Haiti

Maantiede

Haiti sijaitsee Karibianmeren Isoilla Antilleilla, Hispaniolan saarella, Kuuban ja Puerto Ricon välissä. Haiti on Hispaniolan länsiosassa. Saaren keski- ja itäosissa on Dominikaaninen tasavalta. Haiti työntyy sormimaisina kielekkeinä länttä kohti. Pohjoisimman ulokkeen keskellä on Massif du Nord-niminen kukkula- ja vuorijono. Eteläisellä niemimaalla kohoaa Massif de la Hotte. Pohjoisen ja eteläisen niemen väliin jää keskustasanko. Sen edessä on kaareva merenlahti ja Gonaven saari. Haitissa on lämmin ilmasto. Sademäärät ovat runsaita. Sateiden epäsäännöllisyys ja kuivat jaksot ovat silti vaikeuttaneet maataloutta. Syksyisin Haitin yli kulkee pyörremyrskyjä. Kuivin aika on vuoden vaihteessa, marraskuusta tammikuuhun.

Eteläisen niemimaan länsikärjessä on Pic Macayan kansallispuisto. Se suojelee Haitin viimeisiä luonnontilaisia pilvimetsiä. Pilvimetsät ovat vuorten rinteiden monilajisia kosteita lehtimetsiä. Pic Macayan metsissä on yli sata orkidealajia. Haitin pohjoisrannikolla on Kolmen lahden suojelualue. Siellä on alavan maan kuivahkoja metsiä, sokkeloisia mangroverantoja, lahdelmia ja suistoja. Rannikon edustalla on pitkiä koralliriuttoja. Runsaaseen linnustoon kuuluu flamingoja, iibiksiä ja ruusukapustahaikaroita. Hiilenpoltto hävittää metsäalueita. Liikakalastus on verottanut kalakantaa. Joet ja rannat likaantuvat maatalouden ja yhdyskuntien jätteistä.

Rajuista maanjäristyksistä toipuvalla Haitilla on vakavia ympäristöpulmia. Suurin osa metsistä on hakattu. Rinnemailla metsien häviäminen on altistanut maan sortumille ja kulumiselle. Rankkasateet nostattavat tuhotulvia. Tiivis pitkäaikainen viljely ja laiduntaminen ovat alentaneet maatalousmaan tuottavuutta. Kaupunkien jätehuolto on huonosti järjestetty. Monien kaupunkien viemäröinti on joko olematon tai puutteellinen. Tämä aiheuttaa saastumista, joka uhkaa ihmisten terveyttä. Likaisen veden myötä levinnyt kolera on surmannut tuhansia haitilaisia viime vuosien aikana.

Historia

Haitissa on asunut ihmisiä jo 7000 vuotta sitten. Varhaiset asukkaat ovat olleet kalastajia, metsästäjiä ja keräilijöitä. Maanviljelyn arvellaan alkaneen yli 2000 vuotta sitten. Haitin valtaväestönä ovat olleet tainot ja siboneyt. Tainot kohtasivat Kristoffer Kolumbuksen, kun tämä purjehti Haitin rannikolle vuonna 1492. Kolumbuksen lippulaiva Santa Maria törmäsi riuttaan Haitin pohjoisrannalla lähellä tainojen Guacanagarin kaupunkia. Tainot auttoivat pelastamaan laivan lastin ja puutavaran. 1500-luvulla espanjalaiset valloittivat Hispaniolan saaren. Alkuperäisväestöä käytettiin työvoimana kultakaivoksilla. Suurin osa tainoista kuoli espanjalaisten mukana tulleisiin tauteihin. Espanjalaiset toivat saarelle nautakarjaa, sikoja ja hevosia. Ranskalaiset ja englantilaiset merirosvot perustivat satamia ja tukikohtia lähisaarille.

1600-luvulla ranskalaiset alkoivat ottaa haltuunsa Haitin aluetta. Haitille kuljetettiin afrikkalaisia orjia. Haiti tuotti sokeriruokoa, puuvillaa ja kaakaota. Metsiä raivattiin viljelysten tieltä. 1700-luvun lopulla Haitissa eli puoli miljoonaa afrikkalaista orjaa ja 30 000 eurooppalaista siirtolaista. 1790-luvulla puhkesi afrikkalaisväestön kapinoiden sarja, joka johti itsenäisyyteen. Haiti itsenäistyi Ranskasta vuonna 1804. Ranska tunnusti Haitin itsenäisyyden, mutta Haitin oli maksettava Ranskalle suuri rahakorvaus. Haiti otti lainoja pohjoisamerikkalaisilta, saksalaisilta ja ranskalaisilta pankeilta suoriutuakseen maksusta. Lainoista selviytyminen kesti yli 120 vuotta. Se oli raskas taakka, joka kahlitsi Haitin taloutta liian pitkään.

Vuodesta 1915 vuoteen 1934 Haiti oli Yhdysvaltojen joukkojen miehittämä. Miehityksen päätyttyä Haitia johtivat sotilashallitukset ja diktaattorit. Vasta vuonna 1995 valta siirtyi ensimmäisen kerran rauhanomaisesti vapailla vaaleilla valitulta presidentiltä toiselle. 2000-luvulla Haiti on ollut epävakaa ja joutunut kohtaamaan suuria haasteita. Suuri osa väestöstä on elänyt äärimmäisessä köyhyydessä. Terveysolot ovat olleet kurjat. HIV/AIDS levisi laajalle. Vuonna 2008 neljä perättäistä hirmumyrskyä kuritti maata. Tulvat pilasivat sadot ja haitilaiset elivät ruoka-avun varassa. Vuonna 2010 valtava maanjäristys ruhjoi kaupunkeja ja surmasi yli satatuhatta ihmistä. Seuraavina vuosina hirmumyrskyjen tuomat rankkasateet ovat saaneet joet tulvimaan ja aiheuttaneet rinteillä liejuvyöryjä ja sortumia. Haitin tärkeimpiä tulolähteitä näiden vastoinkäymisten keskellä ovat olleet kansainvälinen apu sekä ulkomailla asuvien haitilaisten rahalähetykset.

Yhteiskunta ja politiikka

Haiti on murtunut maa. Väkivaltaiset jengit hallitsevat asuinalueita. Pääkaupunki Port-au-Prince on suurimmalta osaltaan jengien vallassa. Jengien vaikutusvalta leviää jatkuvasti Haitin politiikkaan ja elinkeinoelämään. Vahvimmat jengit ovat muodostaneet liittoutuman, jonka johtaja on entinen poliisiupseeri Jimmy Cherizier. Haitin poliisi ei kykene taistelemaan jengejä vastaan. Maahan on tullut poliisijoukko Keniasta ja Jamaikalta, sekä sotilaita Guatemalasta ja El Salvadorista, turvaamaan järjestystä. Jengiväkivalta on silti lisääntynyt. Jengit ovat hyökänneet poliisiasemia vastaan. Vuonna 2024 aseistetut jengiläiset valtasivat kaksi vankilaa ja vapauttivat lähes neljä tuhatta vankia. Jengiläiset yrittivät myös vallata Port-au-Princen kansainvälisen lentokentän. Haitin suurin satama keskeytti toimintansa jengiväkivallan ja ryöstelyn vuoksi. YK on tehnyt alustavat päätökset kahden tuhannen rauhanturvaajan lähettämisestä Haitiin.

Vuoden 2016 jälkeen Haitissa ei ole ollut vaaleja. Vuonna 2021 kolumbialaiset palkkasotilaat tappoivat presidentti Jovenel Moisen. Presidentin tehtäviä hoitanut pääministeri Ariel Henry erosi vuonna 2024. Haitia johtaa nyt väliaikainen hallitus. Väliaikaisen hallituksen toimikausi päättyy vuonna 2026. Marraskuussa vuonna 2024 väliaikainen hallitus valitsi virkaatekeväksi pääministeriksi Alix Didier Fils-Aimen. Perustuslain mukaan Haitilla on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 30 senaattoria. Alahuoneeseen, edustajainhuoneeseen, valitaan 118 kansanedustajaa. Vuonna 2016 vaaleihin osallistui 25 puoluetta. Sen jälkeen Haitin poliittinen järjestelmä on romahtanut.

YK:n avustusohjelmat varoittavat, että tuhansia haitilaisia uhkaa nälänhätä. Noin 700 000 haitilaista on jättänyt kotinsa paetakseen väkivaltaa ja kurjuutta. Monet näistä maan sisäisistä pakolaisista asuvat nyt surkeissa oloissa, tilapäisissä majoituspaikoissa, hätäavun varassa. Vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen Haiti on saanut miljardeja euroja ulkomaista apua. Näiden varojen käyttöön on liittynyt paljon väärinkäytöksiä. YK:n järjestöt arvioivat, että yli viisi miljoonaa haitilaista tarvitsi hätäapua vuonna 2024. Satatuhatta haitilaista on pakolaisina ulkomailla. Yli 800 000 haitilaista on muuttanut Yhdysvaltoihin.

Haitin vodou yhdistää perinteisten afrikkalaisten uskontojen aineksia sekä toisiinsa että kristinuskoon. Vodou on kansanuskonto, sillä ei ole järjestäytynyttä kirkkoa eikä virallisia opinkappaleita. Vodou sai alkunsa Afrikasta Haitiin laivattujen orjien parissa. Siinä on piirteitä kongolaisista sekä fon- ja jorubakansan perinteisistä uskonnoista. Vodoun uskotaan ylläpitävän yhteyttä henkien maailmaan. Haitin vodoussa henkien maailma kietoutuu yhteen katolisen kirkon pyhimysuskon kanssa.

Wilson Bigaud oli haitilainen taidemaalari. Laukaukset kadulla ja väkivallan pelko järkyttivät Bigaudia niin paljon, että maalaukset menettivät kirkkaat värit. Kuvahakuvihjeitä: Wilson Bigaud voodoo dance, feeding the rooster, fruit stand.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Haitin alemman keskitulotason maaksi. Haiti on Amerikan ja Karibian köyhin maa. Maailmanpankin mukaan 36% haitilaisista eli äärimmäisessä köyhyydessä vuonna 2024. Haitin suuria haasteita ovat alituinen poliittinen epävakaus ja valloilleen ryöstäytynyt väkivalta. Vuonna 2010 raju maanjäristys aiheutti Haitissa valtavaa hävitystä. Vuonna 2021 toinen maanjäristys tuhosi kymmeniä tuhansia taloja, surmasi kaksi tuhatta ihmistä ja aiheutti yli miljardin dollarin vahingot. Viimeksi kuluneiden kuuden vuoden aikana Haitin kansantalous on supistunut joka vuosi. Vuonna 2024 talous supistui noin neljä prosenttia.

Hieman yli 45% Haitin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 12% toimii teollisuuden tehtävissä ja 43% työskentelee palvelualoilla. Vuoden 2024 lopussa 14% työvoimasta oli työttömänä. Haitin maanviljelyn päätuotteet ovat riisi, maissi ja durra. Viljelijät kasvattavat myös kaakaota, papuja, keittobanaania ja mangohedelmiä. Enemmistö maataloustuottajista on pientilallisia. Viljelyn tuottavuus on heikentynyt viime vuosina. Tekstiili- ja vaateteollisuus on vuosien ajan ollut suuri työllistäjä. Haitilaiset tehtaat ovat valmistaneet kankaita ja vaatteita Yhdysvaltojen markkinoille. Valloilleen ryöstäytynyt jengiväkivalta ja tuotekysynnän väheneminen ovat pakottaneet sulkemaan tehtaita. Puolet Haitin tekstiili- ja vaatealan työntekijöistä on menettänyt työpaikkansa viimeisten kahden vuoden aikana.

Kalastus on Haitissa tärkeä elinkeino. Kalanpyynti, jalostus ja kalakauppa työllistävät puoli miljoonaa haitilaista. Kala on oleellinen perusruokatarvike. Ankeriaita ja muita kalatuotteita myydään ulkomaille. Luonnonvarojen tutkijat arvelevat, että Haitin maaperässä on kultaa ja kuparia. Läheisillä merialueilla on todennäköisesti suuria öljy- ja kaasuesiintymiä. Haitin yhteiskunnallinen sekasorto on haitannut luonnonvarojen hyödyntämistä. Vilkkaimpina matkailuvuosina Haitissa on käynyt yli miljoona ulkomaalaista turistia. Haitin pohjoisrannikolla on hieno Labadeen rantalomakeskus, jonka palveluja tarjotaan erityisesti risteilyalusten matkustajille. Väkivaltarikollisuus ravistelee nyt Haitin matkailua. Vuonna 2024 isot risteilylaivayhtiöt keskeyttivät purjehduksensa Haitille väkivaltariskien takia.

Vuonna 2022 Haitin tavaraviennin kokonaisarvo oli miljardi euroa. Tuonnin arvo oli kolme miljardia euroa. Vaatteiden ja kankaiden myynti tuotti yli neljä viidesosaa vientituloista. Muita vientituotteita olivat kasviöljyt, kala, romurauta, hatut ja hedelmät. Haitin viennistä 84% suuntautui Yhdysvaltoihin. Muita vientimaita olivat Kanada, Meksiko, Thaimaa, Intia ja Ranska. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Dominikaaninen tasavalta, Kiina, Indonesia ja Intia. Ulkomailla asuvat haitilaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yli 3 miljardia euroa.