Honduras

Maantiede

Honduras sijaitsee Keski-Amerikassa. Lähinaapureita ovat Guatemala, El Salvador ja Nicaragua. Hondurasilla on kaksi rannikkoa. Pitempi pohjoisrannikko on Karibian puolella Atlantin valtameren rannalla. Lyhyt etelärannikko on Tyynen meren puolella Fonsecan lahdella. Rannikkojen alangoilla on kuuma, kostea ilmasto. Pohjoisen rannikon edustalla on saaria. Roatanin saaren riutat ovat hienoja sukelluskohteita. Hondurasin keskiosia hallitsevat vuoret ja kukkulat. Korkeimmat huiput yltävät 2800 metrin korkeudelle merenpinnasta. Vuorilla ja kukkuloilla ilmasto on viileämpi kuin rannikoilla. Vuosittaiset sadekaudet jakautuvat kahteen jaksoon. Kesän sadeaika on toukokuusta heinäkuuhun. Syyssateiden aika on syyskuusta marraskuuhun. Syksyllä Karibian yli kulkee pyörremyrskyjä. Jotkut niistä tulevat Hondurasiin. Vuonna 1998 hirmumyrsky Mitch surmasi Hondurasissa kymmenen tuhatta ihmistä. Vuonna 2020 kaksi perättäistä pyörremyrskyä aiheuttivat suuria tuhoja.

Hondurasin Karibian rannikon Platanojoen suojelualueella kasvaa monilajinen metsä. Siellä elää jaguaareja, tapiireja, muurahaiskarhuja, laiskiaisia ja apinoita. Etelämpänä Danlissa sisämaan vuorten rinteillä kasvavat männyt. Cusucon luonnonpuistossa Merendonin vuorilla lähellä San Pedro Sulaa on aito pilvimetsä. Siellä on näyttäviä lintulajeja: tukaaneja ja mayaketsaaleja. Pilvimetsässä kasvaa jättiläissaniaisia. Honduras tarvitsee metsiä. Pysyvä tiheä kasvipeite pitää yllä rinteiden kosteutta, joka ruokkii jokien lähteitä ja pohjavesivaroja. Luonnonsuojelualueiden yhteispinta-ala on noin 30% Hondurasin koko maa-alasta.

Pääkaupunki Tegucigalpa on ylängöllä vuorten keskellä. Tegucigalpan vedensaanti on tullut entistä vaikeammaksi. Puuston hävittäminen ja ilmastonmuutos ovat pienentäneet sadekertymiä. Kaupungin halki virtaava Cholutecajoki on likaantunut jätevesistä. Hondurasin suurin teollisuuskaupunki San Pedro Sula sijaitsee maan pohjoisosassa Sulan laaksossa rannikon lähellä. Laaksossa asuu neljäsosa Hondurasin asukkaista. Se on maan tärkein tuotantoalue. Siellä kasvatetaan banaaneja, öljypalmua, sokeriruokoa, maito- ja lihakarjaa, vihanneksia, maissia ja papuja. Rankkasateet ovat hukuttaneet Sulan laakson tulviin viime vuosien varrella. Kuivina kausina metsäpalot ovat lisääntyneet kaikkialla Hondurasissa. Vuonna 2023 Hondurasissa riehui yli kolmetuhatta metsä- ja maastopaloa, jotka hävittivät yli kaksisataa tuhatta hehtaaria metsää.

Historia

Copanin rauniot Guatemalan rajan lähellä ovat todiste siitä, että mayojen elinpiiri ulottui nykyisen Hondurasin alueelle. Copan oli tärkeä mayakaupunki. Sen kukoistus alkoi 150-luvulla ja jatkui 850-luvulle asti. Hondurasin länsiosien valtakansa olivat lencat. Eri väestöryhmiä asui myös Yojoa-järven rannalla, Sulan laaksossa ja Karibian rannikolla. Talguan hautaluolan luulöydöt osoittavat, että Hondurasissa oli ihmisten yhdyskuntia yli 3500 vuotta sitten.

Vuonna 1502 Kristoffer Kolumbus purjehti Hondurasiin. Vuonna 1524 espanjalaiset perustivat pysyvän asutuksen maan pohjoisrannikolle. 1530-luvulla espanjalaiset kukistivat Lempiran johtaman lencakansan kapinan. 1500-luvun puolivälissä Hondurasin kaivokset tuottivat Espanjalle kultaa ja hopeaa. Afrikasta kuljetettiin työvoimaksi tuhansia orjia. 1700-luvun lopulla espanjalaiset hallitsivat Hondurasin rannikkoa ja vähitellen heidän valtansa vakiintui myös kaikkialla sisämaassa.

Honduras itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821. Aluksi maa oli osa Keski-Amerikan liittoa. 1830-luvun lopulla liitto hajosi ja Honduras irtautui itsenäiseksi maaksi. Liiton hajoamiseen vaikutti valtakiista liberaalien ja konservatiivien välillä. Sama riita johti sisällissotiin alueen eri maissa. Liberaalit ajoivat tasavaltaa, vientitaloutta ja kaupan vapauttamista. Konservatiivit puolustivat kirkkoa ja perinteisiä tuotantorakenteita, he suhtautuivat epäluuloisesti maan avaamiseen kansainvälisille markkinoille. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa valta vaihteli Hondurasissa liberaalien ja konservatiivien välillä. Pohjoisamerikkalaiset yhtiöt perustivat suuria banaaniviljelmiä. 1900-luvun kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana Yhdysvallat lähetti sotilaitaan Hondurasiin seitsemän kertaa suojelemaan yhtiöiden etuja. Banaaniyhtiöillä oli niin paljon valtaa, että Hondurasia irvailtiin banaanitasavallaksi.

1900-luvulla ja 2000-luvulla Hondurasissa on ollut sotilashallituksia ja siviilihallituksia. Armeijalla on ollut suuri vaikutusvalta myös siviilihallinnon aikoina. Huumekaupan ympärille järjestäytynyt raaka rikollisuus ja rahanpesu kasvoivat isoksi ongelmaksi 2000-luvulla. Honduras on ollut maiden väkilukuun suhteutettujen murhatilastojen kärjessä. Kaupunkien köyhissä osissa asuvien ihmisten henki on aina vaarassa. Siksi hondurasilaiset ovat kävelleet tuhansien ihmisten kulkueissa Guatemalan ja Meksikon läpi Yhdysvaltojen rajalle aloittaakseen uuden elämän muualla kuin kotimaassa.

Rei Blinky on ripeä ja lahjakas taiteilija. Hänen kuvansa antavat seinälle väriä ja virtaa San Pedro Sulassa, entisessä murhien ennätyskaupungissa. Kuvahakuvihje: Rei Blinky Honduras.

Yhteiskunta ja politiikka

Hondurasin presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2021 presidentiksi valittiin Xiomara Castro. Hän on ensimmäinen nainen Hondurasin presidenttinä. Xiomara Castro edustaa vasemmistolaista Libre-puoluetta. Lähes 70% äänioikeutetuista kävi äänestämässä vuoden 2021 vaaleissa. Presidentinvaalin lisäksi järjestettiin parlamenttivaalit. Hondurasin parlamenttiin, eli kansalliskokoukseen, valitaan 128 kansanedustajaa neljän vuoden välein. Vuoden 2021 vaaleissa kuusi puoluetta sai edustajiaan parlamenttiin. Xiomara Castron Libre-puolue sai 50 kansanedustajaa. Toiseksi sijoittui vanhoillinen Kansallispuolue 44 edustajalla. Perinteinen keskustalainen Liberaalipuolue sai 22 kansanedustajaa. Kansallispuolue ja Liberaalipuolue ovat Hondurasin vanhoja valtapuolueita. Jompikumpi näistä kahdesta on yleensä ollut kansalliskokouksen suurin puolue. Kansallispuolue ja Liberaalipuolue ovat kumpikin voittaneet presidentinvaalit yli kymmenen kertaa. Libre-puolueen nousu on murtanut käytännön, missä kaksi vanhaa puoluetta vuorottelee vallassa. Vuoden 2021 vaaleissa Hondurasin parlamenttiin valittiin 35 naista.

Vuonna 2021 Xiomara Castro ja Libre-puolue saivat hyödyn hondurasilaisten tyytymättömyydestä. Koronalama oli järkyttänyt pahasti Hondurasin taloutta. Tilannetta pahensivat syksyllä vuonna 2020 kaksi hirmumyrskyä, Eta ja Iota, jotka aiheuttivat valtavia tuhoja. Hondurasilaiset olivat jo tätä ennen menettäneet luottamuksensa vanhoihin poliitikkoihin ja valtionhallintoon. Väärinkäytökset ovat olleet yleisiä. Huumekaupan rikollisjärjestöt ovat soluttautuneet liike-elämään ja politiikkaan. Vuoden 2020 lokakuun ja vuoden 2021 syyskuun välisenä aikana taloudellinen ahdinko, väkivalta ja toivottomuus saivat 320 000 hondurasilaista yrittämään muuttoa Yhdysvaltoihin.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk totesi vuonna 2024, että Hondurasissa väkivalta on edelleen vaikea ongelma, vaikka henkirikosten määrä on vähentynyt. Naiset ja sukupuolivähemmistöt joutuvat usein väkivallan kohteiksi. Kiistat maanomistuksesta ovat nekin johtaneet väkivaltaan. Maaseutuyhteisöjen oikeuksien puolustajia ja ympäristönsuojelijoita on tapettu. Vuonna 2024 julkisuuteen vuoti kymmenen vuotta vanha kuvanauhoite, missä vaikutusvaltaiset hondurasilaiset poliitikot neuvottelevat huumerikollisten kanssa satojen tuhansien eurojen lahjuksista. Kesällä vuonna 2024 Hondurasin entinen presidentti Juan Orlando Hernandez tuomittiin Yhdysvalloissa 45 vuoden vankeusrangaistukseen. Oikeuden mukaan Hernandez oli syyllistynyt ampuma-aserikoksiin ja hän oli ollut osallisena 400 000 kilon kokaiinikaupoissa.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Hondurasin alemman keskitulotason maaksi. Vuonna 2020 koronalama ja kaksi rajua pyörremyrskyä vaurioittivat pahasti Hondurasin taloutta. Vuoden 2022 alussa yli 70% hondurasilaisista eli köyhyydessä. Sen jälkeen maan talous on kasvanut neljä prosenttia vuodessa. Hondurasin tilastokeskus arvioi vuonna 2024, että 40% väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Hondurasin kymmenen rikkaimman perheen omaisuuden arvo oli vuonna 2024 lähes neljä viidesosaa koko maan vuotuisesta kansantulosta.

Hieman alle neljäsosa Hondurasin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 23% työskentelee teollisuudessa ja 52% palvelualoilla. Hondurasissa on viime vuosien aikana toiminut yli sata tekstiili- ja vaatetehdasta, joiden tuotanto perustuu pohjoisamerikkalaisten ostajien tilauksiin. Kansainvälisillä markkinoilla hintakilpailu on kovaa. Ostajayritykset etsivät jatkuvasti halvempia tavarantoimittajia. Vuosina 2023 ja 2024 Hondurasin vaatevalmistajien tilaukset supistuivat niin paljon, että useita tehtaita on suljettu ja 20 000 ihmistä on menettänyt työpaikkansa.

Matkailu on tärkeä elinkeino. Hotellit ja ravintolat työllistävät satatuhatta hondurasilaista. Hondurasiin tulee paljon matkailijoita naapurimaasta El Salvadorista. Lomailijoita houkuttelevat kauniit rannat, upea luonto ja kaupunkien huvit. Karibialla liikkuvat risteilyalukset tuovat matkustajia Hondurasin saarille. Vuonna 2024 Roatanissa kävi 440 risteilyalusta, jotka toivat saarelle puolitoista miljoonaa lomamatkustajaa. Matkailutilaston mukaan Hondurasissa käy vuosittain 2,5 miljoonaa ulkomaista turistia.

Vuonna 2022 Hondurasin tavaraviennin arvo oli 11 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 14 miljardia euroa. Vaatteiden osuus oli noin 40% koko viennin arvosta. Muita vientituotteita olivat kahvi, sähköjohdot, palmuöljy, banaanit, hummerit ja ravut, sikarit, melonit, vihannekset ja kulta. Melkein puolet Hondurasin viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin. Seuraavaksi tärkeimpiä vientimaita olivat Nicaragua, El Salvador, Guatemala ja Saksa. Suurimpia tuontimaita olivat Yhdysvallat, Guatemala, Kiina, El Salvador ja Meksiko. Vuonna 2023 ulkomailla asuvat hondurasilaiset lähettivät kotimaahan kahdeksan miljardia euroa.