Fidzi

Maantiede

Fidzi on eteläisen Tyynen meren saarivaltio. Se on Vanuatun ja Samoan välissä kaksituhatta kilometriä Uudesta-Seelannista pohjoiseen ja kolmetuhatta kilometriä Australiasta itään. Fidziin kuuluu yli kolmesataa saarta. Niistä sata on asuttuja. Kahdella pääsaarella Viti Levulla ja Vanua Levulla asuu yhteensä neljä viidesosaa maan väestöstä. Pääkaupunki Suva on Viti Levulla. Fidzin ilmasto on lämmin ja kostea. Runsain sadekausi ajoittuu joulukuun ja huhtikuun välille. Alueen yli kulkee rajumyrskyjä. Myrskyt ovat yleisimpiä tammi- ja helmikuussa.

Fidzin suurimmat saaret ovat tuliperäisiä. Saarten keskellä on kukkuloita. Korkein huippu on Viti Levun Tomaniivi (1323 m). Saarten itä- ja eteläosissa, tuulen puolella, kasvaa tiheää kosteaa metsää. Siellä on mahonkeja, kauripuita, jambolaaneja, muskotteja ja tohtorinpuita. Suojan puolella, saarten länsi- ja pohjoisosissa, sateet ovat vähäisempiä. Siellä kasvillisuutena on kuiva metsä, kasuariinoja, misteleitä, rantamerbaupuita ja tuliharjoja. Palmuja kasvaa kaikkialla. Fidzin linnustoon kuuluvat hedelmäkyyhkyt, hohtokaijat, silkkipyrstöt, paratiisipeipot ja heleän punarintaiset lurit.

Saarten upeat valkoiset hiekkarannat houkuttelevat matkailijoita. Pientä Namenalalan saarta kiertävä koralliriutta on suosittu sukelluskohde. Riutoilla on värikkäitä koralliahvenia, vuokko- ja papukaijakaloja ja välskärikaloja. Merikilpikonnat kapuavat munimaan saaren rannoille. Meressä ui delfiinejä, lahtivalaita ja kaskelotteja. Ryhävalaat synnyttävät Fidzin lähivesillä. Saarivaltio elää matkailusta. Kaunis luonto ja ainutlaatuinen kulttuuri ovat turismin valtit.

Fidzin metsiä hävitetään kymmenen tuhatta hehtaaria vuodessa. Sademetsissä kaadetaan jalopuita. Rantametsiä pilkotaan polttopuiksi. Kuivat metsät palavat. Rinteillä palot ja puuston harveneminen kiihdyttävät maan kulumista. Ihmisen mukana saarille on tullut rottia ja mangusteja, jotka tappavat kotoperäistä eläimistöä. Matkailun kasvu lisää jätekuormitusta. Meressä kelluva ja rannoille ajautuva muoviroska on näkyvä ympäristöhaitta.

Fidzin hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kymmenen vuoden kuluttua saarten kaikki sähkö saataisiin uusiutuvista energianlähteistä. Nykyisin neljäkymmentä prosenttia Fidzin sähköstä tuotetaan raskasta polttoöljyä tai dieselöljyä käyttävissä voimaloissa. Ilmaston lämpeneminen voi lisätä myrskyvaaraa Fidzin merialueella. Rankkasateet aiheuttavat lähes joka vuosi äkillisiä tulvia. Merilämpötilan kohoaminen vaurioittaa riuttojen koralleja.

Historia

Varhaisasukkaat ovat tulleet Fidzin saarille viisi tuhatta vuotta sitten. Moturikin saarelta on kaivettu esiin yli kolme tuhatta vuotta vanha ihmisluuranko. Qaranicagin luolasta Wayan saarelta on löydetty samanikäisiä jäänteitä ihmisen asutuksesta. Vatulelen saaren kallioseinämissä on kaksi tuhatta vuotta sitten tehtyjä kalliomaalauksia. Isoissa maalauksissa on merilintuja ja ihmiskasvoja. Fidzi on asutettu vaiheittain pitkän ajan kuluessa. Saarelaisilla on ollut kauppayhteyksiä Samoalle ja Tongaan. Fidzillä on tehty vaate- ja purjekankaita viikuna- ja mulperipuiden kuoresta. Masi-kankaat ovat vieläkin oleellinen osa Fidzin taidetta ja kulttuuria.

1600- ja 1700-luvuilla Fidzin vesille purjehti hollantilaisia ja brittiläisiä laivoja. 1800-luvulla saarilla kävi valaanpyytäjiä, santelipuun hankkijoita ja merimakkaran sukeltajia. Fidzille rakennettiin eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia kauppa-asemia. Saarille tuli lähetystyöntekijöitä. Fidzillä oli sisällissotia, kun ryhmät ja klaanit kamppailivat vallasta.

1860-luvulla Fidzille muutti satoja siirtolaisia Yhdysvalloista ja Australiasta. Tulijat hankkivat maata ja kasvattivat puuvillaa. Saarelaisia pakotettiin orjatyöhön puuvillapelloille. 1870-luvun alussa eurooppalaisten tuella perustettu Fidzin kuningaskunta kävi tuhoisia sotia alistaakseen kapinoivat klaanit ja heimot. Vuonna 1874 Fidzistä tuli Ison-Britannian siirtomaa. Tuhkarokko tappoi 1800-luvun lopulla kolmasosan Fidzin asukkaista. Siirtomaahallinto värväsi Intiasta kymmeniä tuhansia työntekijöitä kasvattamaan sokeriruokoa.

Fidzi itsenäistyi vuonna 1970. Maa pysyi kuitenkin edelleen brittiläisessä kansainyhteisössä. Alkuperäisten fidziläisten ja intialaistaustaisen väestön välillä oli syviä epäluuloja ja poliittisia ristiriitoja. 1980-luvulla 46 prosenttia väestöstä oli alkuperäisiä fidziläisiä ja 49 prosenttia oli intialaistaustaisia. Vuonna 1987 eversti Sitiveni Rabukan johtamat sotilaat kaappasivat vallan ja Fidzi julistettiin tasavallaksi. Kaappauksen jälkeen intialaistaustaiset ihmiset alkoivat lähteä maasta. He ovat nyt Fidzillä selvänä vähemmistönä.

1990-luvulla Fidzillä järjestettiin vaaleja ja valmisteltiin uusi perustuslaki. 2000-luvun alussa oli kaksi vallankaappausta. Molempia johti amiraali Frank Bainimarama. Vuonna 2014 Bainimarama perusti FijiFirst-nimisen puolueen ja voitti vaalit. Bainimaramasta tuli pääministeri. FijiFirst-puolue voitti myös vuoden 2018 vaalit.

Vuoden 2022 vaaleissa yksikään puolue ei saanut parlamentissa enemmistöä. Toiseksi sijoittunut Kansanliitto -puolue sopi yhteistyöstä kahden pienemmän puolueen kanssa. Kansanliiton johtaja Sitiveni Rabuka äänestettiin pääministeriksi. Hallitusvalta siirtyi vapailla vaaleilla entiseltä vallankaappaajalta toiselle.

Yhteiskunta ja politiikka

Fidzin presidentin valitsee parlamentti. Presidentti valitaan kolmen vuoden virkakaudelle. Vuonna 2024 Fidzin presidentiksi valittiin Naiqama Lalabalavu. Presidentin asema on melko muodollinen. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta.

Parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein. Parlamentissa on 55 kansanedustajaa. Vuonna 2022 silloisen pääministerin Frank Bainimaraman FijiFirst-puolue sai 26 kansanedustajaa. Toiseksi sijoittunut entisen everstin Sitiveni Rabukan Kansanliitto sai 21 kansanedustajaa. Kansanliitto on uusi puolue. Se perustettiin vuotta ennen vaaleja. Fidzin molemmat isot puolueet ovat ryhmittyneet vahvan johtajan ympärille. Kummankin puolueen johtaja on entinen sotilas ja vallankaappaaja.

Vuoden 2022 vaaleihin osallistui yhdeksän puoluetta. Näistä neljä sai edustajiaan parlamenttiin. Valituista kansanedustajista vain viisi on naisia. Viimeiset kuntavaalit järjestettiin kaksikymmentä vuotta sitten. Paikallisvaltuustot lakkautettiin vuonna 2009. Sen jälkeen kuntahallinnosta ovat vastanneet valtion nimittämät viranhaltijat. Fidzin hallitus on päättänyt järjestää kuntavaalit vuoden 2025 lopulla. Vuonna 2024 entinen hallituspuolue FijiFirst poistettiin puoluerekisteristä. Puolueen kansanedustajat jatkavat sitoutumattomina. Rekisterinpitäjän mielestä puolueen säännöt eivät olleet lainmukaisia.

Sotilaskaappaukset ovat olleet näyttöjä armeijan vallasta Fidzin politiikassa. Perustuslain mukaan armeija voi puuttua yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin, jos väliintulo edistää turvallisuutta ja vakautta. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Fidzi on osittain vapaa maa. Fidzi on lähettänyt paljon sotilaita YK:n rauhanturvatehtäviin. Tämä on tuonut maalle kansainvälistä tunnustusta. Samalla armeija on kasvanut. Sillä on vankka asema yhteiskunnassa. Armeijan komentaja sanoi vuonna 2023, että uuden hallituksen ei tule havitella liian isoja muutoksia.

Kaksi kolmasosaa Fidzin naisista on elämänsä aikana väkivallan kohteena. Naisia syrjitään työelämässä. Naisten tulot ovat alle puolet miesten ansioista. Kolmasosa työtä tekevistä naisista on kärsinyt ahdistelusta työpaikalla. Perinnönjakotavat suosivat miehiä, vain kymmenesosa maasta on naisten omistuksessa. Fidzi on Euroopan unionin veroparatiisimaiden listalla. Luetteloon kirjataan maat, joiden katsotaan edistävän veronkiertoa ja joissa on edellytyksiä rahanpesulle.

Talous ja kaupankäynti

Fidzi on ylemmän keskitulotason maa. Matkailu on tärkein elinkeino. Vuonna 2024 Fidzillä kävi yli miljoona ulkomaalaista matkailijaa. Heistä lähes sata tuhatta oli risteilyalusten turisteja. Matkailu tuottaa kaksi miljardia euroa vuodessa. Se on lähes kaksi kertaa enemmän kuin koko tavaraviennin arvo. Eniten turisteja tulee Australiasta, Uudesta-Seelannista ja Yhdysvalloista. Matkailijoita houkuttelevat hienot hiekkarannat, paratiisisaarten vehreys ja maailman parhaisiin kuuluvat sukelluspaikat.

Noin 28 prosenttia Fidzin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 14 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 58 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Fidzin kansallinen kehitysohjelma pyrkii kehittämään maasta entistä tärkeämpää alueellista liikenne- ja rahapalvelukeskusta. Tähän suunnitelmaan sisältyy tietoyhteyksien parantaminen. Tavoitteena on Fidzin kansantuotteen kaksinkertaistaminen kymmenessä vuodessa. Vuodesta 2022 alkaen Fidzin talous on elpynyt koronalamasta. Vuonna 2024 talous kasvoi neljä prosenttia.

Fidzin viljelijät kasvattavat sokeriruokoa, taaroa, maniokkia, leipäpuun hedelmiä, kookospähkinöitä, papaijaa, ananasta ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, lampaat, vuohet, siat ja kanat. Suuri osa matkailuelinkeinon ruokatarvikkeista tuodaan ulkomailta. Saarten ravintolat ja hotellit voisivat käyttää paljon enemmän paikallisia tuotteita ja näin luoda kysyntää kotimaiselle maataloudelle ja kalastukselle.

Fidzillä on yli miljoonan neliökilometrin merialue. Avomeren kalastajat pyytävät tonnikalaa. Fidzi myy pyyntilupia ulkomaalaisille kalayhtiöille. Kiinan pyyntilaivasto saalistaa Fidzin vesillä. Fidzin satamiin hylätyistä laivaromuista on tullut ympäristöongelma. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät yli kymmenen tuhatta fidziläistä. Tonnikala on vientituote. Rannikkovesien kalastajat pyytävät pienempiä kaloja lähimarkkinoille.

Vuonna 2023 Fidzin tavaraviennin kokonaisarvo oli hieman yli miljardi euroa. Tuonnin arvo oli kolme miljardia euroa. Fidzin tärkeimmäksi vientituotteeksi on noussut pullotettu vesi. Pullovettä myydään kuuteenkymmeneen maahan. Veden myynti tuottaa neljäsosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita ovat sokeri, kala, vaatteet ja tekstiilit, öljy, kulta, puutavara, hajusteet ja mausteet.

Suurimpia vientimaita ovat Yhdysvallat, Australia, Tonga, Uusi-Seelanti ja Samoa. Tärkeimmät tuontimaat ovat Singapore, Kiina, Australia, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Ulkomailla asuvat saarelaiset lähettävät kotimaahan vuosittain yhteensä noin neljäsataa miljoonaa euroa. YK:n rauhanturvajoukkoihin lähetettyjen sotilaiden palkat ovat vuosien ajan olleet Fidzille tärkeä tulonlähde.