihmisiä jo viisi tuhatta vuotta sitten. Varhaisasukkaat ovat luultavasti kuuluneet Etelä-Amerikan tainokansoihin. Karibit asettuivat Dominicalle 1300-luvulla. Kristoffer Kolumbus purjehti Dominican ohi vuonna 1493 ja antoi sille nimen, mutta espanjalaiset eivät asettuneet saarelle.

1600-luvulta alkaen sekä Ranska että Englanti ovat halunneet hallita Dominicaa. Kummankin maan puukauppiaat lähettivät retkikuntia hakkaamaan Dominican metsiä. Vuodesta 1715 vuoteen 1763 saari oli Ranskan hallussa. Sen jälkeen Dominica oli brittiläinen alue, kunnes saarivaltio itsenäistyi vuonna 1978.

Ranskan hallinnon aikana Dominicassa kasvatettiin kahvia. Työvoimaksi tuotiin afrikkalaisia orjia. Saaren maaperä sopii huonosti maanviljelyyn. Hyviä viljelymaita on vain jokien varsilla. 1950-luvulle asti Dominican viljelijät tuottivat sitrushedelmiä ja kaakaota kahvin ohella. Sen jälkeen banaaneista tuli saaren päätuote.

1980-luvulla seitsemänkymmentä prosenttia Dominican vientituloista saatiin banaaneista. Myrskyt ovat ruhjoneet banaaniviljelmiä. 1990-luvulta alkaen kamppailu markkinoista kiristyi eikä Dominica enää pystynyt kilpailemaan Latinalaisen Amerikan suurten banaanintuottajien kanssa. Matkailu nousi saaren pääelinkeinoksi.

Dominica on Afrikan edustalta Karibialle tulevien rajumyrskyjen reitillä. Vuonna 2017 pyörremyrsky Maria surmasi saarella kuusikymmentä ihmistä ja aiheutti yli miljardin euron vahingot. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Dominica on vapaa maa. Saarivaltio on myynyt kansalaisuuttaan ulkomaalaisille. Kansalaisuuden saaminen edellyttää noin kahdensadan tuhannen euron sijoittamista Dominicalle. Passinmyyntiä on arvosteltu, koska kansalaisuus on annettu myös rikollisille.

Yhteiskunta ja politiikka

Dominican presidentin valitsee parlamentti. Presidentti valitaan viiden vuoden virkakaudelle. Vuonna 2023 presidentiksi valittiin Sylvanie Burton. Hän on ensimmäinen nainen, ja ensimmäinen alkuperäiskansan edustaja, Dominican presidenttinä. Presidentin asema on muodollinen. Varsinainen valta on pääministerin johtamalla hallituksella.

Dominican parlamentissa on kolmekymmentä kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Kansanedustajista 21 valitaan yleisillä vaaleilla. Pääministeri nimittää viisi ja opposition johtaja valitsee neljä kansanedustajaa. Vuonna 2022 Dominicassa järjestettiin ennenaikaiset vaalit. Suurimmat oppositiopuolueet kieltäytyivät osallistumasta vaaleihin. Vaaleissa kilpaili vain kaksi puoluetta.

Hallituspuolue, Dominican työväenpuolue, sai yhdeksäntoista kansanedustajaa. Alle kolmasosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Parlamenttiin valittiin kolmetoista naista. Vaalien jälkeen Dominican pääministerinä jatkoi työväenpuolueen johtaja Roosevelt Skerrit. Hän on ollut pääministerinä yli kaksikymmentä vuotta.

Hirmumyrsky Marian tuhojen korjaaminen on ollut Dominicalle iso ja raskas urakka. Kolme vuotta myrskyn jälkeen koronalama pahensi saarivaltion talouden ahdinkoa. Maailmanpankki on lainannut Dominicalle rahaa elinkeinojen elvyttämiseen myrskytuhoista ja koronapandemiasta. Korona-aika oli kova isku Dominican matkailulle. Parin viime vuoden aikana matkailuelinkeino on elpynyt.

Dominica haluaa lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Seitsemänkymmentä prosenttia sähköstä tuotetaan nykyisin öljyvoimaloissa. Neljäsosa sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Dominican eteläosaan rakennetaan uutta maalämpövoimalaa. Tuliperäinen maa kuumentaa voimalaputkien veden höyryksi, joka pyörittää sähköntuotannon turbiineja.

Thea LaFond on dominicalainen urheilija. Hän on entinen tanssija. Vuonna 2024 Thea LaFond voitti naisten kolmiloikan kultamitalin Pariisin olympiakisoissa. Dominica sai ensimmäisen olympiamitalin. Kisavoiton jälkeen Thea LaFond nimitettiin Dominican urheilun lähettilääksi.

Talous ja kaupankäynti

Dominica on ylemmän keskitulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti Dominican taloutta yli viisitoista prosenttia. Sen jälkeen talous elpyi ripeästi. Vuonna 2025 Dominican talous kasvoi neljä prosenttia. Saaren pääelinkeino on matkailu. Dominicassa käy vuosittain noin puoli miljoonaa ulkomaalaista turistia. Näistä yli puolet on risteilylaivojen matkustajia. Matkailupalvelut työllistävät kuusi tuhatta dominicalaista. Turismi tuottaa lähes sata miljoonaa euroa vuodessa.

Dominicalla on paljon pieniä rauhallisia rantoja. Morne Trois Pitonsin kansallispuistossa turistit ihailevat sademetsää ja vesiputouksia. Indian Riverin maisemat ovat tuttuja elokuvista. Siellä on kuvattu Karibian merirosvoja. Merikilpikonnat kömpivät munimaan Rosalienlahden rannalle. Champagnen riutta pulputtaa kuplia. Roseaun markkinatorilla myydään mausteita ja saippuoita. Talot ovat värikkäitä. Vierailijan mielestä kaupunki ei ole kaunis eikä ruma.

Vajaa viidesosa Dominican työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja vähän yli kuusikymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla. Kolmetoista prosenttia työvoimasta on työttömänä. Maailmanpankki arvioi, että lähes kolmekymmentä prosenttia dominicalaisista elää köyhyydessä. Alkuperäisväestöstä puolet on köyhiä. Kymmenet tuhannet saarelaiset ovat lähteneet etsimään työtä ja toimeentuloa muualta. Ulkomailla asuvat dominicalaiset lähettävät kotimaahan noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuonna 2023 Dominican tavaraviennin kokonaisarvo oli 45 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 440 miljoonaa euroa. Vientituotteita olivat koneet ja laitteet, rauta, lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet, banaanit ja muut hedelmät, kookossaippua, sementti ja maniokki. Suurimpia vientimaita olivat Bahama, Saudi-Arabia, Islanti, Guyana sekä Antigua ja Barbuda. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Indonesia, Trinidad ja Tobago sekä Italia.