Lippu

Keskeiset luvut ja tiedot
Pääkaupunki: | Ciudad de Guatemala (Guatemalan kaupunki) |
Etniset ryhmät: | Monietniset/mestizo/ladino 56%, mayakansat 42%, muut 2% |
Kieli: | Espanja (virallinen kieli), 22 mayakieltä, garifuna, xinca |
Uskonto: | Protestanttikristityt 44%, katolilaiset 42%, muut ja uskonnottomat 14% (2023) |
Väkiluku: | 18 406 359 (2024) |
Valtiomuoto: | Tasavalta |
Pinta-ala: | 108 890 km2 |
Valuutta: | Guatemalan quetzal |
BKT per asukas: | 10 818 Ostovoimapariteetti $ |
Kansallispäivä: | 15. syyskuuta |
Maantiede
Guatemala sijaitsee Keski-Amerikassa. Se on Meksikon eteläinen rajanaapuri. Pohjois-Guatemalassa on tasankoa ja sademetsiä. Etelämpänä maan halki kulkee itä-länsisuunnassa vuoristojen ja ylänköjen vyö, missä korkeimmat huiput kohoavat yli 4000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Guatemalassa on 37 tulivuorta. Pacaya työnsi rinteelleen leiskuvan laavavirran vuonna 2021 Guatemalan kaupungin lähellä. Kolme vuotta aikaisemmin Volcan de Fuegon purkaus oli surmannut satoja ihmisiä.
Guatemalan eteläisin osa on Tyynen meren rannalla. Siellä on alavaa maata, useita jokia ja suistoja. Rannikolla ja pohjoisessa Petenin alueella on lämmin ja kostea ilmasto. Vuorilla ja ylänkömailla on viileämpää. Guatemalan keskiosa Baja Verapazista Zacapaan ja Chiquimulaan on kuivaa seutua. Maan itäinen korva ylettyy Karibianmeren rannikolle. Izabaljärven ja Karibianmeren välissä Rio Dulcen varrella on suojelualue, jossa elää uhanalaisia Karibian manaatteja ja krokotiileja.
Pohjoisen Petenin Tikal on Guatemalan kuuluisin mayakaupunki. Siellä on korkeita temppeleitä ja palatsien raunioita. Tikalin suojelualueen sademetsässä tavataan jaguaareja, nenäkarhuja, hämähäkki- ja mölyapinoita, pitkähäntäkissoja, suuria värikkäitä papukaijoja ja tukaaneja. Suojelualueet ovat jatkuvasti uhattuina hakkuiden, kulojen, maanviljelyn laajenemisen ja kaivostoiminnan vuoksi. Guatemalassa tuhotaan joka vuosi satatuhatta hehtaaria metsää. Puuston häviäminen kiihdyttää hedelmällisen maakerroksen kulumista kukkuloiden ja vuorten rinteillä. Vesivaratkin ehtyvät, kun pysyvä kasvillisuus ei enää pidätä sadevettä eikä suojele vesilähteitä liialta haihtumiselta. Guatemalan poliittisten ja yhteiskunnallisten pulmien pyörteissä ympäristöongelmat ovat jääneet ratkaisematta. Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Vuoden 2023 syksyllä rankkojen sateiden nostattamat tulvat aiheuttivat suuria vahinkoja Guatemalan eri osissa. Vuoden 2024 keväällä kuivan kauden aikana yli neljäkymmentä yhtä aikaa riehunutta isoa metsä- ja maastopaloa pakottivat Guatemalan hallituksen julistamaan hätätilan.
Historia
Guatemalan ylänköalueelta Totonicapanista on löydetty yli 11 000 vuotta vanhoja kivityökaluja. Seitsemän tuhatta vuotta sitten Tyynen meren rannalla Sipacatessa kasvatettiin maissin esilajia, joka tunnetaan nimellä teosinte. Ennen espanjalaisten tuloa mayakansat olivat Guatemalan pääväestö. Mayat rakensivat kaupunkeja, tutkivat tähtiä, kehittivät kirjoitusjärjestelmän, viljelivät maissia, valmistivat puuvillakankaita sekä jade- ja kultakoristeita. Suurimmat kaupungit olivat Guatemalan pohjoisosissa. Valtaosa mayojen kaupungeista hylättiin satoja vuosia ennen espanjalaisvalloitusta. Hylkäämisen syitä ovat voineet olla sodat ja pitkät kuivuudet, jotka riistivät asukkailta vesivarat ja tekivät maissin viljelyn mahdottomaksi. Espanjalaiset saapuivat Guatemalaan vuonna 1523. He kohtasivat ylänköalueilla asuvat mayakansat ja alkoivat vallata maata liittoutuen välillä joidenkin paikallisväestön ryhmien kanssa. Viimeiset mayakaupungit kukistettiin 1600-luvun lopussa.
Espanjalaiset eivät löytäneet Guatemalasta suuria hopea- tai kultarikkauksia. Guatemala tuotti Espanjalle kaakaota, sokeriruokoa sekä indigokasvista ja kokenillikirvasta saatuja väriaineita. Guatemala oli espanjalaisten hallintokeskus Meksikon ja Panaman väliin jäävällä alueella. Guatemala itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821. Aluksi maa oli osa Keski-Amerikan liittoa, mutta julistautui liiton hajottua ja kaksikymmentä vuotta kestäneiden sotien jälkeen erilliseksi itsenäiseksi valtioksi vuonna 1847. Tärkeimpiä valtaryhmiä olivat konservatiivit ja liberaalit. Konservatiivit puolustivat kirkkoa ja perinteisiä hallinto- ja tuotantotapoja. Liberaalit ajoivat vientitaloutta ja kaupan vapauttamista.
1870-luvulla Guatemalassa alkoi liberaalien valtakausi, joka kesti 1930-luvulle asti. Hallitus takavarikoi kirkon omaisuutta, rakensi teitä ja rautateitä sekä edisti kahvinviljelyä uutena vientielinkeinona. 1900-luvun alusta alkaen pohjoisamerikkalaisesta United Fruit Companysta tuli Guatemalan tärkein taloudellinen vaikuttaja. Maanjäristykset tuhosivat puolet Guatemalan kaupungista. 1930-luvulta 1980-luvun puoliväliin saakka Guatemalaa hallitsivat itsevaltaiset johtajat ja sotilaat. Valtio kuritti intiaaniväestöä ja kävi raakaa sotaa vasemmistosissejä vastaan. Vuonna 1992 Rigoberta Menchu sai Nobelin rauhanpalkinnon työstä intiaaniväestön oikeuksien puolesta ja pitkän hivuttavan sodan lopettamiseksi neuvottelun keinoin. Sota sissiliikkeitä vastaan päättyi vuonna 1996. Yli 200 000 ihmistä kuoli tässä sodassa.
Guatemalalainen kirjailija ja runoilija Miguel Angel Asturias sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1967. Hänen teoksistaan on suomennettu Herra presidentti (1967) ja Weekend Guatemalassa (1968). Elmar Rojasin maalauksissa Guatemala näyttäytyy aavemaana. Kuvahakuvihje: Elmar Rojas paintings.
Ekologinen jalanjälki


1,1
maapalloa maassa Guatemala
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Guatemala keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,1 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaYhteiskunta ja politiikka
Guatemalan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden virkakaudelle. Tämän jälkeen presidentti ei voi enää asettua ehdokkaaksi toiselle kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuoden 2023 vaaleissa Guatemalan presidentiksi valittiin sosiaalidemokraattisen Semilla-liikkeen Bernardo Arevalo. Presidentti Arevalo aloitti työnsä tammikuussa vuonna 2024. Guatemalan parlamenttivaalit järjestetään samaan aikaan presidentinvaalien kanssa. Parlamenttiin valitaan 160 kansanedustajaa. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui 26 vaaliliittoa tai puoluetta, joista kuusitoista sai edustajiaan parlamenttiin. Presidentti Arevalon puolue oli kolmanneksi suurin 23 kansanedustajalla. Vanhoillinen Vamos-puolue saavutti vaalivoiton ja sai 39 edustajaa. Edellisten vaalien ykkönen, oikeistolainen Unidad Nacional de la Esperanza, menetti lähes puolet kansanedustajistaan ja sai 28 paikkaa. Vuoden 2023 vaaleissa valituista kansanedustajista 32 on naisia.
Guatemalan politiikka on alituisessa liiketilassa. Uusia puolueita syntyy jatkuvasti. Väärinkäytökset ja lahjussyytteet ovat yleisiä. Heti presidentti Arevalon valinnan jälkeen vastustajat tekivät parhaansa, jotta hän ei saisi astua virkaan. Kymmenen hävinnyttä puoluetta kiisti vaalituloksen. Guatemalan syyttäjänviraston johtaja Maria Consuelo Porras määräsi etsinnän Korkeimpaan vaalituomioistuimeen ja syyttäjänvirasto otti haltuunsa vaalipöytäkirjat ja äänestysliput. Syyttäjänvirasto ilmoitti tekevänsä tarkistuslaskennan, vaikka Guatemalan lakien mukaan sillä ei ole toimivaltaa vaalihallintoon ja ääntenlaskentaan liittyvissä asioissa. Korkein vaalituomioistuin vastaa vaalien järjestämisestä ja käsittelee niitä koskevat valitukset. Vaalien jälkeen Guatemalan sisäministeriö lakkautti presidentin Semilla-puolueen. Valitut Semillan kansanedustajat jatkavat parlamentissa sitoutumattomina.
Viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana huumekauppa ja sen ympärille järjestäytynyt rikollisuus ovat lisääntyneet kaikkialla Keski-Amerikassa, myös Guatemalassa. Huumekaupan rahat ja valtatavoitteet ovat tunkeutuneet politiikkaan ja talouselämään. Guatemalan valtionhallintoon juurtui syvä ja sitkeä korruptio. Vuonna 2007 YK ja Guatemalan hallitus sopivat kansainvälisen työryhmän perustamisesta tutkimaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa valtionhallinnossa. Vuonna 2017 kansainvälinen työryhmä tutki presidentti Jimmy Moralesin pojan ja veljen osallisuutta rahanpesuun ja petoksiin. Vuonna 2020 virkaan astunut presidentti Alejandro Gianmattei pysäytti väärinkäytösten tutkimukset. Sen sijaan syyttäjänvirasto nosti syytteitä rikostutkijoita vastaan. Vuonna 2024 Eurooppa-neuvosto julisti Guatemalan syyttäjäviraston johtajan Maria Consuelo Porrasin, kolme viraston virkailijaa ja yhden tuomarin pakotteiden alaisiksi, koska neuvosto katsoi, että syyttäjänvirasto oli rikkonut lakeja pyrkiessään estämään vapailla ja demokraattisilla vaaleilla valitun presidentin astumisen virkaan.
Väärinkäytösten kitkeminen ja rehellinen hallinto olivat presidentti Arevalon vaaliohjelman keskeisiä asioita. Guatemalalaisten elämää haittaavat katurikollisuus ja väkivalta. Yhteiskunnassa rehottava taloudellinen eriarvoisuus jarruttaa talouskehitystä. Mayaväestö on edelleen syrjityssä asemassa. Laajamittainen köyhyys pakottaa vuosittain tuhannet guatemalalaiset etsimään työtä ja toimeentuloa ulkomailta. Vuonna 2024 Yhdysvallat ja Meksiko palauttivat Guatemalaan 70 000 guatemalalaista maastamuuttajaa. Guatemala puolestaan karkotti maasta 22 000 maahanmuuttajaa, joista valtaosa oli venezuelalaisia.
Angelina Quic Ixtamer käveli kotikylästään San Juan La Lagunasta seuraavaan kylään, rinnettä ylös ja toista alas. Angelina ihastui siihen, miltä ihmiset ja hedelmät näyttävät ylhäältä katsottuina. Kuvahakuvihje: Angelina Quic paintings.
Inhimillisen kehityksen indeksi

120 / 169
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Guatemala
Guatemala on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 120 kaikista maista 169.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaTalous ja kaupankäynti
Maailmanpankki luokittelee Guatemalan ylemmän keskitulotason maaksi. Guatemala on toipunut koronalamasta. Viime vuosina talous on kasvanut noin 4% vuodessa. Kasvun ennustetaan jatkuvan samaa vauhtia lähivuosien aikana. Eriarvoisuus on haitannut köyhyyden lievittämistä. Vuonna 2023 Maailmanpankki arvioi, että 55% guatemalalaisista eli köyhyydessä ja 46% lapsista kärsi puutteellisesta ravitsemuksesta. Kolme neljäsosaa Guatemalan intiaaniväestöstä elää köyhyydessä.
Hieman yli neljäsosa Guatemalan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 22% toimii teollisuuden tehtävissä ja 53% työskentelee palvelualoilla. Guatemalan tasangoilla tuotetaan sokeriruokoa, tupakkaa, puuvillaa ja banaaneja, ylänkömailla kasvatetaan kahvia, maissia, vihanneksia ja erilaisia maustekasveja. Guatemala on maailman suurin kardemumman viejä.
Guatemalassa on yli viisisataa tekstiili- ja vaatealan yritystä, jotka valmistavat tuotteita Yhdysvaltojen markkinoille. Suuret kansainväliset muotimerkit ovat vaatteiden tilaajia. Tekstiili- ja vaatealan yritykset työllistävät 180 000 guatemalalaista. Matkailu on tärkeä elinkeino. Guatemalassa on hienoja matkakohteita: mayatemppeleitä, sademetsiä, vuoria, kauniita järviä, värikäs elinvoimainen paikalliskulttuuri ja upea vanha Ciudad Antiguan kaupunki pääkaupungin liepeillä. Vuonna 2024 Guatemalassa kävi 2,5 miljoonaa ulkomaista turistia.
Vuonna 2022 Guatemalan tavaraviennin kokonaisarvo oli 15 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 28 miljardia euroa. Vientituotteita olivat vaatteet ja tekstiilit, kahvi, banaanit, palmuöljy, raakasokeri, lääkkeet, rauta, muovit, torjunta-aineet, jääkaapit, kardemumma ja pippurit. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, El Salvador, Honduras, Nicaragua ja Meksiko. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Meksiko, El Salvador ja Costa Rica. Lähes puolitoista miljoonaa guatemalalaista asuu ulkomailla. Yhdysvalloissa elää yli miljoona guatemalalaista. Vuonna 2023 ulkomailla asuvat guatemalalaiset lähettivät kotimaahan 18 miljardia euroa. Rahalähetykset pitävät pystyssä pienituloisten perheiden taloutta. Niiden arvo ylittää maan vuosittaiset vientitulot.
Tilastot
Maan Guatemala tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin
Ilmasto
Ekologinen jalanjälki


1,1
maapalloa maassa Guatemala
Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Guatemala keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,1 maapalloa.
Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissaCO2-päästöt
CO-päästöjen määrä tonneissa henkilöä kohden


1,00
tonnia CO2-päästöjä henkeä kohti maassa Guatemala
Koulutus
Koulunkäynti
Kuinka monta vuotta lapsi käy koulua keskimäärin?










10
Vuotta koulunkäyntiä keskimäärin maassa Guatemala
Luku- ja kirjoitustaidot
Luku- ja kirjoitustaitoisten yli 15-vuotiaiden henkilöiden osuus väestöstä










8,4
10:stä yli 15-vuotiaasta henkilöistä osaa lukea ja kirjoittaa maassa Guatemala
Köyhyys
BKT asukasta kohden
Bruttokansantuotteen arvo jaettuna kokonaisväkimäärällä, korjattuna ostovoimalla.

10 818
BKT asukasta kohden PPP-dollareissa maassa Guatemala
Inhimillisen kehityksen indeksi

120 / 169
Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Guatemala
Guatemala on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 120 kaikista maista 169.
Katso HDI-tilastot kaikista maistaNälkä
Aliravittujen ihmisten osuus väestöstä










1,7
väestöstä kärsii aliravitsemuksesta maassa Guatemala
Terveys
Juomavesi
Prosenttiosuus väestöstä, jolla on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen










5,6
henkilöllä 10:stä on mahdollisuus puhtaaseen juomaveteen maassa Guatemala
Rokote
Tuhkarokkoa vastaan rokotettujen lasten osuus










8,1
10 lapsesta on rokotettu tuhkarokkoa vastaan Guatemala
Väestö
Väkiluku
Ihmistä maassa Guatemala
Lasta per nainen
Syntyneiden lasten määrä keskimäärin naista kohden



2,3
lasta per nainen maassa Guatemala
Lapsikuolleisuus
Ennen viidettä ikävuottaan kuolleiden lasten määrä tuhatta syntymää kohden.























23
kuollutta lasta 1000 elävänä syntyttä lasta kohden maassa Guatemala