Fidzi

Maantiede

Fidzi on eteläisen Tyynen meren saarivaltio. Se sijaitsee Vanuatun ja Samoan välissä 2000 kilometriä Uudesta-Seelannista pohjoiseen ja 3000 kilometriä Australiasta itään. Fidziin kuuluu yli kolmesataa saarta. Niistä sata on asuttuja. Kahdella pääsaarella Viti Levulla ja Vanua Levulla asuu yhteensä neljä viidesosaa Fidzin väestöstä. Pääkaupunki Suva on Viti Levulla. Ilmasto on lämmin ja kostea. Runsain sadekausi ajoittuu joulukuun ja huhtikuun välille. Alueen yli kulkee toisinaan rajumyrskyjä. Myrskyt ovat yleisimpiä tammi- ja helmikuussa.

Fidzin suurimmat saaret ovat tuliperäisiä. Saarten keskellä on kukkuloita. Korkein huippu on Viti Levun Tomaniivi (1323 m). Saarten itä- ja eteläosissa, tuulen puolella, kasvaa tiheää kosteaa metsää. Siellä on mahonkeja, kauripuita, jambolaaneja, muskotteja ja tohtorinpuita. Suojan puolella, saarten länsi- ja pohjoisosissa, sateet ovat vähäisempiä. Siellä kasvillisuutena on kuiva metsä, kasuariinoja, misteleitä, rantamerbaupuita ja tuliharjoja. Palmuja kasvaa kaikkialla. Fidzin linnustoon kuuluvat hedelmäkyyhkyt, hohtokaijat, silkkipyrstöt, paratiisipeipot ja heleän punarintaiset fidzinlurit.

Fidzin saarten upeat valkoiset hiekkarannat houkuttelevat matkailijoita. Pientä Namenalalan saarta kiertävä koralliriutta on suosittu sukelluskohde. Riutoilla näkee värikkäitä koralliahvenia, vuokko- ja papukaijakaloja ja välskärikaloja. Merikilpikonnat nousevat munimaan saaren rannoille. Ryhävalaat synnyttävät Fidzin lähivesillä. Meressä ui myös delfiinejä, lahtivalaita ja kaskelotteja. Fidzi elää matkailusta. Kaunis luonto ja omaleimainen kulttuuri ovat turismin valtteja.

Fidzin metsiä hävitetään 10 000 hehtaaria vuodessa. Sademetsissä kaadetaan jalopuita ja rantametsiä pilkotaan polttopuiksi. Kuivissa metsissä syttyy tuhoisia tulipaloja. Rinnemailla tulipalot ja puuston häviäminen kiihdyttävät maan kulumista. Ihmisen mukana saarille on tullut rottia ja mangusteja, jotka tappavat kotoperäistä eläimistöä. Matkailun kasvu on lisännyt jätekuormitusta. Meressä kelluva ja rannoille ajautuva muoviroska on näkyvä ympäristöhaitta. Fidzin hallitus on asettanut tavoitteeksi, että saarten kaikki sähkö tuotettaisiin uusiutuvilla energianlähteillä vuonna 2030. Nykyisin 45 prosenttia Fidzin sähköstä tuotetaan raskasta polttoöljyä tai dieselöljyä käyttävissä voimaloissa.

Historia

Fidzin varhaiset asukkaat ovat saapuneet saarille 5000 vuotta sitten. Moturikin saarelta on kaivettu esiin ihmisluuranko, jolla on ikää 3500 vuotta. Qaranicagin luolasta Wayan saarelta on löydetty 3000 vuotta vanhoja jäänteitä ihmisen asutuksesta. Vatulelen saaren kallioseinämissä on suuria yli 2000 vuotta sitten tehtyjä kalliomaalauksia. Niissä on kuvattu ihmiskasvoja ja merilintuja. Fidzin saarten asuttaminen on tapahtunut vaiheittain pitkän ajan kuluessa. Saarelaisilla on ollut kauppayhteyksiä Samoalle ja Tongaan. Fidziläiset tekivät vaate- ja purjekankaita viikuna- ja mulperipuiden kuoresta. Masi-kankaat ovat edelleen oleellinen osa Fidzin taidetta ja kulttuuria.

1600- ja 1700-luvuilla Fidzin vesille purjehti hollantilaisia ja brittiläisiä laivoja. 1800-luvulla saarilla kävi valaanpyytäjiä, santelipuun hankkijoita ja merimakkaran sukeltajia. Fidzille tuli eurooppalaisia ja pohjoisamerikkalaisia kauppa-asemia. Lähetystyöntekijöitä saapui saarille. Fidziläiset kävivät sotia toisiaan vastaan, kun eri ryhmät ja klaanit kamppailivat vallasta. 1860-luvulla Fidzille muutti satoja siirtolaisia Yhdysvalloista ja Australiasta. Tulijat hankkivat maata ja kasvattivat puuvillaa. Saarelaisia pakotettiin orjatyöhön puuvillapelloille. 1870-luvun alussa eurooppalaisten tuella perustettu Fidzin kuningaskunta kävi tuhoisia sotia alistaakseen kapinoivat klaanit ja heimot. Vuonna 1874 Fidzistä tuli Iso-Britannian siirtomaa. 1800-luvun lopulla tuhkarokko tappoi kolmasosan Fidzin asukkaista. Siirtomaahallinto värväsi Intiasta kymmeniä tuhansia työntekijöitä kasvattamaan sokeriruokoa.

Fidzi itsenäistyi vuonna 1970, mutta pysyi brittiläisen kansainyhteisön jäsenenä. Alkuperäisten fidziläisten ja intialaistaustaisen väestön välillä vallitsi syviä epäluuloja ja poliittisia ristiriitoja. 1980-luvulla 46 prosenttia väestöstä oli alkuperäisiä fidziläisiä ja 49 prosenttia oli intialaistaustaisia. Vuonna 1987 eversti Sitiveni Rabukan johtamat sotilaat kaappasivat vallan ja julistivat Fidjin tasavallaksi. Kaappauksen jälkeen intialaistaustaiset ihmiset alkoivat lähteä maasta. He ovat nyt Fidzillä selvänä vähemmistönä. 1990-luvulla Fidzillä järjestettiin vaaleja ja valmisteltiin uusi perustuslaki. Vuosina 2000 ja 2006 sotilaat kaappasivat taas vallan amiraali Frank Bainimaraman johdolla. Vuonna 2014 Bainimarama perusti FijiFirst-nimisen puolueen ja voitti vaalit. Bainimaramasta tuli pääministeri. FijiFirst-puolue voitti myös vuoden 2018 vaalit ja Bainimarama jatkoi pääministerinä. Seuraavat vaalit järjestetään marraskuussa vuonna 2022. Vahvimpia voittajaehdokkaita ovat vanhat vallankaappaajat, 68-vuotias Bainimarama ja Kansanliitto-puoluetta johtava 74-vuotias Sitiveni Rabuka.

Yhteiskunta ja politiikka

Fidzin parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein. Parlamentissa on 51 jäsentä. Vaalit voittanut puolue muodostaa hallituksen, jota johtaa pääministeri. Parlamentti valitsee Fidzin presidentin. Presidentin virkakausi on kolme vuotta. Presidentin tehtävä on muodollinen. Poliittinen valta on hallituksella ja pääministerillä niin kauan kuin heidän takanaan on enemmistö parlamentissa. Viidesosa parlamentin jäsenistä on naisia.

Viimeiset kuntavaalit järjestettiin vuonna 2005. Paikalliset valtuustot lakkautettiin vuonna 2009. Paikallishallinnosta vastaavat nyt valtion nimittämät viranhaltijat. Fidzin sotilaskaappaukset ovat antaneet armeijalle vahvan aseman maan politiikassa. Perustuslain mukaan armeija voi puuttua yhteiskunnallisiin ja poliittisiin asioihin, jos väliintulolla edistetään maan turvallisuutta ja vakautta. Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House-järjestö luokittelee Fidzin osittain vapaaksi maaksi.

Vuosina 2019 ja 2020 tehtyjen elinoloselvitysten mukaan 30 prosenttia Fidzin väestöstä elää köyhyydessä. Viidesosa kaupunkien asukkaista on köyhiä. Maaseudulla köyhien osuus on 42 prosenttia. Koronapandemian aiheuttama matkailun lama on horjuttanut Fidzin taloutta. Saaret ovat myös alttiita luonnontuhoille. Vuonna 2016 rajumyrsky Winston surmasi 44 ihmistä ja aiheutti viiden miljoonan euron vahingot. Vuonna 2020 hirmumyrskyt Harold ja Yasa tuhosivat viljelyksiä sekä yli kaksi tuhatta rakennusta. Taloudellisten vahinkojen kokonaisarvo oli yli 250 miljoonaa euroa.

Fidzin naiset saavat enemmän koulutusta kuin miehet. Miehet keskeyttävät opintonsa aikaisemmin kuin naiset. 70 prosenttia kyselytutkimuksiin osallistuneista naisista sanoo, että naisille sälytetty vastuu lasten ja kodin hoitamisesta estää heitä sijoittumasta työelämään. Maailmanpankki suosittelee lasten päivähoidon kehittämistä. Fidzin naisten kriisikeskuksen mukaan vuonna 2011 kaksi kolmasosaa naisista oli joutunut lähisuhteissaan pahoinpitelyjen tai sukupuolisesta väkivallan kohteiksi. Vuonna 2016 tehdyissä haastatteluissa 20 prosenttia työssäkäyvistä naisista kertoi kärsineensä työpaikallaan sukupuolisesta häirinnästä ja ahdistelusta.

Fidzi on lähettänyt paljon sotilaita YK:n rauhanturvatehtäviin. Tämä on tuonut maalle kansainvälistä tunnustusta, mutta samalla armeijan koko on kasvanut huomattavasti suuremmaksi kuin mitä pieni maa itse tarvitsisi. Fidzin yhteiskunnallista kehitystä seuranneet asiantuntijat toteavat, että tämä lisää armeijan valtaa ja painoarvoa Fidzin politiikassa. Vuonna 2022 Fidzi oli EU:n veroparatiisimaiden mustalla listalla. Veroasioissa yhteistyöhaluttomien maiden luetteloon kirjataan sellaiset maat, jotka EU:n mielestä edistävät veronkiertoa ja joissa on edellytyksiä rahanpesulle. Luettelon julkaisemisen tavoitteena on estää verojen maksamatta jättäminen ja liian vähäinen maksaminen, sekä laittomasti hankitun rahan alkuperän salaaminen.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Fidzin ylemmän keskitulotason maaksi. Matkailu on tärkein elinkeino. Vuonna 2019 Fidzillä kävi lähes miljoona ulkomaista turistia. Matkailutulot olivat 1,3 miljardia dollaria (USD). Vuonna 2020 koronaepidemia rajoitti matkailua. Fidzille tuli vain 168 000 turistia ja matkailutulot olivat 236 miljoonaa dollaria (USD). Vuosina 2020 ja 2021 kansantalous supistui yhteensä yli 20 prosenttia korona- ja matkailulaman vuoksi. Tämä aiheutti suurta työttömyyttä. Kolmasosa palkansaajista menetti työpaikkansa tai joutui vajaatyöllistetyksi. Elpyminen alkoi vuonna 2022. Kestää kuitenkin vuosia ennen kuin Fidzin matkailuelinkeino palautuu huippuvuosien tasolle.

Vuonna 2019 18 prosenttia Fidzin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 14 prosenttia työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 68% prosenttia palvelualoilla. Matkailun osuus oli 40 prosenttia kansantuotteesta. Maatalouden osuus oli 8 prosenttia. Yksi Fidzin kansallisen kehitysohjelman keskeisistä pyrkimyksistä on se, että maasta tulisi entistä tärkeämpi alueellinen liikenteen ja rahapalveluiden keskus. Tähän suunnitelmaan on kuulunut myös tietoyhteyksien parantaminen. Tavoitteena on kansantuotteen kaksinkertaistaminen vuoteen 2036 mennessä.

Fidzin maatalous tuottaa sokeria, taaroa, maniokkia, leipäpuun hedelmiä, kookospähkinöitä, papaijaa, ananasta sekä muita hedelmiä ja hedelmämehuja, lihaa ja vihanneksia. Kalastajat pyytävät tonnikaloja, rapuja ja simpukoita, ja lähimarkkinoille rantavesien pieniä kalalajeja. Puolet matkailuelinkeinon käyttämistä ruokatarvikkeista tuodaan ulkomailta. Matkailun alkaessa elpyä saarten ravintolat ja hotellit voisivat käyttää paljon enemmän paikallisia tuotteita ja näin luoda kysyntää laadukkaalle maataloudelle ja kalastukselle.

Vuonna 2020 Fidzin viennin arvo oli 600 miljoonaa dollaria (USD). Tuonnin arvo oli 1,5 miljardia dollaria (USD). Fidzin tärkeimmäksi vientituotteeksi on noussut pullotettu vesi. Pullovettä myydään Yhdysvaltoihin, Australiaan ja kymmeniin muihin maihin. Vuonna 2020 veden myynti tuotti 127 miljoonaa dollaria. Sen osuus oli 21 prosenttia kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kala ja kalanjalosteet 14 %, kulta 10 %, sokeri 9 %, vaatteet ja tekstiilit 8 %, puutavara 6 %, hajusteet ja mausteet 4 %. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti, Iso-Britannia ja Japani. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Uusi-Seelanti, Australia, Singapore ja Etelä-Korea. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat saarelaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 355 miljoonaa dollaria. YK:n rauhanturvajoukkoihin lähetettyjen sotilaiden palkat ovat vuosien ajan olleet Fidzille tärkeä tulonlähde.