Guinea–Bissau

Viimeksi päivitetty: 02.06.2025

Guinea-Bissaussa on rehevä luonto, upeita metsiä ja sata saarta. Valtaosa vientituloista saadaan cashewpähkinöistä. Portugalin entinen siirtomaa itsenäistyi 1970-luvulla. Itsenäisyyden aikana on ollut neljä vallankaappausta, lyhyt sisällissota ja monta kaappausyritystä. Köyhän pienen Länsi-Afrikan maan kautta kuljetetaan kokaiinia Etelä-Amerikasta Eurooppaan.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Bissau
Etniset ryhmät:	Fulani 29%, balanta 23%, mandinka 15%, papel 9%, manjaco 8%, beafada 3%, mancanha 3%, bijago 2%, felupe 2%, muut 6%
Kieli:	Portugali (virallinen kieli), crioulo (kreoliportugali), fula, balanta, mandingo, manjak ja useita muita paikallisia kieliä
Uskonto:	Muslimit 46%, perinteiset afrikkalaiset uskonnot 31%, kristityt 19%, muut ja uskonnottomat 4%
Väkiluku:	2 201 352 (2024)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	36 125 km2
Valuutta:	Länsi-Afrikan CFA-frangi
BKT per asukas:	2 190 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	24. syyskuuta

Maantiede

Guinea-Bissau on Länsi-Afrikassa, Atlantin rannikolla, Senegalin ja Guinean välissä. Rannikon edustalla on rypäle Bijagossaaria. Saaristoon kuuluu lähes sata saarta ja luotoa. Saarista parikymmentä on asuttuja. Rannikolla on pitkälle sisämaahan kurottelevia lahtia ja suistoja, riisiviljelmiä ja mangrovekosteikkoja. Mereen laskee neljä suurta jokea. Pääkaupunki Bissau on Gebajoen suulla. Sisämaassa on savannia ja metsiä. Dulombi Boen kansallispuistossa Guinean rajalla jokivarsien tiheät metsäkaistat kiemurtelevat harvapuisen ruohikon halki. Bongossipuut sietävät hyvin maastopaloja, jotka ovat yleisiä kuivana aikana. Savannilla on puhveleita ja antilooppeja. Metsissä kasvaa veripihkapuita ja muita jalopuita. Dulombi Boen metsissä elää simpansseja ja gueretsa-apinoita.

Guinea-Bissau on pääasiassa alavaa maata. Korkeimmat kohdat ovat vain 260 metriä merenpinnan yläpuolella. Ilmasto on lämmin ja kostea. Sadekausi ajoittuu kesäkuusta lokakuuhun. Kuivin aika on joulukuun ja huhtikuun välillä. Silloin Saharan aavikolta puhaltavat tuulet kuivattavat ilman. Cacheujoen varressa on tiheä mangrovemetsä. Mangrove on sopeutunut veden pinnan nousuihin ja laskuihin. Mangrovepuut kasvavat suolaisessa tai makeassa vedessä punoen rantaveteen mutkaisia juuriverkostoja, joiden suojassa ravut ja kalat viihtyvät. Cacheujoella elää virtahepoja ja krokotiileja. Joao Vieran ja Poilaon saarten meriluonnon suojelualueella on liemikilpikonnien pesimärantoja. Meressä ui delfiinejä, rauskuja, napsijoita ja haita.

Neljä viidesosaa Guinea-Bissaun asukkaista asuu rannikoilla. Rankkasateet aiheuttavat välillä tuhoisia tulvia. Ilmastonmuutos nostaa meren pintaa, jolloin iso osa nykyisistä ranta-asutuksista voi jäädä veden alle. Pitkään jatkuneet kuivuudet ovat joinakin vuosina aiheuttaneet tappioita viljelijöille ja karjankasvattajille. Laittomat hakkuut, maatalouden ja asutuksen leviäminen sekä kuivan kauden maastopalot hävittävät metsiä. Yli puolet Guinea-Bissaun maa-alasta on vielä metsän peitossa. Neljäsosa maan pinta-alasta on luonnonsuojelualueita. Rikas meriluonto ja sen kalakanta ovat tärkeä tulevaisuuden voimavara.

Historia

Guinea-Bissaun lähialueilta on löydetty kolmesataa tuhatta vuotta vanhoja kivi- ja luutyökaluja. Atlantin rannikolla on tuhansia vuosia vanhoja raakkutunkioita. Ne kertovat pitkäaikaisesta asutuksesta. Guinea-Bissaun varhaisasukkaat ovat olleet metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Heidän jälkeensä alueelle on tullut karjankasvattajia ja maanviljelijöitä. Vanhimpiin väestöryhmiin kuuluvat jolat, balantat ja manjacot. 1200-luvulla Malissa syntyi vahvoja valtioita, jotka kävivät kauppaa Saharan yli. Malilaiset kauppiaat hankkivat Guinean rannikolta kultaa, suolaa ja orjia. 1400-luvulla fulanivaellus toi uutta väestöä Guinea-Bissaun alueelle. 1500-luvulla Guinea-Bissau oli osa mandekansan Kaabun kuningaskuntaa Malin valtakunnan vaikutuspiirissä. Kuningaskunta oli olemassa vielä 1800-luvulla.

Portugalin laivat purjehtivat Guinea-Bissaun rannikolle 1440-luvulla. Portugalilaiset perustivat linnakkeita ja kauppa-asemia. Heidän jälkeensä alueelle tulivat myös ranskalaiset, espanjalaiset ja englantilaiset. Tuhansia guinealaisia vietiin orjiksi Kap Verdelle. Orjakauppa loppui vasta 1870-luvulla. Guinea-Bissaussa oli portugalilainen siirtomaahallinto. Sen valta vahvistui sisämaassa vasta 1900-luvulla. Paikallisväestön kapinat ja portugalilaisten raaka sodankäynti niiden kukistamiseksi jatkuivat vuoteen 1936 asti. Siirtomaavallan aikana Guinea-Bissau tuotti riisiä, cashewpähkinöitä, maapähkinöitä, jalopuuta, lihaa ja kalaa. Bissau oli vilkas satamakaupunki. Vuonna 1956 PAIGC-vapautusliike alkoi taistella siirtomaavaltaa vastaan itsenäisyyden saavuttamiseksi. Sota kesti lähes kaksikymmentä vuotta.

Guinea-Bissau itsenäistyi vuonna 1973. Vapautusliike muodosti hallituksen. Maan olot ovat olleet jatkuvasti epävakaat. Poliittinen valtataistelu ja väestöryhmien väliset vihat ovat lietsoneet kiistoja. Itsenäisyyden aikana on tehty neljä vallankaappausta ja toistakymmentä kaappausyritystä. Valtion johtajia ja presidenttiehdokkaita on murhattu. 2000-luvulla huumekaupasta tuli kasvava ongelma. Etelä-Amerikan kokaiinia kuljetetaan Guinea-Bissaun kautta Euroopan markkinoille. Guinea-Bissaun viranomaisia ja armeijan päällystöäkin on ollut mukana laittomassa kokaiinikaupassa. Vuonna 2024 entisen presidentin poika sai kuuden vuoden vankeustuomion osallisuudesta heroiinin salakuljetukseen.

Vuonna 2019 Guinea-Bissaun presidentiksi valittiin PAIGC-puolueesta irtautuneen Demokraattisen muutosliikkeen ehdokas, entinen pääministeri Sissoco Embalo. Vuonna 2020 armeija otti tilapäisesti haltuunsa valtion radio- ja televisioasemat. Presidentti Embalo ja sotilaat ovat uhkailleet ja painostaneet hallituksen arvostelijoita. Embalo on solminut Senegalin kanssa sopimuksen Guinea-Bissaun merialueiden öljyn ja kaasun hyödyntämisestä. Hallituksen vastustajat ja kansalaisjärjestöt ovat valittaneet, että sopimus suosii Senegalia. Parlamentin enemmistö on vaatinut sopimuksen hylkäämistä. Vuonna 2022 ryhmä asemiehiä hyökkäsi presidentin palatsiin samaan aikaan kun presidentti Embalo oli kokouksessa hallituksen jäsenten kanssa. Vartiokaarti torjui hyökkäyksen. Taistelussa kuoli yksitoista ihmistä. Embalo sanoi, että hyökkäyksellä oli yhteys huumerikollisuuteen.

Ekologinen jalanjälki

0,7

maapalloa maassa Guinea-Bissau

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Guinea-Bissau keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,7 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Guinea-Bissaun presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Presidentti nimittää pääministerin, joka johtaa hallitusta. Vuonna 2019 Guinea-Bissaun presidentiksi valittiin entinen pääministeri ja entinen kenraali Umaro Sissoco Embalo. Tämä oli ensimmäinen kerta maan itsenäisyyden aikana, kun valittu presidentti ei ollut valtapuolue PAIGC:n ehdokas. Parlamentissa enemmistönä oleva valtapuolue nimitti parlamentin puhemiehen Cipriano Cassaman kilpailevaksi presidentiksi. Seuraavana päivänä Cassama kuitenkin ilmoitti eroavansa.

Vuonna 2022 presidentti Embalo hajotti parlamentin ja määräsi järjestettäviksi ennenaikaiset vaalit. Vaalit järjestettiin kesäkuussa vuonna 2023. Guinea-Bissaun parlamentissa, kansalliskokouksessa, on 102 kansanedustajaa. Kansanedustajien vaalit järjestetään tavallisesti neljän vuoden välein. Vuoden 2023 vaaleihin osallistui 22 puoluetta, joista viisi sai edustajiaan kansalliskokoukseen. Valituista kansanedustajista vain kymmenen on naisia. Pitkäaikaisen valtapuolueen PAIGC:n johtama vaaliliitto sai 54 kansanedustajaa. Presidentti Embalon Madem-puolue sai 29 kansanedustajaa.

Vuoden 2023 lopulla Guinea-Bissaun poliisi pidätti valtionvarainministeri Antonio Monteiron ja toisen talousministerin Souleiman Seidin. Heitä syytettiin kavalluksista. Syyttäjänvirasto toimii presidentin alaisuudessa. Samana päivänä kansalliskaartin osasto hyökkäsi poliisiasemalle ja vapautti vangitut ministerit. Kansalliskaarti on parlamentin alainen asejoukko. Presidentti Embalo hajotti taas parlamentin. Tällä hetkellä Guinea-Bissaussa ei ole toimivaa parlamenttia. Kansalliskokouksen vaalit järjestetään yhdessä presidentinvaalien kanssa vuoden 2025 lopulla.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Guinea-Bissau on osittain vapaa maa. Vaalit järjestetään asianmukaisesti, mutta presidentin ja parlamentin välinen valtataistelu estää etenemistä kohti todellista monipuoluedemokratiaa. Poliittiset ristiriidat voivat kärjistyä väkivaltaisiksi. Guinea-Bissaun kautta viedään edelleen iso osa Etelä-Amerikasta Eurooppaan myytävästä kokaiinista. Laajamittainen huumetalous ja lahjonta syövyttävät valtionhallintoa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

173 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Guinea-Bissau

Guinea-Bissau on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 173 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Guinea-Bissau on matalan tulotason maa. Afrikan kehityspankki arvioi, että 60% Guinea-Bissaun väestöstä elää köyhyydessä. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Guinea-Bissaun talous on kasvanut noin neljä prosenttia vuodessa. Poikkeus oli vuosi 2020, silloin kasvu hidastui yhteen prosenttiin. Vuonna 2024 cashewpähkinöiden markkinahinnan kohoaminen ja tuottoisa sato lisäsivät vientituloja. Cashewpähkinät ovat Guinea-Bissaun tärkein vientituote. Vuonna 2024 lähes 90% vientituloista saatiin cashewpähkinöistä. Kalastus on toiseksi tärkein vientielinkeino. Kaksisataa tuhatta guineabissaulaista saa toimeentulon kalastuksesta. Guinea-Bissaun vesillä saalistaa myös eurooppalaisia kalastusaluksia.

Puolet Guinea-Bissaun työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, kymmenesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja 40% työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat riisiä, cashewpähkinöitä, maniokkia, öljypalmuja, papuja ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat vuohet, lampaat, naudat, siat ja siipikarja. Guinea-Bissaun maaperässä on alumiinimalmia: bauksiittia. Rannikon läheisillä merialueilla on luultavasti öljykenttiä. Öljyn koeporaukset ovat käynnissä. Vuonna 2024 Guinea-Bissau sopi Venäjän kanssa yhteistyöstä bauksiittiesiintymien kartoittamisessa. Viime vuosina Guinea-Bissau on saanut ulkomaista kehitystukea noin 140 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuonna 2023 Guinea-Bissaun tavaraviennin kokonaisarvo oli 95 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 240 miljoonaa euroa. Cashewpähkinöiden vienti tuotti yli 70 prosenttia kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kala, katkaravut ja kalaöljy. Kaksi kolmasosaa viennistä suuntautui Intiaan. Muita vientimaita olivat Chile, Norsunluurannikko, Ghana, Alankomaat ja Liberia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Senegal, Portugali, Kiina, Gambia ja Pakistan. Ulkomailla asuvat guineabissaulaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin 170 miljoonaa euroa.

Tilastot

Maan Guinea-Bissau tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin