Eswatini

Maantiede

Eswatini on sisämaavaltio Afrikan eteläosassa. Itäisenä naapurina on Mosambik. Muualta Eswatinia ympäröi Etelä-Afrikka. Maan läntisimmissä osissa on vuoria ja ylänköjä. Korkein huippu Emlembe (1862 m) on Eswatinin luoteiskärjessä Etelä-Afrikan rajalla. Vuorten kyljessä on tasankoja ja kukkuloita. Itään päin mentäessä maa laskeutuu alavammaksi. Mosambikin rajaa reunustaa Lubombon vuorivyö. Eswatinia halkoo viisi suurta jokea sivuhaaroineen. Hedelmällisimmät maat ovat jokien laaksoissa. Vuoriseuduilla on kauniita maisemia, metsiä ja ruohikkoja. Ylänköjen ja tasankojen luonnonkasvillisuus on puu- ja heinäsavannia. Maan luoteisosassa on vielä sademetsää. Alavilla mailla on lämmin ilmasto, ylängöillä ja vuorilla on viileämpää. Ylängöt ovat tiheimmin asuttuja alueita. Maan länsiosissa sataa enemmän kuin idässä. Runsaimmat sateet saadaan etelän kesällä lokakuusta maaliskuuhun. Vähäsateisimpia kuukausia ovat kesäkuu ja heinäkuu.

Eswatinin luoteisreunan vuorilla lähellä Etelä-Afrikan rajaa on Malolotjan luonnonpuisto. Rinteillä kasvaa vihreää ruohoa ja katajia, afrikankirsikoita, kossopuita sekä oliivipuita. Matkailijat ihailevat vuorimaisemia ja vesiputouksia. Eläimistöön kuuluvat seeprat ja antiloopit. Hlanen kansallispuisto sijaitsee maan itäosassa. Siellä kasvillisuus on puu- ja ruohosavannia, akaasioita ja apinanleipäpuita. Puistossa elää leijonia, norsuja, kirahveja ja sarvikuonoja. Ilmastonmuutos supistaa Eswatinin sateita. Tämä aiheuttaa epävarmuutta maataloudelle. Vakavat kuivuudet ovat jo aiheuttaneet satovahinkoja. Vuonna 2016 kuivuus tuhosi kolmasosan maissisadosta. Jokien vesimäärä on vähentynyt vaikeuttaen sokeri- ja vihannesviljelmien kastelua. Pitkäaikainen viljely on kuluttanut hedelmällistä maata. Pienviljelijäperheitä uhkaavat syvenevä köyhyys ja aliravitsemus.

Historia

Eswatinissa on asunut ihmisiä jo varhaiskivikaudella. Joenvarsilta on kaivettu 250 000 vuoden ikäisiä kivityökaluja. Ngwenyan kukkulalla ihmiset ovat 40 000 vuotta sitten louhineet punaista ja mustaa verikiveä, hematiittia, koristemaalien raaka-aineeksi. Eswatinin länsiosista on löydetty sankansan kalliomaalauksia, joista vanhimmat ovat 20 000 vuoden ikäisiä. Bantukansat vaelsivat alueelle 2000 vuotta sitten. Ngunit ja sothot harjoittivat maanviljelyä ja karjanhoitoa, valmistivat saviesineitä ja taisivat raudan työstämisen. Ngwenyassa on ollut rautakaivos 400-luvulla. Swazivaltio alkoi syntyä 1700-luvulla Eswatinin itäosissa. 1860-luvulla kuningas Mswati II laajensi valtakuntaansa nykyisen Eswatinin rajojen ulkopuolellekin. Maan nimi Eswatini, ja aikaisempi nimi Swazimaa, on johdettu kuningas Mswatin nimestä.

1900-luvun alussa Iso-Britannia liitti Swazimaan siirtomaihinsa. Vuonna 1907 brittiläinen hallinto pani toimeen maanjaon, missä 43% Swazimaan maista annettiin eurooppalaisille siirtolaisille, 22% tuli valtiolle, vain kolmasosa jätettiin afrikkalaisväestölle. Koulut ja terveydenhoito olivat paljolti lähetysjärjestöjen vastuulla. Swazimaan siirtotyöläiset tekivät töitä Etelä-Afrikan kultakaivoksissa. Silloinen kuningas Sobhuza II pyrki säilyttämään entiset tavat ja vallankäytön rakenteet myös siirtomaahallinnon aikana. Hänelle ne merkitsivät kansakunnan perintöä ja jatkuvuutta. Swazimaa itsenäistyi vuonna 1968. Nykyinen kuningas Mswati III on ollut vallassa vuodesta 1986 lähtien. Hän on itsevaltainen hallitsija, jonka valtakaudella ylin luokka on rikastunut ja väestön enemmistö on elänyt köyhyydessä. Vuonna 2018 kuningas muutti Swazimaan nimen Eswatiniksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Eswatinissa kuningas on lain yläpuolella. Hänellä on kaikki päätösvalta. Hän nimittää pääministerin ja hallituksen. Hän käyttää maata ja luonnonvaroja kuin omaisuuttaan. Parlamentissa on 79 edustajaa, joista 59 valitaan yleisillä vaaleilla. Paikalliset päälliköt hyväksyvät edustajaehdokkaat. Poliittiset puolueet eivät voi osallistua vaaleihin. Kuningas nimittää parlamentin alahuoneeseen 20 edustajaa, ja hän nimittää 20 senaatin 30 jäsenestä. Vuonna 2018 Mswati III nimitti 6 kansanedustajaa ja 8 senaattoria kuninkaallisen perheen piiristä. Maailman demokratian kehitystä seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Eswatini ei ole vapaa maa.

Vuonna 2021 Eswatinissa puhkesi laajoja mielenosoituksia, jotka poliisi hajotti väkivaltaisesti. 80 ihmistä kuoli, satoja loukkaantui. Tuhat ihmistä pidätettiin. Yhteenotot heijastavat ihmisten kasvavaa kiukkua siitä, että he kärsivät köyhyydestä, työttömyydestä ja epävarmuudesta, kun vallanpitäjät vain vaurastuvat ja suhtautuvat täysin välinpitämättömästi väestön enemmistöä ahdistaviin ongelmiin. Kuningas on tähän mennessä pystynyt kukistamaan tyytymättömyyden ilmaukset voimakeinoin. Vuonna 2021 kaksi demokratian laajentamista kannattavaa parlamentin jäsentä vangittiin ja heitä syytettiin terrorismista. Jos eswatinilaisilla ei ole toivoa elinolojen paranemisesta, mielenosoitukset jatkuvat ja kuninkaan valta voi olla vaarassa, vaikka armeija on jo kaupunkien kaduilla.

Vuonna 2020 arvioitiin, että 200 000 eswatinilaisella oli HIV/AIDS-tartunta. 15-49 vuoden ikäisen väestön keskuudessa Eswatinin HIV/AIDS-tartuntaluvut ovat maailman suurimpia. Vuonna 2021 Eswatinin sairaanhoitajat valittivat, että sairaaloissa ei ole lääkkeitä eikä ruokaa. Hoitajien mukaan potilaita on jopa kuollut ruoanpuutteen vuoksi. Maailmanpankki arvioi, että 29% eswatinilaisista elää köyhyydessä. Tilastojen mukaan 28% työikäisistä naisista ja 24% miehistä oli työttöminä vuonna 2021. Todellisuudessa työtä vailla olevien määrä saattaa olla huomattavasti suurempi. Vuonna 2020 ulkomailla työskentelevät eswatinilaiset lähettivät kotimaahan 112 miljoonaa dollaria. Eswatinin siirtotyöläiset ovat jo pitkään käyneet töissä Etelä-Afrikan kaivoksissa. Ilman tätä lisätuloa köyhien perheiden olisi vaikea tulla toimeen.

Talous ja kaupankäynti

Eswatini on alemman keskitulotason maa. 75% eswatinilaisista asuu maaseudulla. Vuonna 2019 12% väestöstä sai toimeentulonsa maataloudesta, 23% työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 64% palvelualoilla. 1990-luvulla Eswatiniin syntyi tekstiili- ja vaateteollisuutta. Ala työllistää nykyisin yli 20 000 ihmistä. Valtaosa tuotteista viedään Etelä-Afrikkaan. Eswatinissa kasvaa monia puu- ja kukkakasvilajeja, joista saadaan erityyppisiä hajusteita ja öljyjä hoitoaineisiin ja elintarvikekäyttöön. Näistä on tullut tärkeä tuotanto- ja vientiala. Vuonna 2019 Eswatinissa kävi 1,2 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turistien tuottamat tulot olivat 14 miljoonaa dollaria. Valtaosa turisteista tulee naapurimaasta Etelä-Afrikasta. Vierailut ovat lyhyitä. Vuonna 2020 koronapandemia vähensi matkailua rajusti. Eswatiniin saapui vain 345 000 turistia ja matkailutulot olivat 7,3 miljoonaa dollaria.

Vuonna 2020 Eswatinin viennin arvo oli 1,9 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 1,6 miljardia dollaria. Tärkeimpiä vientituotteita olivat hajusteet 27%, sokeri 22%, vaatteet ja tekstiilit 12%, öljyt ja -rasvat 10% (marulaöljy ja muut kasvirasvat), sähkölaitteet 5% (tietokoneet, tulostimet, jääkaapit), puutavara 4% (sahatavara ja polttopuu). Lähes 60% viennistä suuntautui Etelä-Afrikkaan. Muita vientimaita olivat Nigeria, Kenia, Mosambik ja Iso-Britannia. Yli 70% tuonnista tuli Etelä-Afrikasta. Muita tuontimaita olivat Kiina, Intia ja Yhdysvallat.

Eswatinissa on syntynyt luovan talouden elinkeinoja. Käsityötuotteiden valmistajat ovat parantaneet tuotteiden muotoilua ja laatua. Käsityötuotteita myydään matkailijoille ja Etelä-Afrikkaan. Suomen kansainvälisen yrityskehitysohjelman Finnpartnershipin luettelossa on kaksi eswatinilaista yritystä, jotka ovat olleet kiinnostuneita yhteyksistä Suomeen: Baobab Batik valmistaa kangastuotteita, joissa perinteinen batiikkitaide on muotoiltu nykyajan kuluttajien makuun ja tarpeisiin. Swazi Candles tekee hajustekynttilöitä.