Espanja

Maantiede

Espanja on Etelä-Euroopassa Atlantin valtameren ja Välimeren rannoilla. Espanjalla on lähes viisi tuhatta kilometriä meren rantaa. Atlantin rannikolla Espanjan rajanaapurina on Portugali. Pohjoisessa Pyreneiden vuorijonon takana on Ranska. Espanjan eteläisimmän kärjen edustalla on Välimeren ja Atlantin yhdistävä Gibraltarinsalmi. Espanjaan kuuluu useita saaria sekä Atlantilla että Välimerellä. Kanariansaaret, Mallorca ja Ibiza ovat tunnettuja matkailukohteita. Espanjalla on kaksi kaupunkia Pohjois-Afrikassa, Välimeren rannalla: Ceuta ja Melilla.

Espanjan keskellä leviää laaja ylänkö. Pääkaupunki Madrid on tällä Mesetaksi kutsutulla ylängöllä. Mesetalta saa alkunsa useita isoja jokia, esimerkiksi Duero, Tajo ja Guadiana. Ylänköä ympäröivät vuoret. Manner-Espanjan korkeimpia huippuja ovat Sierra Nevadan Mulhacen (3479 m) etelässä lähellä Granadaa, sekä Pyreneiden Aneto (3404 m) pohjoisessa Huescassa Ranskan rajalla. Espanjan korkein vuori on kuitenkin Kanariansaarten Teneriffalla sijaitseva Teide (3718 m). Teide on tulivuori. Se purkautui viimeksi yli sata vuotta sitten.

Etelä-Espanjassa on Guadalquivirin laakso. Guadalquivir on 650 kilometrin pituinen joki. Se laskee Atlantin valtamereen lähellä Gibraltaria. Joen varrella on vanhoja kuuluisia kaupunkeja: Sevilla, Cordoba ja Andujar. Pohjois-Espanjassa Pyreneiden juurella on Ebron jokilaakso. Ebro on lähes tuhat kilometriä pitkä vuolaasti virtaava joki. Ebro laskee Välimereen Barcelonan lounaispuolella. Joen suistossa on kansallispuisto. Siellä on kosteikkoja, särkkiä ja hiekkakinoksia. Jokivarsilla kasvaa poppeleita. Alueella tavataan flamingoja, haikaroita, ristisorsia, luhtakanoja, pitkäjalkoja ja monia muita kahlaajia.

Kolmasosa Espanjan maa-alasta on metsiä. Suuressa maassa on vaihteleva ilmasto ja kasvillisuus. Espanjan pohjoisella Atlantin rannikolla talvet ovat leutoja ja kesät ovat viileitä. Sateet ovat runsaita. Maan keskiosien ylängöillä talvet ovat kylmiä, kesät ovat kuumia ja kuivia. Pohjois-Espanjassa on lehti- ja sekametsiä. Yleisiä puulajeja ovat pyökit, tammet, kastanjat, koivu ja vaahtera. Karuilla vuorilla kasvaa havupuita ja rautatammea. Etelärannikon Välimeren ilmastossa viihtyvät viikunat, taatelit sekä korkki- ja oliivipuut. Guadalquivirin laaksossa on suuri Doñanan suojelualue. Siellä on kaislikkoja ja pinjametsiä. Alueella elää espanjanilveksiä, isokauriita ja villihevosia. Kaivosten jätevedet ovat saastuttaneet suojelualueen läpi virtaavaa jokea. Vuonna 2023 ankara kuivuus ja kasteluveden pumppaaminen lähiseudun viljelyksille aiheuttivat vakavia vahinkoja herkille arvokkaille kosteikoille.

Vuonna 2023 rajut tulipalot hävittivät kymmeniä tuhansia hehtaareja metsää Espanjan eri osissa. Matkailun kasvu on kiihdyttänyt rantavyöhykkeen rakentamista. Kuivilla ja kuumilla alueilla veden käyttö on lisääntynyt. Kulutus ylittää selvästi vesivarojen palautumiskyvyn. Monilla seuduilla jätteiden käsittely ja jätevesien puhdistaminen ovat edelleen puutteellisia. Vuonna 2022 46% Espanjan käyttämästä energiasta tuli öljystä ja 20% saatiin kaasusta. Hiilen osuus oli vain 3%. Tuulivoiman osuus oli 11%, aurinkovoiman 6% ja vesivoiman 3%. Ydinvoimalla tuotettiin 9% kaikesta kulutetusta energiasta.

Historia

Espanjassa on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Pohjois-Espanjan Atapuercan luolasta on löytynyt 700 000 vuotta vanhoja esi-ihmisten luita. Espanjan pohjoisrannikolla lähellä Santanderin kaupunkia on kuuluisa Altamiran luola, jonka katossa ja seinillä on upeita 20 000 vuotta sitten tehtyjä maalauksia. Maalausten punaiset härät ja biisonit, laukkaavat hevoset, hirvet ja villisiat näyttävät eläviltä. Ne ovat vaikuttavia taideteoksia tuhansia vuosia sen jälkeen, kun ne on luotu. Nykyihminen saapui Espanjaan 35 000 vuotta sitten. Maata ovat asuttaneet monet kansat. Varhaiset asukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Eri puolilta Espanjaa on löydetty 9000 vuoden ikäisiä hautapaikkoja. Tämä viittaa siihen, että noihin aikoihin ihmisyhteisöt asettuivat pysyvämmin vakituisille asuinpaikoilleen. Maanviljelyä ja karjankasvatusta harjoitettiin jo 7000 vuotta sitten.

Iberien heimot levittäytyivät kaikkialle Espanjaan 5000 vuotta sitten. Tuhat vuotta myöhemmin keltit tulivat Iberian niemimaalle. 2000 vuotta sitten Rooman valtakunta valloitti Espanjan. 1600 vuotta sitten kansainvaellusten aikaan alueelle tulivat vandaalit, sveebit, alaanit ja länsigootit. 700-luvulla Pohjois-Afrikan arabit ja berberit valtasivat suurimman osan Espanjasta. Islamin usko levisi uuden vallan mukana kristinuskon rinnalle. 800-luvulta alkaen Pohjois-Espanjaa hallinneet ruhtinas- ja kuningaskunnat kävivät sotia pohjoisafrikkalaisia valloittajia vastaan. Vuonna 1469 Kastilian ja Aragonian espanjalaiset kuningaskunnat yhdistyivät. Tästä syntyi nykyinen Espanja. 1400-luvun lopussa espanjalaiset kukistivat Granadan sulttaanikunnan, joka oli viimeinen muslimien hallitsema valtio Iberian niemimaalla. 1510-luvulla myös valtaosa Navarrasta liitettiin Espanjaan.

Vuonna 1492 Kristoffer Kolumbus purjehti Amerikkaan. 1500-luvulla Espanja valtasi suurimman osan Keski- ja Etelä-Amerikasta. Valloitettujen alueiden kaivosten kulta ja hopea tekivät Espanjasta Euroopan rikkaimman valtion. Espanja kävi sotia vuosisatojen ajan. Se oli suurvalta, joka kamppaili Euroopan hallinnasta Englannin, Ranskan ja muiden vahvojen valtioiden kanssa. Sodat köyhdyttivät Espanjan. 1800-luvun alkupuolella Espanjan keski- ja eteläamerikkalaiset siirtokunnat itsenäistyivät. 1800-luvun lopussa Espanja joutui sotaan Yhdysvaltojen kanssa. Espanja hävisi sodan ja menetti Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille. 1930-luvun alussa Espanja julistettiin tasavallaksi. Vuonna 1936 alkoi raaka kolmivuotinen sisällissota, missä kapinaan nousseet sotilaat kukistivat tasavallan, ja maan johtajaksi kohosi kenraali Francisco Franco. Franco hallitsi Espanjaa ankarana äärioikeistolaisena diktaattorina vuoteen 1975 saakka.

Vuonna 1975 Francisco Francon kuoleman jälkeen Espanjan valtionpäämieheksi nousi kuningas Juan Carlos. Kuningas tuki Espanjan siirtymistä kohti demokratiaa. Poliittiset puolueet sallittiin vuonna 1977 ja Espanjassa alettiin järjestää vapaita vaaleja. Katalonialle, Galicialle ja Baskimaalle myönnettiin itsehallinto. 1970-luvulta alkaen Espanja on rakentanut monipuolista teollisuutta. Matkailusta on tullut keskeinen elinkeino. Maa on vaurastunut, joskin lamat ja rahakriisit ovat ajoittain ravistelleet taloutta ja työttömyys on ollut yleistä. Vuonna 1982 Espanjasta tuli läntisen sotilasliiton Naton jäsen. Vuonna 1986 Espanja liittyi Euroopan unioniin. Viime vuosien aikana Espanjan vanhojen valtapuolueiden rinnalle on syntynyt uusia oikeistolaisia ja vasemmistolaisia liikkeitä. Maan hallitusta muodostettaessa ja paikallishallinnon päätöksenteossa on nyt solmittava useiden ryhmien välisiä liittoja, kun halutaan rakentaa enemmistöjä.

Yhteiskunta ja politiikka

Espanja on kuningaskunta. Vuonna 2014 kuningas Juan Carlos luopui vallasta ja tilalle tuli hänen poikansa, nykyinen kuningas Felipe kuudes. Kuninkaan valta on muodollinen. Varsinasta poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Espanjassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 266 jäsentä, jotka valitaan neljän vuoden välein. Alahuoneessa eli edustajainhuoneessa on 350 kansanedustajaa, joiden vaalikausi on sekin nelivuotinen.

Espanjan politiikkaa on 1980-luvulta lähtien hallinnut kaksi puoluetta, vanhoillinen kansanpuolue Partido Popular sekä maltillinen vasemmistolainen työväenpuolue PSOE. Vuonna 2023 Partido Popular sai 137 kansanedustajaa. Työväenpuolue sai 121 kansanedustajaa. Kumpikaan suuri puolue ei näin saanut itselleen enemmistöä edustajainhuoneessa. Kaikkiaan yksitoista puoluetta sai edustajia parlamenttiin. Entisten valtapuolueiden haastajiksi ovat nousseet laitaoikeistolainen Vox ja uusi vasemmistoryhmien liitto Sumar. Hallituksen muodostaminen vaatii nyt kuukausien neuvotteluja ja useita edustajainhuoneen äänestyksiä.

Espanjan perustuslaki jakaa maan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen. Katalonialla, Valencialla, Baskimaalla ja Galicialla on omat kielensä, joilla on alueellaan virallisen kielen asema espanjan rinnalla. Taloudeltaan vahvassa Kataloniassa on itsenäisyysliikkeitä, jotka ajavat alueen irtautumista Espanjasta. Vuonna 2017 itsehallintoalueen parlamentti julisti Katalonian itsenäiseksi tasavallaksi. Espanjan hallitus hajotti Katalonian parlamentin ja aluehallituksen. Syyttäjänvirasto käynnisti oikeustoimet itsenäisyysliikkeen johtajia vastaan. Myöhemmissä alueparlamentin vaaleissa Katalonian itsenäisyyttä kannattavat puolueet ovat yhä saaneet enemmistön edustajanpaikoista.

Pohjois-Espanjan Baskimaassa toimi pitkään aseellinen itsenäisyysliike, ETA, jonka toimintatapoja olivat pommi-iskut, pankkiryöstöt ja murhat. Vuonna 2010 ETA lopetti väkivaltaiset iskunsa ja vuonna 2018 se lakkautti toimintansa kokonaan. Vuonna 2021 tehdyssä mielipidemittauksessa kaksi kolmasosaa Baskimaan asukkaista sanoi olevansa tyytyväisiä itsehallintoalueen nykytilaan ja vain viidesosa kannatti täyttä itsenäisyyttä.

Espanjaan tulee paljon maahanmuuttajia ja pakolaisia etenkin Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Osa muuttajista jää Espanjaan, toiset jatkavat muualle Eurooppaan. Pakolaisten huonot olot ovat herättäneet arvostelua. Vuonna 2022 Espanjassa eli yli viisi miljoonaa maahanmuuttajaa. Espanjan Aurinkorannikolla asuu lähes 30 000 suomalaista. Aurinkorannikko on Etelä-Espanjassa Välimeren rannalla. Marbella ja Torremolinos ovat suosittuja Aurinkorannikon lomakohteita. Fuengirolassa on suomalainen peruskoulu ja lukio.

Talous ja kaupankäynti

Espanja on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana Espanjan talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta 11%. Sen jälkeen talous on elpynyt. Matkailu on hyvin tärkeä elinkeino. Espanjaan saapuvien ulkomaisten turistien määrä on lähes joka vuosi paljon suurempi kuin maan asukasluku. Vuonna 2019 Espanjassa kävi yli 80 miljoonaa turistia ja matkailu tuotti 92 miljardia euroa. Vuonna 2020 matkailu romahti pandemian vuoksi. Espanjaan matkusti vuoden aikana 36 miljoonaa turistia. Vuonna 2023 Espanjaan suuntautuva matkailu on jo elpynyt ennen koronalamaa vallinneelle tasolle. Valtaosa Espanjaan matkustavista turisteista tulee muista Länsi-Euroopan maista. Suomesta tehdään vuosittain 800 000 matkaa Espanjaan. Kyselyjen mukaan suomalaisia houkuttelevat lomarannat, hienot kulttuurikohteet, luonto ja ruoka. Suomessa käy vuosittain noin kaksisataa tuhatta espanjalaista matkailijaa.

Vuonna 2021 vain 4% Espanjan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 20% toimi teollisuuden tehtävissä ja 76% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2022 13% työvoimasta oli työttömänä. Espanjassa on vahva ja monipuolinen teollisuus. Maassa on suuria autotehtaita. Espanja tuottaa myös lääkkeitä, vaatteita, elintarvikkeita, laivoja, koneita ja työkaluja. Maaperässä on kivihiiltä, kuparia, rautamalmia, lyijyä, sinkkiä ja uraania. Vuonna 2021 Espanjan viennin kokonaisarvo oli 370 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 400 miljardia euroa. Vientituotteita olivat ajoneuvot, sähkölaitteet ja -tarvikkeet, lääkkeet ja puhdistusaineet, vaatteet ja jalkineet, öljy, liha, hedelmät ja vihannekset, viini, oliiviöljy, kumi ja paperi. Suurimmat vientimaat olivat Ranska, Saksa, Italia, Portugali ja Iso-Britannia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Ranska, Kiina, Italia ja Alankomaat.