Dominikaaninen tasavalta

Maantiede

Dominikaaninen tasavalta on Karibianmeren Isoilla Antilleilla, Hispaniolan saarella, Kuuban ja Puerto Ricon välissä. Dominikaaninen tasavalta on Hispaniolan keski- ja itäosissa. Saaren länsiosassa on Haiti. Hispaniolan keskiosissa on kukkuloita, vuoria ja ylänköjä. Korkein huippu on Pico Duarte (3087 m). Vuorten ja kukkuloiden välissä on pitkiä laaksoja, joissa on hedelmällisiä viljelymaita.

Dominikaanisen tasavallan pääkaupunki Santo Domingo on saaren etelärannikolla. Kaupungissa on yli kolme miljoonaa asukasta. Espanjalaiset valloittajat rakensivat Santo Domingon jo vuonna 1496. Hispaniolan saaren rannikolla on alavia maita, hiekkarantoja ja rantakaupunkeja. Etelärannikolle laskee useita suuria jokia. Niiden laaksoissa on pitkään kasvatettu sokeriruokoa.

Dominikaanisen tasavallan ilmasto on lämmin ja kostea. Alueen ohi ja yli kulkee syksyisin pyörremyrskyjä, joihin liittyvät rankkasateet saavat joet tulvimaan ja aiheuttavat rinteillä liejuvyöryjä ja sortumia. Myrskysäillä meren aallokko kaivertaa rantojen hiekkaa. Vesi tulvii rantakylien ja kaupunkien kaduille. Vuoden 2025 syksyllä rajumyrsky Melissan poikkeuksellisen runsaat sateet aiheuttivat suuria tulvavahinkoja.

Dominikaanisen tasavallan kaakkoiskärjessä on Saonan saari ja Cotubanaman suojelualue. Siellä elää kotoperäisiä papukaijoja ja tikkoja, sekä uhanalaisia sarvikuonoleguaaneja. Meressä ui manaatteja, delfiinejä, rauskuja ja pallokaloja. Pohjoisessa Samanan lahden rannalla on Los Haitises-kansallispuisto. Siellä on monilajista lehtimetsää ja mangroverantoja, pelikaaneja ja fregattilintuja. Samanan lahti on ryhävalaiden lisääntymisalue. Lahdelle tulee yli kaksi tuhatta valasta.

Metsien väheneminen on yksi Dominikaanisen tasavallan ympäristöongelmista. Saarella on ainutlaatuisia eläin- ja kasvilajeja, jotka katoavat maailmasta, kun luonnonalueet tuhoutuvat. Ympäristönsuojelijat moittivat myös huonoa jätteiden käsittelyä ja sitä, että ympäristölakeja valvotaan heikosti. Vesivarat vähentyvät ja pilaantuvat. Suurimmat joet ovat paikoitellen pahasti saastuneita.

Historia

Hispaniolan saarella on asunut ihmisiä seitsemän tuhatta vuotta sitten. Varhaiset asukkaat ovat olleet kalastajia, metsästäjiä ja keräilijöitä. Maanviljely on alkanut yli kaksi tuhatta vuotta sitten. Hispaniolan valtaväestöä ovat olleet tainot. He kalastivat ja viljelivät maniokkia, bataattia, kurpitsoja, tupakkaa ja puuvillaa. Dominikaanisen tasavallan eri osissa on paljon jälkiä tainojen asutuksista. Pyhättöinä käytettyjen luolastojen seinillä on kaiverruksia ja maalauksia, jotka kertovat ihmisten elämästä ja uskonnosta.

Vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus purjehti Hispaniolan saarelle. Espanjalaiset perustivat saarelle ensimmäisen pysyvän kaupunkinsa, Santo Domingon. Hispaniola oli välttämätön tukikohta, kun espanjalaiset valloittivat Keski-Amerikan. Sen jälkeen kiinnostus ja hallinto siirtyivät rikkaimmille alueille, Meksikoon ja Peruun. Hispaniola jäi pitkäksi aikaa syrjään ja köyhyyteen.

Ranska otti haltuunsa saaren länsiosan, nykyisen Haitin. 1800-luvulla Haitin orjaväestön kansannousut ulottuivat nykyisen Dominikaanisen tasavallan alueelle. Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821. Seuraavana vuonna Haiti valloitti maan. Haiti piti Dominikaanista tasavaltaa hallussaan kaksikymmentä kaksi vuotta. Miehitys päättyi kapinaan ja Dominikaaninen tasavalta saavutti lopulta itsenäisyyden vuonna 1844.

Seuraavien vuosikymmenien aikana Dominikaanista tasavaltaa johtivat diktaattorit. Talous perustui maanviljelyyn, kastelujärjestelmiä rakennettiin, sokeriruoko oli tärkeä tuote. 1900-luvun alusta asti Yhdysvalloilla on ollut suuri valta Dominikaanisen tasavallan taloudessa ja politiikassa. Vuonna 1916 Yhdysvallat lähetti merijalkaväkensä Dominikaaniseen tasavaltaan ja piti maata hallussaan vuoteen 1924 saakka.

1930-luvulta 1960-luvun alkuun asti kenraali Rafael Trujillo hallitsi Dominikaanista tasavaltaa kovin ottein. Hallituksen vastustajia surmattiin, vangittiin, kidutettiin. Samanlainen ihmisoikeuksia loukkaava hallinto jatkui Trujillon seuraajan Joaquin Balaguerin aikana. Dominikaanisessa tasavallassa on ollut suhteellisen terve ja toimiva demokratia vasta 1990-luvun lopulta alkaen.

2000-luvun alussa Dominikaaninen tasavalta ja Keski-Amerikan maat solmivat vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Sen jälkeen Dominikaaniseen tasavaltaan on syntynyt teollisuudenaloja, joiden tuotteet menevät Yhdysvaltojen markkinoille. Saarella on vaatetehtaita, elektroniikka-alojen yrityksiä ja sikaritehtaita

Yhteiskunta ja politiikka

Dominikaanisen tasavallan presidentti valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2024 presidentti Luis Abinader valittiin toiselle kaudelle. Abinader on liikemies ja taloustieteilijä. Hän johtaa keskustavasemmistolaista Modernia vallankumouspuoluetta.

Dominikaanisen tasavallan parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa, senaatissa, on 32 senaattoria. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 190 kansanedustajaa. Senaattorit ja kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2024 parlamenttivaaleihin osallistui kolmekymmentä kolme puoluetta. Näistä kolmetoista sai kansanedustajia. Presidentti Abinaderin Moderni vallankumouspuolue sai lähes puolet annetuista äänistä. Puolue otti edustajainhuoneessa ison enemmistön 134 kansanedustajalla. Vähän yli puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista seitsemänkymmentä on naisia.

Dominikaanisen tasavallan valtionhallintoa ja politiikkaa ovat leimanneet monenlaiset taloudelliset väärinkäytökset. Kymmenen vuotta sitten suuri rakennusyhtiö maksoi virkailijoille ja päättäjille kahdeksankymmenen miljoonan euron lahjukset saadakseen hyötyä valtion rakennushankkeista. Vuonna 2023 entinen yleisten töiden ministeri pidätettiin syytettynä petoksista ja kavalluksista. Vuonna 2024 poliisi löysi yhdeksän tuhatta kiloa kokaiinia banaanilastista, joka oli lähdössä Santo Domingon satamasta kohti Eurooppaa. Huume-erän arvo oli yli kaksisataa miljoonaa euroa.

Lähes viidesosa Dominikaanisen tasavallan asukkaista elää köyhyydessä. Suuri taloudellinen eriarvoisuus pitää yllä köyhyyttä. Koulutuksen laatua olisi parannettava, jotta useammat ihmiset voisivat saada paremmin palkattua työtä. Vuonna 2025 Dominikaanisessa tasavallassa uudistettiin yli sata vuotta sitten laadittu rikoslaki. Tasa-arvo- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet uutta lakia, koska siinä abortti on edelleen rikos. Raskauden keskeytystä ei sallita edes raiskauksen uhreille eikä silloinkaan, kun äidin terveys on vaarassa. Dominikaanisessa tasavallassa asuu noin puoli miljoonaa haitilaista maahanmuuttajaa. Viranomaiset ovat karkottaneet maasta yli sata tuhatta haitilaista.

Lavatähti Juan Luis Guerra laulaa: ”Kaikki kallistuu, sekä ruoka että lääkkeet. Työttömyys puree, ja lahjuksetkin. Maailma ei välitä meistä, koska emme puhu englantia tai ranskaa. Olemme tyhjää meren ja taivaan välissä.” Kuuntele: Juan Luis Guerra el costo de la vida.

Talous ja kaupankäynti

Dominikaaninen tasavalta on ylemmän keskitulotason maa. Viimeisten viidentoista vuoden aikana Dominikaanisen tasavallan talous on kasvanut ripeästi. Poikkeus on vuosi 2020, jolloin koronalama supisti taloutta kahdeksan prosenttia. Sen jälkeen Dominikaanisen tasavallan talous on elpynyt. Kasvun vetäjiä ovat olleet matkailun kasvu, verovapaiden vyöhykkeiden tehtaat, kaivostoiminta, tietoliikenteen kehitys ja ulkomailla asuvien saarelaisten rahalähetykset.

Vuonna 2025 Dominikaanisen tasavallan talous kasvoi kolme prosenttia. Maailmanpankki uskoo kasvun jatkuvan samaa vauhtia lähivuosien kuluessa. Seitsemän prosenttia Dominikaanisen tasavallan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja 73 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Viisi prosenttia työvoimasta on työttömänä. Viljelijät kasvattavat riisiä, papuja, kahvia, sokeriruokoa, tupakkaa, vihanneksia ja hedelmiä. Tuotantoeläimiä ovat lehmät ja kanat. Naudanlihaa ja kananmunia viedään ulkomaillekin. Dominikaaninen tasavalta on yksi maailman suurimmista sikarinvalmistajista. Sikaritehtaissa on yhteensä yli sata tuhatta työntekijää. Tuotannon vuosiarvo on yli miljardi euroa. Dominikaaninen tasavalta myy vuosittain ulkomaille kolmesataa miljoonaa sikaria.

Vuonna 2024 Dominikaanisessa tasavallassa kävi yksitoista miljoonaa ulkomaalaista turistia. Matkailupalvelut työllistävät kahdeksansataa tuhatta saarelaista. Turismin tulot ovat noin kymmenen miljardia euroa vuodessa. Matkanjärjestäjät ylistävät komeita rantoja. Saarelaiset ovat ”rentoja ja ystävällisiä”. Letkeät keinuvat rytmit soivat kaikkialla. Puerto Platassa on meripihkamuseo. Santo Domingon vanha keskusta on maailmanperintökohde. Bayahibessa sukelletaan koralliriutalle ja hylyille. Samanan lahdella katsellaan valaita.

Vuonna 2023 Dominikaanisen tasavallan tavaraviennin kokonaisarvo oli 12 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 18 miljardia dollaria. Vientituotteita olivat lääketieteelliset laitteet ja tarvikkeet, vaatteet, nahkajalkineet, jännitteensäätimet ja muut sähkölaitteet, kulta, sikarit, korut, sekä banaanit ja muut hedelmät. Puolet viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin. Muita vientimaita olivat Sveitsi, Haiti, Kiina ja Intia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Brasilia, Espanja ja Meksiko. Ulkomailla asuvat saarelaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin kymmenen miljardia euroa vuodessa. Suurin osa rahalähetyksistä tulee Yhdysvalloista ja Espanjasta.