Iran

Maantiede

Iran on Persianlahden ja Omaninlahden rannalla. Iranin pohjoisella rajalla on Kaspianmeri. Rajanaapureita ovat lännessä Irak ja Turkki, pohjoisessa Armenia, Azerbaidžan ja Turkmenistan, sekä idässä Afganistan ja Pakistan. Kaspianmeren ja Persianlahden rannikoilla on tasaista, alavaa maata. Iranin keskiosissa on pitkiä vuoriketjuja ja ylänköjä. Korkein vuori on Damavand (5610 m). Se on vanha tulivuori, jonka rinteillä on kuumia lähteitä. Ylänköjen keskellä on suuria hiekka- ja suola-aavikkoja. Kermanin hiekka-aavikko on kuuma paikka. Vuonna 2018 siellä mitattiin yli kahdeksankymmenen asteen helteitä.

Monet Iranin joista ovat suuren osan vuodesta kuivia uomia. Kun kevät sulattaa vuorten ja ylänköjen lumikinoksia ja jäätiköitä, uomat täyttyvät vedellä. Jotkut joet laskevat suolajärviin, joista kevätvesi haihtuu kuuman ja kuivan kesän aikana. Kaspianmeren alavilla rantamailla on lauhkea kostea ilmasto. Pohjois-Iranin vuorilla ja ylängöillä talvet ovat kylmiä, lumisia, keväät ovat viileitä ja kesät ovat lämpimiä ja kuivia. Iranin eteläosissa talvet ovat leudompia ja kesät ovat kuumia.

Golestanin kansallispuisto on pohjoisessa lähellä Turkmenistanin rajaa. Kansallispuiston rinteillä kasvaa monilajista lehtimetsää. Siellä elää leopardeja, susia, karhuja, metsäkauriita ja villilampaita. Vielä 1960-luvulla alueella tavattiin tiikereitä, mutta ne ovat sittemmin hävinneet. Khar Turanin luonnonsuojelualueella etelämpänä on tasankoa ja loivia kukkuloita. Tasamaalla kasvaa ruohoa ja heinää. Suojelualueella elää gepardeja, villiaaseja, villivuohia ja kuhertajagaselleja.

Qeshmin saarella Persianlahden matalassa rantavedessä kasvaa mangrovepuita. Puut ovat sopeutuneet elämään nousu- ja laskuvesissä, välillä vedessä ja välillä kuivalla maalla. Puiden haaraiset, kiemurtelevat juuret antavat varjon ja turvapaikan simpukoille, ravuille ja kalanpoikasille. Mangroverannalla on haikaroita, pelikaaneja ja flamingoja.

Ilmansaasteet ovat pitkään olleet vakava ongelma Iranin kaupungeissa. Teheranin ilma on pilaantunut teollisuuden savuista ja autojen pakokaasuista. Iranin Khorramshahr oli vuonna 2022 yksi maailman kahdestakymmenestä saasteisimmasta kaupungista. Viime vuosina vesivarojen hupeneminen on noussut Iranin isoimmaksi ympäristöpulmaksi. Monet tärkeät juoma- ja kasteluveden lähteet ovat kuivuneet tai suolaantuneet käyttökelvottomiksi. Öljyn pumppauksen ja jalostuksen jätepäästöt ja vuodot ovat saastuttaneet makean veden varantoja ja Persianlahtea.

Historia

Iranissa on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Vuoristojen luolista on löytynyt asujien jälkiä ja työkaluja. Vanhimmat Iranista löydetyt kivityökalujen kappaleet on arvioitu jopa yli 500 000 vuoden ikäisiksi. 7000 vuotta sitten Iranin ylängöillä oli jo kaupunkeja. Persianlahden pohjukan lähelle 6000 vuotta sitten rakennettu Susa kasvoi suureksi ja vauraaksi kaupunkikeskukseksi. Iranin seudulla eli monia kansoja, joilla oli hyvin kehittynyt hallinto ja kulttuuri. Paimentolaiskansojen vaellukset toivat alueelle uusia väestöryhmiä. Persialaiskansat asettuivat Iraniin yli 5000 vuotta sitten. 2500 vuotta sitten Persian akhaimenidien valtakuntaan kuului koko Lähi-Itä Anatoliasta ja Egyptistä Intian rajoille. Laajassa valtakunnassa asui 50 miljoonaa ihmistä.

Aleksanteri Suuri valloitti Persian 330-luvulla ennen nykyisen ajanlaskun alkua. Persia oli Kreikan vaikutuspiirissä lähes kaksisataa vuotta. Sitten aluetta hallitsi Parthia, jolla oli kauppayhteys Kiinaan ja joka kilpaili vallasta Rooman kanssa. 1800 vuotta sitten persialaiset sassanidit kukistivat Parthian. Sassanidit hallitsivat Persiaa 600-luvulle asti. 600-luvun puolivälissä arabialaiset muslimit valtasivat Persian. Islaminuskosta tuli vähitellen Iranin valtionuskonto. 1200-luvulla mongolit valloittivat Iranin.

1500-luvun alussa Iranissa oli useita paikallisvaltioita ja keskenään kilpailevia islamilaisia liikkeitä. Safavidien suku onnistui yhdistämään maan ja se hallitsi Irania 1700-luvulle asti. Vielä 1500-luvulla sunnalaisella islamilla oli Iranissa suuri vaikutusvalta. Safavidit tekivät kuitenkin islamin shiialaisesta suuntauksesta Iranin valtionuskonnon. 1800-luvulla Iran kävi sotia Venäjää vastaan ja menetti suuria alueita Kaukasiassa, Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Vuonna 1941 Neuvostoliitto ja Iso-Britannia valtasivat Iranin. Valtauksen tavoitteena oli hallita Iranin öljyvaroja ja varmistaa toisen maailmansodan tärkeä sotatarvikkeiden kuljetusreitti Persianlahdelta Neuvostoliiton eteläisiin osiin.

1950-luvun alussa Iranin hallitus kansallisti öljyvarat. Kaksi vuotta myöhemmin Yhdysvaltojen järjestämä vallankaappaus kaatoi hallituksen. Sen jälkeen Irania hallitsi Yhdysvaltojen tuella, ja itsevaltiaana, shaahi Muhammad Reza Pahlavi. Ajatollah Ruhollah Khomeinin johtama islamilainen vallankumous suisti shaahin vallasta vuonna 1979. Khomeini edusti jyrkkää shiialaista suuntausta ja hänen hallintonsa teki Iranista papiston johtaman, uskontoon perustuvan, islamilaisen tasavallan. Vuonna 1980 Irak hyökkäsi Iraniin. Siitä alkoi tuhoisa, kuluttava sota, joka päättyi vasta vuonna 1988.

2000-luvulla Iranin sisällä on käyty valtataisteluja vanhoillisimpien sekä uudistusmielisempien uskonnollisten johtajien välillä. Maassa on ollut laajoja mielenosoituksia, joita viranomaiset ovat hajottaneet käyttäen raakaa väkivaltaa. Hallituksen vastustajia on tuomittu kuolemaan ja hirtetty. Iran on tukenut Lähi-Idässä toimivia islamistisia terroristijärjestöjä. Iran on myös pyrkinyt hankkimaan itselleen valmiuden rakentaa ydinaseita. Vuonna 2015 Iran sitoutui lopettamaan oman ydinpommin kehittämisen. Vastikkeeksi länsimaat lievensivät maahan kohdistettuja talouspakotteita. Vuonna 2018 Yhdysvallat irtosi sopimuksesta Iranin ydinasekehittelyn rajoittamiseksi ja julisti taas voimaan pakotteita Iranin öljynvientiä ja rahansiirtoja vastaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Iranin uskonnolliset ja yhteiskunnalliset jännitteet ovat synnyttäneet levottomuuksia ja mielenosoituksia. Maassa on monia kansallisuuksia ja uskonnollisia vähemmistöjä, jotka yrittävät puolustaa oikeuksiaan. Vuonna 2022 Iranin siveyspoliisi pidätti 22-vuotiaan Mahsa Aminin, kurdiväestöön kuuluvan naisen, koska hän ei käyttänyt oikein hijabia, hiukset ja kaulan peittävää huivia. Poliisit pahoinpitelivät Aminia rajusti. Amini kuoli hieman myöhemmin sairaalassa. Sen jälkeen mielenosoituksia järjestettiin kymmenissä Iranin kaupungeissa. Naiset polttivat huntuja vaatien vapautta. Monet leikkasivat hiuksensa julkisesti näyttääkseen surunsa ja suuttumuksensa. Poliisit ampuivat kohti mielenosoittajia. Viranomaiset surmasivat yli kaksisataa ihmistä eri puolilla maata. Yli kymmenen tuhatta ihmistä pidätettiin. Mielenosoituksiin osallistuneet ovat saaneet kuolemantuomioita ja joitakin heistä on jo hirtetty.

Iran on ryhtynyt Ukrainaan hyökänneen Venäjän liittolaiseksi. Iran myy Venäjälle taistelukäyttöön tehtyjä miehittämättömiä ilma-aluksia, drooneja. Iranin suurimmat droonit voivat kuljettaa ja ampua ohjuksia. Iranin lennokeilla Venäjä on yrittänyt tuhota Ukrainan sähkönjakeluverkon ja muita kohteita, jotka ovat tärkeitä yhteiskunnan toiminnalle. Tämä on sotaa siviiliväestöä vastaan. Iran tukee toimintaa, joka täyttää sotarikoksen tunnusmerkit. Iran on varustanut ja rahoittanut ääri-islamistisia terroristeja Irakissa, Syyriassa, Libanonissa, Palestiinassa, Jemenissä ja Bahrainissa. Vallankumouskaartin erikoisjoukot ovat toimineet terroristiryhmien kouluttajina ja neuvonantajina. Euroopan maat ovat useita kertoja syyttäneet Irania ulkomailla asuvien iranilaisten pakolaisten uhkailusta ja murhayrityksistä.

Kansainväliset ponnistelut Iranin ydinaseohjelman lopettamiseksi eivät ole johtaneet uusiin läpimurtoihin sen jälkeen, kun Yhdysvallat vuonna 2018 irtautui kolme vuotta aikaisemmin solmitusta sopimuksesta. Iran on viime aikoina kieltäytynyt päästämästä YK:n tarkastajia useisiin kohteisiin, joissa tulisi seurata ydinmateriaalin tuotantoa ja ydinräjähdeohjelman mahdollista etenemistä. Poliittisten jännitteiden lisääntyminen länsimaiden ja Iranin välillä haittaa entisestään pyrkimyksiä päästä sopimukseen Iranin ydinvarustelun rajoittamisesta.

Lisätietoja: Globalis / Konfliktit / Iran

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Iranin alemman keskitulotason maaksi. Iranin talouskehitys on viime vuosina vaihdellut taantumien ja kohtalaisen kasvun välillä. Vuonna 2021 lähes 12 prosenttia työvoimasta oli ilman työtä. Vuonna 2019 18 prosenttia Iranin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 31 prosenttia toimi teollisuuden tehtävissä ja 51 prosenttia työskenteli palvelualoilla. Iranin maataloustuotantoa ovat haitanneet sekä tulvat että ankarat kuivuudet. Iranin valtio on rahoittanut riisin ja muiden ruokatuotteiden tuontia. Elintarviketuki on valtiontaloudelle suuri vuosittainen menoerä. Kansainväliset talouspakotteet ovat vaikeuttaneet öljyn ja kaasun vientiä. Ne ovat myös hidastaneet Iranin teollisuuden kehitystä.

Iranin maanviljelijät tuottavat vehnää, ohraa, teetä, pähkinöitä, taateleita, manteleita, sokeria sekä monenlaisia vihanneksia ja hedelmiä. Iran on myös suuri hunajan tuottaja. Maaperässä on paljon luonnonvaroja. Öljyn ja kaasun lisäksi Iranissa on hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kromia, sinkkiä, mangaania ja rikkiä. Vuonna 2018 Iranissa kävi yli 7 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tuottamat tulot olivat noin 5 miljardia euroa. Valtaosa Iranissa käyvistä matkailijoista tulee naapurimaista. Eurooppalaisten osuus on noin 15 prosenttia saapuvista turisteista.

Vuonna 2020 Iranin viennin arvo oli 11 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 25 miljardia euroa. Tärkeitä vientituotteita olivat muovit, öljy ja kaasu, pähkinät ja hedelmät, rauta, kupari, sinkki, alumiini, teollisuusalkoholi, lannoitteet, sekä vaatteet ja tekstiilit. Yli puolet Iranin viennistä suuntautui Kiinaan. Muita vientimaita olivat Turkki, Pakistan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saksa, Armenia, Azerbaidžan ja Intia. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia, Turkki ja Saksa. Maailmanpankki arvioi, että ulkomailla asuvat iranilaiset lähettävät vuosittain kotimaahan noin 1,3 miljardia euroa.