Eswatini

Maantiede

Eswatini on sisämaavaltio Afrikan eteläosassa. Itäinen naapuri on Mosambik. Muualta Eswatinia ympäröi Etelä-Afrikka. Eswatinin länsiosissa on vuoria ja ylänköjä. Korkein huippu Emlembe (1862 m) on maan luoteiskärjessä Etelä-Afrikan rajalla. Vuorten kyljessä on tasankoja ja kukkuloita. Itään päin mentäessä maa laskeutuu alavammaksi. Mosambikin rajaa reunustaa Lubombon vuorivyö. Eswatinia halkoo viisi suurta jokea sivuhaaroineen. Hedelmällisimmät maat ovat jokien laaksoissa. Vuoriseuduilla on kauniita maisemia, metsiä ja ruohikkoja. Ylänköjen ja tasankojen luonnonkasvillisuus on puu- ja heinäsavannia. Eswatinin luoteisosassa on vielä sademetsää. Alavilla mailla on lämmin ilmasto, ylängöillä ja vuorilla on viileämpää. Ylängöt ovat tiheimmin asuttuja alueita. Maan länsiosissa sataa enemmän kuin idässä. Runsaimmat sateet saadaan etelän kesällä lokakuusta maaliskuuhun. Vähäsateisimpia kuukausia ovat kesäkuu ja heinäkuu.

Eswatinin luoteisreunan vuorilla lähellä Etelä-Afrikan rajaa on Malolotjan luonnonpuisto. Rinteillä kasvaa vihreää ruohoa ja katajia, afrikankirsikoita, kossopuita ja oliivipuita. Matkailijat ihailevat vuorimaisemia ja vesiputouksia. Eläimistöön kuuluvat seeprat ja antiloopit. Hlanen kansallispuisto on Eswatinin itäosassa. Siellä on puu- ja ruohosavannia, akaasioita ja apinanleipäpuita. Puistossa elää leijonia, norsuja, kirahveja ja sarvikuonoja. Ilmastonmuutos supistaa Eswatinin sateita aiheuttaen epävarmuutta maataloudelle. Kuivuudet ovat hävittäneet maissisatoja. Jokien vedenpinta on laskenut. Sokeri- ja vihannesviljelmien kastelu on käynyt vaikeammaksi. Pitkäaikainen viljely on kuluttanut Eswatinin maata. Pienviljelijäperheitä uhkaavat syvenevä köyhyys ja aliravitsemus.

Historia

Eswatinissa on asunut ihmisiä jo varhaiskivikaudella. Jokivarsilta on kaivettu 250 000 vuoden ikäisiä kivityökaluja. Ngwenyan kukkulalla ihmiset ovat neljäkymmentä tuhatta vuotta sitten louhineet punaista ja mustaa verikiveä, hematiittia, koristemaalien raaka-aineeksi. Eswatinin länsiosista on löydetty san-kansan kalliomaalauksia, joista vanhimmat ovat kahdenkymmenen tuhannen vuoden ikäisiä. Bantukansat alkoivat vaeltaa alueelle kaksi tuhatta vuotta sitten. Ngunit ja sothot harjoittivat maanviljelyä ja karjanhoitoa, valmistivat saviesineitä ja taisivat raudan työstämisen. Ngwenyassa on ollut rautakaivos 400-luvulla. Swazivaltio alkoi syntyä 1700-luvulla Eswatinin itäosissa. 1860-luvulla kuningas Mswati toinen laajensi valtakuntaansa nykyisen Eswatinin rajojen ulkopuolellekin. Maan nimi Eswatini, ja aikaisempi nimi Swazimaa, on johdettu kuningas Mswatin nimestä.

1900-luvun alussa Iso-Britannia liitti Swazimaan siirtomaihinsa. Vuonna 1907 brittiläinen hallinto pani toimeen maanjaon, missä lähes puolet Swazimaan maista annettiin eurooppalaisille siirtolaisille, viidesosa tuli valtiolle, ja alle kolmasosa jätettiin afrikkalaisväestölle. Koulut ja terveydenhoito olivat paljolti lähetysjärjestöjen vastuulla. Swazimaan siirtotyöläiset tekivät töitä Etelä-Afrikan kultakaivoksissa. Silloinen kuningas Sobhuza toinen pyrki säilyttämään entiset tavat ja vallankäytön rakenteet myös siirtomaahallinnon aikana. Hänelle ne merkitsivät kansakunnan perintöä ja jatkuvuutta. Swazimaa itsenäistyi vuonna 1968. Nykyinen kuningas Mswati kolmas on ollut vallassa neljäkymmentä vuotta. Hän on itsevaltainen hallitsija, jonka valtakaudella yläluokka on rikastunut ja ihmisten enemmistö on elänyt köyhyydessä. Vuonna 2018 kuningas muutti Swazimaan nimen Eswatiniksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Eswatinissa kuningas on lain yläpuolella. Hänellä on kaikki päätösvalta. Hän nimittää pääministerin ja hallituksen. Hän käyttää maata ja luonnonvaroja kuin omaisuuttaan. Parlamentissa on 79 edustajaa, joista 59 valitaan yleisillä vaaleilla. Paikalliset päälliköt hyväksyvät edustajaehdokkaat. Poliittiset puolueet eivät voi osallistua vaaleihin. Kuningas nimittää parlamentin alahuoneeseen 20 edustajaa, ja hän nimittää kaksikymmentä senaatin 30 jäsenestä. Eswatinin parlamentti on neuvoa-antava elin. Kansanedustajina ja senaattoreina on kuninkaallisen perheen jäseniäkin. Kuningas Mswati kolmannella on kuusitoista vaimoa ja 45 lasta.

Viime vuosien aikana Eswatinissa on ollut mielenosoituksia, jotka poliisi on hajottanut väkivaltaisesti. Poliisi on ampunut kymmeniä ihmisiä. Yli tuhat ihmistä on pidätetty. Pidätettyjä on kidutettu. Poliisin tukena on ollut armeijan joukkoja ja palkkasotilaita. Ihmisoikeuksia puolustanut Thulani Maseko murhattiin vuonna 2023. Hallitusta arvostelleita kansanedustajia on syytetty terrorismista. Eswatinin mielenosoitukset heijastavat ihmisten kiukkua siitä, että he kärsivät köyhyydestä, työttömyydestä ja epävarmuudesta, kun vallanpitäjät vaurastuvat ja suhtautuvat välinpitämättömästi väestön enemmistöä ahdistaviin ongelmiin. Puolet eswatinilaisista elää köyhyydessä. Samaan aikaan valtio antaa kuninkaan käyttöön neljäkymmentä miljoonaa euroa vuodessa.

Viisi vuotta sitten arvioitiin, että kahdellasadalla tuhannella eswatinilaisella oli HIV/AIDS-tartunta. Eswatinin HIV/AIDS-tartuntaluvut ovat olleet maailman suurimpia. Sairaanhoitajat ovat valittaneet, että sairaaloissa ei ole lääkkeitä eikä ruokaa. Hoitajien mukaan potilaita on jopa kuollut ruoanpuutteen vuoksi. Kolme neljäsosaa Eswatinin asukkaista elää maaseudulla. Yli 40% eswatinilaisista on alle 18-vuotiaita. Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että puolet Eswatinin naisista joutuu elinaikanaan sukupuolisen väkivallan kohteiksi. Vuonna 2023 hallitus julkisti suunnitelman naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Eswatinin kansalaisjärjestöt arvostelevat, että edellisen samansisältöisen suunnitelman toimeenpanemiseen ei näyttänyt olevan rahaa eikä tahtoa.

Talous ja kaupankäynti

Eswatini on alemman keskitulotason maa. Maailmanpankin tilastoissa Eswatinin talouden tila on heilahdellut neljän prosentin vuosikasvun ja kasvun tyrehtymisen välillä. Vuonna 2023 noin 14% Eswatinin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19% toimi teollisuuden tehtävissä ja kaksi kolmasosaa työskenteli palvelualoilla. Valtaosa viljelijöistä on pientilallisia. Pientilojen päätuote on maissi. Suurilla tiloilla kasvatetaan sokeriruokoa, lihakarjaa, vihanneksia ja hedelmiä. Eswatinin maaperässä on rautaa, hiiltä, kultaa ja timantteja. Kaivosteollisuudesta voi tulevaisuudessa kasvaa nykyistä paljon tärkeämpi elinkeino.

Kolmekymmentä vuotta sitten Eswatiniin syntyi tekstiili- ja vaateteollisuutta. Vaatetehtaat työllistävät nykyisin yli kaksikymmentä tuhatta työntekijää. Suurin osa tuotteista viedään Etelä-Afrikkaan. Eswatinissa kasvaa puu- ja kukkalajeja, joista saadaan hajusteita ja öljyjä hoitoaineisiin ja elintarvikekäyttöön. Näistä on tullut lupaava tuotanto- ja vientiala. Eswatinissa käy vuosittain noin miljoona ulkomaista matkailijaa. Enemmistö turisteista tulee Etelä-Afrikasta lyhyille vierailuille. Turismi tuottaa noin kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Eswatinilaiset siirtotyöläiset ovat pitkään työskennelleet Etelä-Afrikan kaivoksissa. Vuonna 2023 ulkomailla työskentelevät eswatinilaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 80 miljoonaa euroa.

Eswatinissa on syntynyt luovan talouden elinkeinoja. Käsityötuotteiden valmistajat ovat parantaneet tuotteiden muotoilua ja laatua. Käsityötuotteita myydään matkailijoille ja Etelä-Afrikkaan. Suomen kansainvälisen yrityskehitysohjelman Finnpartnershipin luettelossa on kaksi eswatinilaista yritystä, jotka ovat olleet kiinnostuneita yhteyksistä Suomeen: Baobab Batik valmistaa kangastuotteita, joissa perinteinen batiikkitaide on muokattu nykyajan kuluttajien makuun ja tarpeisiin. Swazi Candles tekee hajustekynttilöitä.

Vuonna 2023 Eswatinin tavaraviennin kokonaisarvo oli kaksi miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 1,7 miljardia euroa. Vientituotteita olivat hajusteet, öljyt ja kasvirasvat, vaatteet, sokeri, jääkaapit, tietokoneet ja sähkötarvikkeet, sahatavara, hiili, polttopuu ja hedelmät. Yli 60% viennistä suuntautui Etelä-Afrikkaan. Muita vientimaita olivat Mosambik, Nigeria, Kenia ja Irlanti. Kolme neljäsosaa tuonnista tuli Etelä-Afrikasta. Muita tuontimaita olivat Kiina, Intia, Yhdysvallat ja Mosambik.