Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot
Pääkaupunki: | Quito |
Etniset ryhmät: | Monietniset/mestizo/mulato 77%, montuvio 7%, alkuperäisväestö 8%, afrikkalaistaustaiset 5%, eurooppalaistaustaiset 2%, muut 1% (2022) |
Kieli: | Espanja (virallinen kieli), quechua, shuar |
Uskonto: | Katolilaiset 69%, protestanttikristityt 17%, muut ja uskonnottomat 14% (2020) |
Väkiluku: | 18 135 478 (2024) |
Valtiomuoto: | Tasavalta |
Pinta-ala: | 283 560 km2 |
Valuutta: | Yhdysvaltojen dollari |
BKT per asukas: | 12 822 Ostovoimapariteetti $ |
Kansallispäivä: | 10. elokuuta |
Maantiede
Ecuador sijaitsee Etelä-Amerikan luoteiskaarteessa, päiväntasaajalla, Tyynen meren rannalla. Pohjoisessa Ecuadorin rajanaapurina on Kolumbia, etelässä Peru. Andien vuoristo työntyy kuin iso selkäranka ylätasankoineen ja huippuineen Ecuadorin keskiosan halki pohjoisesta etelään. Huiput kohoavat 5-6 kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Korkein vuori on Keski-Ecuadorin Chimborazo (6263 m). Pääkaupunki Quito on pohjoisessa Andien ylätasangolla. Andien itäpuolella maa laskeutuu Amazonin altaalle. Siellä on lämpimän ilmaston sademetsää. Vuorten länsipuolella leviää rannikkovyöhyke, jossa on suuria jokilaaksoja ja paikoitellen kukkuloita. Satama- ja teollisuuskaupunki Guayaquil on etelärannikolla Guayasjoen suistossa. Suiston edustalla on Puna, Ecuadorin suurin saari. Galapagosin saaret ovat lännessä 900 kilometrin päässä rannikosta.
Guayaquilin lahdella on Churuten suojelualue. Suolainen merivesi sekoittuu lahdella Guayasjoen makeaan veteen. Churuteen kuuluu saaria, lahdelmia ja alavia rantoja, jotka tulvivat nousuveden aikaan. Alueella on monilajisia mangrovemetsiä. Sisämaassa on kukkuloita, joilla kasvaa kuivan seudun metsää. Rannikon sumu tiivistyy kasteeksi antaen rinteiden kasveille vettä. Metsässä elää mölyapinoita, laiskiaisia ja piikkisikoja. Mangroverannoilla on rapuja, pesukarhuja, haikaroita ja iibiksiä. Tulvaniityille kerääntyy paljon lintuja. Quiton itäpuolella Cayambe Cocan kansallispuisto suojelee jokien lähteitä. Puiston luonto vaihtelee lumipeitteisistä vuorista niittyihin, pilvimetsiin ja sademetsään. Rinnemetsissä elää silmälasikarhuja, ilmassa kaartelevat kondorit ja rotkokotkat. Ecuadorin itäisimmässä korvassa on suuri Yasunin luonnonpuisto. Valtaosa puistosta on Amazonin sademetsää. Siellä tavataan jaguaareja, tapiireja, muurahaiskarhuja ja monia apinalajeja, joista yksi on pikkumarmosetti, maailman pienin apina. Yasuni- ja Napojoessa elää vaaleanpunaisia jokidelfiinejä. Yasuni on yksi maapallon rikkaimmista luonnonalueista. YK:n ympäristöohjelma on tukenut sen säilyttämistä.
Galapagossaarilla on ainutlaatuinen luonto. Rannoilla ilmasto on suurimmaksi osaksi kuiva, mutta kukkuloilla kasvaa pilvimetsää sekä kosteaa ruohikkoa. Saarilla elää jättiläiskilpikonnia, merileguaaneja, pingviinejä ja merileijonia. Siellä on monia kasvi- ja eläinlajeja, joita ei tavata muualla. Näihin kuuluu lentokyvytön merimetso. Galapagos on innoittanut luonnontieteilijöitä Charles Darwinista alkaen. Vieraslajien leviäminen uhkaa nykyisin saarten kotoperäistä lajistoa. Vuonna 2021 Ecuador päätti laajentaa Galapagossaarten ja meriympäristön suojelualuetta 193 000 neliökilometrin kokoiseksi. Merialueella tavataan useita valaslajeja, delfiinejä, haita ja rauskuja. Suojelualue helpottaa merieläinten liikkumista Keski- ja Etelä-Amerikan välillä.
Rikkaan luonnon säilyttäminen on Ecuadorille iso vastuu. Metsiä hävitetään yhä 70 000 hehtaaria vuodessa. Lähes puolet maatalousmaasta osoittaa kulumisen merkkejä. Öljyputkivuodot likaavat ympäristöä Amazonin jokivarsilla. Ecuador on saanut kansainvälistä apua Galapagossaarten ja Amazonin sademetsän suojelemiseen. Maa on sitoutunut velanvaihto-ohjelmaan, missä Ecuadorin ulkomaisia velkoja on ostettu pois vastineena suojelusitoumuksista. Samanlaista järjestelyä on aikaisemmin käytetty Costa Ricassa metsiä suojeltaessa.Historia
Ecuadorin rannikolla Santa Elenan niemellä on asunut ihmisiä yli 12 000 vuotta sitten. Kaivauksissa on löydetty ihmisten hautoja. Varhaisimmat asukkaat olivat kalastajia, metsästäjiä ja keräilijöitä. Alueella on myös todisteita 8000 vuotta vanhasta maanviljelystä. Santa Elenan viljelijät kasvattivat kurpitsoja, marantakasveja, ja myöhemmin maissia. Samalla alueella syntynyt Valdivian kulttuuri tunnetaan kauniista saviveistoksistaan. Valdivialaiset viljelivät maissia, papuja, chilipippuria, kurpitsakasveja ja puuvillaa. Mantat olivat taitavia kutojia. He tekivät kultakoruja. He purjehtivat pitkin rannikkoa Chileen asti ja kävivät kauppaa. Andien ylängöillä asuneet canarit taistelivat 1400-luvun lopulla ja 1500-luvun alussa sinnikkäästi inkoja vastaan. Inkat valloittivat Ecuadorin vähän ennen espanjalaisten saapumista.
Espanjalaiset tulivat Ecuadoriin 1530-luvulla. Suuri osa rannikon intiaaniväestöstä kuoli espanjalaisten mukana tulleisiin tauteihin. Vuoriseudun alkuperäiskansat tekivät pakkotyötä espanjalaisten maatiloilla. Espanjan vallan aikana Ecuadorissa viljeltiin maissia, vehnää ja sokeriruokoa. Karjatilat tuottivat lihaa ja nahkaa. Maassa oli myös kiniinipuuta, jonka kuorta käytettiin malarialääkkeenä. Vaatteiden valmistus oli yleinen elinkeino, mutta Ecuadorin kutomojen kysyntä väheni, kun vaatteiden tuonti yleistyi. 1700-luvun loppupuolella kaakaon kasvatus lisääntyi rannikkoseudulla ja Guayaquiliin syntyi laivaveistämöitä. Ecuadorin talous oli kuitenkin heikko. Vuonna 1809 alkoi kapinaliike Espanjasta irtautumiseksi. Vuonna 1822 Simon Bolivarin ja Antonio Jose de Sucren johtamat armeijat kukistivat Espanjan joukot. Ecuadorista tuli osa Suur-Kolumbiaa, mutta se irtautui vuonna 1830 erilliseksi itsenäiseksi valtioksi.
1800- ja 1900-luvuilla konservatiivit ja liberaalit kamppailivat vallasta. Konservatiivien ydinryhmänä olivat Quiton varakkaat maanomistajat. Guayaquilin liberaalit kannattivat kauppaa ja vientitalouden avaamista. 1900-luvulla Ecuadorin tärkeitä tuotteita olivat kaakao, sokeri ja riisi. Valta vaihteli sotilas- ja siviilihallitusten välillä. Talous heilahteli nousukausista kriiseihin. 1970-luvulla öljy veti talouskasvua. Suurin osa öljylöydöistä oli Amazonin alueella. Vuonna 1990 laaja intiaaniväestön liike vaati maauudistusta ja muita oikeuksia.
Vuonna 2008 Ecuadorin perustuslaki uudistettiin. Presidentti Rafael Correa kasvatti valtaansa ja pyrki varmistamaan jatkuvan uudelleenvalintansa. Hän liittoutui Venezuelan Hugo Chavezin kanssa muuttaakseen Latinalaisen Amerikan poliittisia asetelmia. Correan seuraajan Lenin Morenon presidenttikaudella polttoaineiden hintatuen lopettaminen synnytti pääkaupungissa niin rajuja mellakoita, että hallitus oli siirrettävä väliaikaisesti Quitosta Guayaquiliin. Vuonna 2021 presidentiksi valittiin oikeiston ehdokas Guillermo Lasso. Vain kaksi vuotta myöhemmin Lasso hajotti parlamentin. Ecuadorilaisten elinolojen huononemisen aiheuttama kuohunta pakotti järjestämään ennenaikaiset presidentin- ja parlamenttivaalit.
Ekologinen jalanjälki

1,0
maapalloa maassa Ecuador
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Ecuador keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,0 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaYhteiskunta ja politiikka
Ecuadorin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2023 Ecuadorin presidentiksi valittiin 35-vuotias liikemies Daniel Noboa. Noboan perheellä on laaja yritysverkosto ja paljon omaisuutta. Nykyisen presidentin isoisä perusti aikoinaan banaanien vientiyhtiön ja hänestä tuli lopulta Ecuadorin rikkain mies. Presidentti Daniel Noboan isä pyrki Ecuadorin presidentiksi viisi kertaa, mutta ei voittanut vaaleja.
Ecuadorin parlamentissa on 137 kansanedustajaa, jotka valitaan yleensä neljän vuoden kaudelle. Vuoden 2023 presidentin- ja kansanedustajien vaalit olivat ennenaikaiset. Valittu presidentti ja valitut kansanedustajat istuvat vain käynnissä olleen vaalikauden loppuun asti. Uudet vaalit järjestetään voimassa olleen aikataulun mukaan vuonna 2025. Vuoden 2023 parlamenttivaaleihin osallistui 19 puoluetta, joista 14 sai edustajia parlamenttiin. Valituista kansanedustajista 59 on naisia. Presidentti Noboan johtama poliittiseen keskustaan sijoittuva liike sai neljätoista kansanedustajaa. Noboa muodosti hallituksen parlamentin suurimman vasemmistoryhmän ja vanhoillisen sosiaalikristillisen puolueen tuella.
Huumekauppaan liittyvä väkivaltarikollisuus on kasvanut suureksi haasteeksi. Seitsemän tuhatta ecuadorilaista kuolee vuosittain väkivallan uhreina. Huumerikolliset ovat muodostaneet voimakkaita ryhmittymiä, jotka taistelevat markkinoista. Ihmisten sieppauksista ja lunnaiden kiristämisestä on tullut iso rahanhankintakeino. Vuoden 2024 alussa rikollisryhmä valtasi Ecuadorin valtiontelevision studion Guayaquilissa keskellä uutislähetystä. Iskuja on tehty myös sairaaloihin ja yliopistoihin. Poliiseja on surmattu. Linja-autoja on poltettu. Syyttäjänviraston mukaan rikollisjärjestöt ovat hankkineet itselleen valtaa poliisilaitoksen sisällä ja eri hallinto- ja viranomaistahojen piirissä. Vuonna 2024 presidentti Noboa julisti maan sisäisen sotatilan. Hän käski Ecuadorin armeijaa taistelemaan rikollisjärjestöjä vastaan. Presidentin sota-asetuksessa mainitaan yli kaksikymmentä nimettyä rikollisjärjestöä.
Ecuadoria on piinannut poikkeuksellisen ankara kuivuus. Vuoden 2024 lopulla arvioitiin, että veden puute oli hävittänyt maissi-, peruna- ja vihannessatoja sekä kahviviljelmiä ja hedelmätarhoja yhteensä 40 000 hehtaarin tuotantoalueella. Karjatilalliset ilmoittivat menettäneensä 20 000 nautaa. Kuivuus on haitannut sähköntuotantoa. Veden pinta on laskenut patovoimaloiden altaissa. Syyskuussa vuonna 2024 aloitettiin säännöstely, joka on merkinnyt 12-14 tunnin mittaisia päivittäisiä sähkökatkoja. Pankit, kauppiaat, muut yritykset ja maksukykyiset perheet ovat hankkineet polttomoottorikäyttöisiä aggregaatteja, eli generaattoreita. Ecuadorin valtakunnanverkossa 90% sähköstä tuotetaan tavallisesti vesivoimalla.
El Ratonin ja Clo Sismicon sisäkuvat kirkosta heijastavat suututtavaa seisahtuneisuutta. Ulkona on liian kova kaupunki kipuineen. Vanhat sanovat, että parempaa ei tule. Näin on aina ollut, ehkä vain kiukussa kilahtaa toivo. Videohakuvihje: El Raton feat. Clo Sismico - Otra Ciudad de Dios.
Inhimillisen kehityksen indeksi

71 / 169
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Ecuador
Ecuador on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 71 kaikista maista 169.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaTalous ja kaupankäynti
Ecuador on ylemmän keskitulotason maa. Ecuadorin tärkein luonnonvara on öljy. Vuonna 2020 koronalama supisti Ecuadorin taloutta. Seuraavina vuosina talous kasvoi ripeästi. Vuonna 2024 talouskasvu pysähtyi. Maailmanpankin mukaan kasvua estävät laajamittaisen rikollisuuden aiheuttama turvattomuus ja öljykenttien tuotanto-ongelmat. Ecuador on ajautunut energiakriisiin. Sähkökatkot ovat olleet yleisiä. Poikkeuksellisen ankara kuivuus on haitannut vesivoimaloiden sähköntuotantoa ja aiheuttanut tappioita maataloudelle.
Vähän alle kolmasosa Ecuadorin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 17% toimii teollisuuden tehtävissä ja hiukan yli puolet työskentelee palvelualoilla. Ecuador on maailman suurin banaanien viejä. Muita maataloustuotteita ovat kaakao, ruusut, sokeriruoko, palmuöljy, kahvi, maissi, riisi, ananakset, appelsiinit ja vihannekset. Ecuador tuottaa suurimman osan maailman parhaimman laatutason kaakaosta. Kaakao myydään enimmäkseen ulkomaisille ostajille, mutta oman suklaan valmistus on viriämässä. Ecuadorilainen suklaa on jo saanut kansainvälisiä palkintoja. Ecuadorin kaakao on haluttu raaka-aine suomalaisessakin suklaassa.
Ecuadorin teollisuus palvelee pääasiassa kotimarkkinoita. Guayaquil ja Quito ovat maan teollisuuskeskuksia. Tärkeimpiä aloja ovat ruoanjalostus, tekstiili- ja vaatetuotanto, puuteollisuus sekä lääkkeiden ja paperin valmistaminen. Ecuadorin maaperässä on kultaa, hopeaa, kuparia, sinkkiä, lyijyä ja uraania. Hallitus uskoo, että kaivosteollisuudesta voisi tulla seuraava talouskasvun veturi. Paikallisväestö on vastustanut kaivoshankkeita. Vuonna 2022 Ecuadorin tavaraviennin kokonaisarvo oli 32 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 29 miljardia euroa. Raakaöljyn ja öljynjalosteiden myynti tuotti 35% vientituloista. Hummerien ja rapujen osuus oli 22% vientituloista. Muita vientituotteita olivat banaanit, kala ja kalanjalosteet, leikkokukat, kupari, kulta ja kaakao. Tärkeimpiä vientimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Panama, Chile ja Kolumbia. Suurimmat tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Kolumbia, Peru ja Brasilia.
Ecuadorissa käy vuosittain kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailu voisi olla yksi tulevaisuuden kasvuelinkeinoista. Matkanjärjestäjät ylistävät, että Ecuadorissa voi samalla matkalla nähdä kiinnostavia kaupunkeja, Tyynen meren rannikon, Andien vuoret ja Amazonin sademetsän. Ainutlaatuisilla Galapagossaarilla vierailee joka vuosi yli kaksisataa tuhatta turistia. Matkailu on järjestettävä niin, että se ei aiheuta vahinkoa luonnolle. Ulkomailla asuvat ecuadorilaiset lähettävät vuosittain kotimaahan neljä miljardia euroa.
Tilastot
Maan Ecuador tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Ilmasto
Ekologinen jalanjälki

1,0
maapalloa maassa Ecuador
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Ecuador keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,0 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaCO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden


1,96
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Ecuador
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?













13
Vuotta koulunkäyntiä keskimäärin maassa Ecuador
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä










9,4
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Ecuador
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.

12 822
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Ecuador
Inhimillisen kehityksen indeksi

71 / 169
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Ecuador
Ecuador on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 71 kaikista maista 169.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaNälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä










1,2
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Ecuador
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen










6,7
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Ecuador
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus










6,5
10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Ecuador
Väestö
Väkiluku
Ihmistä maassa Ecuador
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden



2,0
lasta per nainen maassa Ecuador
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.













13
kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Ecuador