Indonesia

Viimeksi päivitetty: 15.08.2025

Maailman suurimmassa saarivaltiossa on lähes kaksikymmentä tuhatta saarta. Indonesiassa on ainutlaatuinen luonto ja uhanalaisia eläinlajeja. Maan talous on kasvanut. Köyhyyttä ei ole vielä poistettu. Indonesia on vähitellen siirtynyt diktatuureista kohti monipuoluedemokratiaa. Ääri-islamistiset liikkeet haluavat muuttaa maan uskontopohjaiseksi valtioksi. Laajan saariston eri osissa on väestöryhmien välisiä riitoja ja itsenäisyyspyrkimyksiä, jotka koettelevat kansakunnan yhtenäisyyttä.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Jakarta
Etniset ryhmät:	Jaavalaiset 40%, sundalaiset 16%, malaijit 4%, batakit 4%, maduralaiset 3%, betawit 3%, minangkabaut 3%, bugisit 3 %, banjarit 2%, muut 22%; kaikkiaan useita satoja etnisiä ryhmiä
Kieli:	Indonesia (virallinen kieli), kaikkiaan seitsemänsataa paikallista kieltä
Uskonto:	Muslimit 87%, protestanttikristityt 7%, katolilaiset 3%, hindulaiset 2%, muut ja uskonnottomat 1%
Väkiluku:	285 721 236 (2025)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	1 811 570 km2
Valuutta:	Indonesia rupia
BKT per asukas:	14 653 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	17. elokuuta

Maantiede

Indonesia on Kaakkois-Aasiassa Australian pohjoispuolella. Maailman suurimman saarivaltion alueella on lähes kaksikymmentä tuhatta saarta. Isoimmat saaret ovat Sumatra, Jaava, Sulawesi ja Borneo. Borneon saari on jaettu kolmen valtion kesken.Saaren eteläosat kuuluvat Indonesialle ja pohjoisosat Malesialle sekä Bruneille. Uuden-Guinean saaren läntinen puoli kuuluu Indonesiaan ja itäinen puoli muodostaa suurimman osan Papua-Uuden-Guinean valtiosta. Timorin saarella Länsi-Timor on osa Indonesiaa ja Itä-Timor on itsenäinen valtio. Indonesian pääkaupunki Jakarta on Jaavan saarella. Jakarta on suurkaupunki. Siellä asuu yksitoista miljoonaa ihmistä. Indonesian väestöstä yli puolet elää Jaavan saarella.

Indonesiassa on lämmin ja kostea ilmasto. Monet saaret ovat merenalaisten tulivuorten huippuja. Indonesiassa on yli sata toimivaa tulivuorta. Viisi vuotta sitten Jaavan saaren Semerun tulivuori puhkui taivaalle isoja savu- ja tuhkapilviä. Tuhannet ihmiset pakenivat kodeistaan. Jaavan ja Sumatran saarten välissä sijaitseva matala Anak Krakatau -niminen tulivuori purkautui kymmenen kertaa vuonna 2023. Floresin saarella Lewotobi Laki-lakin tulivuori purkautui kahdeksan kertaa vuonna 2024. Vuonna 2025 Lewotobi Laki-lakin purkaukset jatkuivat. Valtava tuhkapilvi kohosi yli kymmenen kilometriä korkeaksi. Indonesian korkein vuori on Puncak Jaya (4884 m) Uuden-Guinean saaren länsikärjessä. Vuoren rinteillä on jäätiköitä. Jäätiköt hupenevat nykyisin nopeasti.

Ujung Kulonin luonnonpuisto on Jaavan länsirannikolla. Siellä kasvaa rehevä sademetsä. Mangrovepuut viihtyvät matalissa rantavesissä. Luonnonpuistossa elää jaavansarvikuonoja, hopeagibboneita, kääpiökauriita ja leopardeja. Vielä 1960-luvulla alueella oli jaavantiikereitä, mutta ne ovat sen jälkeen kuolleet sukupuuttoon. Karimunjawan suojelualue on merellä Jaavan pohjoispuolella. Pienten saarten ympärillä on hienoja koralliriuttoja, joiden liepeillä sukeltajat käyvät ihailemassa satoja värikkäitä kalalajeja. Saarten vesillä ui merikilpikonnia, jättikitararauskuja ja haita. Indonesian kuivimmilla saarilla elää jättiläisvaraaneja. Jättiläisvaraani on maailman suurin lisko. Indonesian saarten kasvistossa ja eläimistössä on aasialaista ja australialaista lajistoa. Sumatran saarella elävää sumatranorankia ja sumatransarvikuonoa ei tavata missään muualla.

Indonesian metsiä on kaadettu palmuviljelmien tieltä, sekä puu- ja paperiteollisuuden raaka-aineiksi. Tulipalotkin hävittävät metsiä. Metsät peittävät puolet Indonesian saarten maa-alasta. Kaksitoista prosenttia maasta on suojelualueita. Indonesia on sitoutunut julistamaan kymmenesosan lähimeristä suojelualueiksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Indonesia tuottaa vuosittain kuusi miljoonaa tonnia muovijätettä. Noin kolmekymmentä prosenttia Indonesiassa kulutetusta energiasta tulee kivihiilestä ja melkein yhtä suuri osuus saadaan öljystä. Noin neljätoista prosenttia energiasta tulee maakaasusta. Lähes saman verran saadaan jätteiden poltosta ja biopolttoaineista. Biopolttoaineet ovat eloperäisiä aineksia, vaikkapa haketta tai sokeriruokoa, joita poltetaan tai joista voidaan valmistaa polttoainetta. Noin yksitoista prosenttia Indonesian energiasta saadaan tuuli- tai aurinkovoimaloista. Vesivoiman osuus on vajaa prosentti.

Historia

Indonesiassa on ollut ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Jaavan saaren itäosasta Trinilistä on löytynyt seitsemänsataa tuhatta vuotta vanhoja ihmisluita. Löytö on nimetty jaavanihmiseksi. Floresin saaren Liang Buan luolasta on löydetty kymmenien tuhansien vuosien ikäisiä ihmisluita ja työkaluja. Saarella on asunut pienikokoinen ihmislaji, jota kutsutaan floresinihmiseksi. Nykyihminen lienee asettunut Indonesian saarille noin neljäkymmentä viisi tuhatta vuotta sitten. Sulawesin saarella on neljänkymmenen tuhannen vuoden ikäisiä kalliomaalauksia. Maalauksissa on hirvisikoja ja kääpiöpuhveleita.

Neljä tuhatta vuotta sitten Indonesiaan purjehti varhaisia siirtolaisia Taiwanilta. Kolme tuhatta vuotta sitten riisin viljely uppokastelupelloilla levisi Indonesian saarille luultavasti Vietnamista ja Thaimaasta. Riisin viljely paransi ruokataloutta ja väestö lisääntyi. Indonesian saarten kansoilla oli kauppayhteyksiä Filippiineille, Intiaan ja Kiinaan. Indonesian saarille syntyi useita valtioita. 700-luvulla Etelä-Sumatran Srivjayasta kasvoi vahva merivaltio, joka laajeni suuren satamakaupunkien liiton ytimeksi. Srivjaya säilyi voimakkaana 1100-luvulle asti. 1200-luvulla islamin usko levisi Indonesiaan. Maustekauppa vahvisti suhteita Indonesian saarten ja islamilaisten maiden välillä. 1500-luvulla islamista tuli hallitseva uskonto Jaavalla ja Sumatralla.

1510-luvulla Portugali pyrki ottamaan hallintaansa mausteneilikan ja muskottipähkinän kauppareitit. 1600-luvun alussa Hollannin Itä-Intian kauppayhtiö alkoi vallata Indonesian saaria. Indonesiasta tuli Alankomaiden siirtomaa. 1940-luvun alussa Japani valtasi Indonesian Alankomailta. Japani tarvitsi Indonesian öljyä ja kumia. Toisen maailmansodan päättyessä Japanin antautumiseen vuonna 1945 Indonesia julistautui itsenäiseksi. Vuonna 1949 YK:n turvallisuusneuvosto vaati Alankomaita tunnustamaan Indonesian itsenäisyyden. Vuonna 1950 Indonesia hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Itsenäisyyden alussa Indonesian hallitukset vaihtuivat usein. Monilla saarilla oli kuohuntaa ja kapinoita.

Indonesian ensimmäinen presidentti Sukarno keskitti valtaa itselleen. Hän johti maata itsevaltaisesti yli kaksikymmentä vuotta, ja hän julisti itsensä elinikäiseksi presidentiksi. Vuonna 1965 armeijan sisällä puhkesi valtataistelu ja osa sotilaista yritti kaappausta. Armeijan päällikkö kenraali Suharto aloitti ankaran vainon kaappausta yrittäneitä ja Indonesian kommunistipuoluetta vastaan. Satoja tuhansia ihmisiä surmattiin. Kenraali Suharto syrjäytti presidentti Sukarnon. Suharto nimitettiin presidentiksi vuonna 1968. Hän hallitsi Indonesiaa kovin ottein kolmenkymmenen vuoden ajan. Armeija käytti raakaa väkivaltaa vaientaakseen hallituksen arvostelijat. Suharto hankki itselleen lähes kolmenkymmenen miljardin euron varallisuuden ennen kuin hänen hallintonsa päättyi.

Suharton valtakaudella Indonesia teollistui. Ulkomaiset yritykset toivat maahan rahaa ja hyödynsivät runsaita luonnonvaroja. 1990-luvun lopulla Aasia ajautui talouskriisiin, joka horjutti myös Indonesiaa. Maassa puhkesi isoja hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Armeijakin painosti Suhartoa eroamaan. Vuonna 1998 Suharto luopui presidentin tehtävästä. Vuonna 2004 Indonesiassa järjestettiin ensimmäiset vapaat presidentinvaalit. Samana vuonna hyökyaalto tappoi yli sata tuhatta ihmistä ja aiheutti valtavia tuhoja saarten rannikoilla. 2000-luvulla Indonesia on onnistunut vähentämään köyhyyttä, mutta tuloerot ovat kasvaneet ja eriarvoisuus on lisääntynyt. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Indonesia on osittain vapaa maa.

Ekologinen jalanjälki

1,0

maapalloa maassa Indonesia

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Indonesia keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,0 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Indonesian presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle virkakaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2024 Indonesian presidentiksi valittiin Prabowo Subianto. Hän on entinen puolustusministeri ja kenraali. Prabowo oli kansallismielisen oikeistolaisen Gerindra-liikkeen ehdokas. Hän sai hieman alle 60% annetuista äänistä. Vaaliviranomaisten mukaan neljä viidesosaa äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Indonesiassa on kaksikamarinen parlamentti. Alueiden edustajien neuvostossa on 152 edustajaa. Neuvosto käsittelee alueelliseen itsehallintoon liittyviä asioita. Parlamentin edustajainhuoneessa on 580 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vuonna 2024 vaaleihin osallistui kahdeksantoista puoluetta. Näistä kahdeksan sai kansanedustajia. Presidentti Prabowon Gerindra oli kolmanneksi isoin puolue 86 kansanedustajalla. Keskustavasemmistolainen Demokraattisen taistelun puolue sai 110 kansanedustajaa. Toiseksi suurin puolue, maltillinen oikeistolainen Golkar, sai 102 kansanedustajaa. Vuonna 2024 edustajainhuoneeseen valittiin 127 naista.

Vaalien jälkeen presidentti Prabowo muodosti seitsemän puolueen hallituksen. Edustajainhuoneen puolueista vain Demokraattisen taistelun puolue jätettiin hallituksen ulkopuolelle. Vuonna 2025 edustajainhuone hyväksyi lain, joka antaa mahdollisuuden nimittää sotilaita siviilihallinnon tehtäviin. Tämä synnytti mielenosoituksia. Talouskasvun ylläpitäminen on yksi hallituksen huolenaiheista. Indonesian rupian arvo on laskenut tuntuvasti. Lähes puolet Indonesian nuorista aikuisista pitää tulevaisuutta epävarmana. Nuorten aikuisten työttömyys on lisääntynyt. Puolet indonesialaisista on alle 30-vuotiaita.

Indonesian yhteiskunnassa on edelleen isoja jännitteitä. Valtavan saarivaltion eri osissa on väestöryhmien välisiä ristiriitoja. Uuden-Guinean saaren länsiosassa toimii Papuan itsenäisyysliike. Hallituksen joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin tukahduttaessaan papualaisten itsenäisyyspyrkimyksiä. Indonesiassa on myös vahvoja islamistisia liikkeitä, jotka haluavat kaataa monipuoluejärjestelmän ja muuttaa maan uskontopohjaiseksi islamilaiseksi valtioksi. Armeijalla on yhä paljon vaikutusvaltaa maan taloudessa, yhteiskunnassa ja politiikassa. Indonesia on edennyt kohti toimivaa demokratiaa, mutta demokratian perusta ei vielä ole niin vahva, ettei se olisi horjutettavissa.

Pääkaupunki Jakarta on vajoamassa. Jakarta on rakennettu meren rantaan kostealle suoperäiselle maalle. Kaupungin halki virtaa kolmetoista jokea. Vuonna 2025 osa Jakartasta jäi tulvan alle. Kaupungin pohjoisosat vajoavat neljännesmetrin joka vuosi. Puolet Jakartasta on jo merenpinnan tason alapuolella. Tulvia torjumaan rakennetaan tilapäispatoja. Asiantuntijat varoittavat, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua iso osa kaupungista on veden alla. Borneon saaren itärannikolla Indonesialle tehdään uutta pääkaupunkia. Sen nimi on Nusantara.

Mulyana on indonesialainen taiteilija. Hänen hämmästyttävät työnsä ovat esillä näyttelyissä monissa maissa. Hän virkkasi värikkään koralliriutan, jossa on kolme tuhatta kalaa ja sata mustekalaa. Mulyana muistuttaa meitä siitä, että rikas meriluonto on vaarassa. Elonkirjoa on varjeltava. Ilman sitä maailma on väritön, tyhjä. Kuvahakuvihje: Mulyana textile artist.

Inhimillisen kehityksen indeksi

112 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Indonesia

Indonesia on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 112 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Indonesia on ylemmän keskitulotason maa. Indonesian talous on kasvanut varsin nopeasti jo neljännesvuosisadan ajan. Poikkeus on vuosi 2020, jolloin koronalama supisti taloutta kaksi prosenttia. Sen jälkeen talouskasvu taas elpyi. Vuonna 2024 Indonesian talous kasvoi viisi prosenttia. Maailmanpankki uskoo kasvun jatkuvan samaa vauhtia lähivuosien aikana. Indonesian hallitus on käynnistänyt laajan asunto-ohjelman, joka piristää rakennusalan työllisyyttä ja talouskasvua. Hieman alle kymmenesosa indonesialaisista elää köyhyydessä. Noin 29% työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 22% toimii teollisuuden tehtävissä ja 49% työskentelee palvelualoilla. Neljä prosenttia työvoimasta on työttömänä.

Indonesia on yksi maailman isoimmista palmuöljyn, riisin, luonnonkumin, kahvin, kaakaon, maissin ja chilipippurin sekä kookosöljyn ja -rasvan tuottajista. Maassa kasvatetaan myös paljon erilaisia hedelmiä. Valtaosa Indonesian viljelijöistä on pientilallisia. Alle hehtaarin kokoiset tilat tuottavat riisiä ja vihanneksia paikallisille markkinoille. Tuotantoeläimiä ovat kanat, ankat, lehmät, vuohet ja vesipuhvelit. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät kaksitoista miljoonaa indonesialaista. Merialueilla pyydetään tonnikalaa, makrilleja, mustekalaa ja katkarapuja. Kalankasvatus on lisääntynyt viime vuosina. Indonesia on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin merileväntuottaja. Merilevää käytetään ruoanvalmistuksessa, lääketeollisuudessa ja eläinravintona.

Indonesian maaperässä on öljyä, kaasua, hiiltä, tinaa, nikkeliä, kultaa, kuparia ja alumiinin raaka-ainetta bauksiittia. Sademetsien kalliit jalopuulajit kiinnostavat huonekaluteollisuutta. Istutusmetsissä kasvatetaan tiikkiä. Indonesiassa on monipuolinen teollisuus. Suurimpia aloja ovat tekstiili- ja vaateteollisuus, elektroniikka ja autonvalmistus, elintarviketeollisuus ja kemian teollisuus. Vuonna 2024 Indonesiassa kävi neljätoista miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailutulot olivat yli viisikymmentä miljardia euroa. Matkailuala työllistää yli kymmenen miljoonaa indonesialaista. Eniten turisteja tulee Malesiasta, Australiasta, Singaporesta ja Kiinasta. Bali on Indonesian suosituin rantalomakohde. Siellä käy joka vuosi viisi miljoonaa turistia. Matkanjärjestäjä kehuu, että Indonesia on maailman paras sukelluspaikka. Nähtävyyksiä ovat myös luonnonpuistojen sademetsät, tulivuoret ja kauniit vanhat buddhalaiset ja hindulaiset temppelit.

Vuonna 2023 Indonesian tavaraviennin kokonaisarvo oli 260 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 210 miljardia euroa. Vientituotteita olivat hiili, palmuöljy, koneet ja laitteet, vaatteet ja jalkineet, autot, öljy, kumi, paperimassa, vaneri, teräs, rautaseokset, tina, kuparimalmi, nikkeli, kulta, korut, kahvi, ravut ja kala. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Yhdysvallat, Intia, Japani ja Singapore. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Singapore, Japani, Yhdysvallat ja Malesia. Ulkomailla työskentelevät indonesialaiset lähettävät kotimaahan vuosittain yhteensä viisitoista miljardia euroa.

Tilastot

Maan Indonesia tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin