Iran

Maantiede

Iran on Persianlahden ja Omaninlahden rannalla. Iranin pohjoisrajalta alkaa Kaspianmeri. Iranin rajanaapureita ovat lännessä Irak ja Turkki, pohjoisessa Armenia, Azerbaidžan ja Turkmenistan, idässä Afganistan ja Pakistan. Kaspianmeren ja Persianlahden rannikoilla on tasaista, alavaa maata. Iranin keskiosissa on pitkiä vuoriketjuja ja ylänköjä. Korkein vuori on Damavand (5610 m). Se on vanha tulivuori, jonka rinteillä on kuumia lähteitä. Ylänköjen keskellä on suuria hiekka- ja suola-aavikkoja. Kermanin hiekka-aavikko on kuuma paikka. Siellä on mitattu yli kahdeksankymmenen asteen helteitä.

Monet Iranin joista ovat suurimman osan vuodesta kuivia uomia. Kun kevät sulattaa vuorten ja ylänköjen lumikinoksia ja jäätiköitä, uomat täyttyvät vedellä. Jotkut joet laskevat suolajärviin, joista kevätvesi haihtuu kuuman ja kuivan kesän aikana. Kaspianmeren alavilla rantamailla on lauhkea kostea ilmasto. Pohjois-Iranin vuorilla ja ylängöillä talvet ovat kylmiä, lumisia. Keväät ovat viileitä ja kesät ovat lämpimiä ja kuivia. Iranin eteläosissa talvet ovat leudompia ja kesät ovat kuumia.

Golestanin kansallispuisto on pohjoisessa lähellä Turkmenistanin rajaa. Kansallispuiston rinteillä kasvaa monilajista lehtimetsää. Siellä elää leopardeja, susia, karhuja, kauriita ja villilampaita. Vielä kuusikymmentä vuotta sitten alueella tavattiin tiikereitä, mutta ne ovat sittemmin hävinneet. Khar Turanin luonnonsuojelualueella etelämpänä on tasankoa ja loivia kukkuloita. Tasamaalla kasvaa ruohoa ja heinää. Suojelualueella elää gepardeja, villiaaseja, villivuohia ja kuhertajagaselleja.

Qeshmin saarella Persianlahden matalassa rantavedessä kasvaa mangrovepuita. Mangrovepuut ovat sopeutuneet elämään nousu- ja laskuvesissä, välillä vedessä ja välillä kuivalla maalla. Puiden haaraiset, kiemurtelevat juuret antavat varjon ja turvapaikan simpukoille, ravuille ja kalanpoikasille. Mangroverannalla on haikaroita, pelikaaneja ja flamingoja.

Ilmansaasteet haittaavat elämää Iranin kaupungeissa. Teheranin ilma on pilaantunut teollisuuden savuista ja autojen pakokaasuista. Khorramshahr on yksi maailman saasteisimmista kaupungeista. Sen ilmaa pilaavat teollisuuspäästöt, hiekkamyrskyt ja vanhat myrkkyjäämät. Iranin ja Irakin välisessä sodassa neljäkymmentä vuotta sitten käytettiin kemiallisia aseita. Vesivarojen hupeneminen on viime vuosina noussut Iranin isoimmaksi ympäristöpulmaksi. Monet tärkeät juoma- ja kasteluveden lähteet ovat kuivuneet tai suolaantuneet käyttökelvottomiksi. Öljyn pumppauksen ja jalostuksen jätepäästöt ja vuodot ovat saastuttaneet makean veden varantoja ja Persianlahtea.

Historia

Iranissa on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Vanhimmat Iranin luolista löydetyt kivityökalujen kappaleet on arvioitu jopa yli puolen miljoonan vuoden ikäisiksi. Seitsemän tuhatta vuotta sitten Iranin ylängöillä oli jo kaupunkeja. Persianlahden pohjukan lähelle kuusi tuhatta vuotta sitten rakennettu Susa kasvoi suureksi ja vauraaksi kaupunkikeskukseksi. Iranin seudulla eli monia kansoja, joilla oli hyvin kehittynyt hallinto ja kulttuuri. Paimentolaiskansojen vaellukset toivat alueelle uusia väestöryhmiä. Persialaiskansat asettuivat Iraniin yli viisi tuhatta vuotta sitten. 2500 vuotta sitten Persian akhaimenidien valtakuntaan kuului koko Lähi-Itä Anatoliasta ja Egyptistä Intian rajoille. Laajassa valtakunnassa asui viisikymmentä miljoonaa ihmistä.

Aleksanteri Suuri valloitti Persian 330 vuotta ennen nykyisen ajanlaskun alkua. Persia oli Kreikan vaikutuspiirissä lähes kaksisataa vuotta. Sitten aluetta hallitsi Parthia, jolla oli kauppayhteys Kiinaan ja joka kilpaili vallasta Rooman kanssa. 1800 vuotta sitten persialaiset sassanidit kukistivat Parthian. Sassanidit hallitsivat Persiaa 600-luvulle asti. 600-luvun puolivälissä arabialaiset muslimit valtasivat Persian. Islaminuskosta tuli vähitellen Iranin valtionuskonto. 1200-luvulla mongolit valloittivat Iranin.

1500-luvun alussa Iranissa oli useita paikallisvaltioita ja keskenään kilpailevia islamilaisia liikkeitä. Safavidien suku onnistui yhdistämään maan ja se hallitsi Irania 1700-luvulle asti. Vielä 1500-luvulla sunnalaisella islamilla oli Iranissa suuri vaikutusvalta. Safavidit tekivät kuitenkin islamin shiialaisesta suuntauksesta Iranin valtionuskonnon. 1800-luvulla Iran kävi sotia Venäjää vastaan ja menetti suuria alueita Kaukasiassa, Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Vuonna 1941 Neuvostoliitto ja Iso-Britannia valtasivat Iranin. Valtauksen tavoitteena oli hallita Iranin öljyvaroja ja varmistaa toisen maailmansodan tärkeä sotatarvikkeiden kuljetusreitti Persianlahdelta Neuvostoliiton eteläisiin osiin.

1950-luvun alussa Iranin hallitus kansallisti öljyvarat. Kaksi vuotta myöhemmin Yhdysvaltojen järjestämä vallankaappaus kaatoi hallituksen. Sen jälkeen Irania hallitsi Yhdysvaltojen tuella, ja itsevaltiaana, shaahi Muhammad Reza Pahlavi. Ajatollah Ruhollah Khomeinin johtama islamilainen vallankumous suisti shaahin vallasta vuonna 1979. Khomeini edusti jyrkkää shiialaista suuntausta ja hänen hallintonsa teki Iranista papiston johtaman, uskontoon perustuvan, islamilaisen tasavallan. Vuonna 1980 Irak hyökkäsi Iraniin. Siitä alkoi tuhoisa, kuluttava sota, joka kesti kahdeksan vuotta. Sodassa kuoli tai haavoittui puoli miljoonaa iranilaista. Irakin kemialliset aseet surmasivat kymmeniä tuhansia iranilaisia.

2000-luvulla Iranissa on ollut valtataisteluja vanhoillisimpien ja uudistusmielisempien uskonnollisten johtajien välillä. Maassa on ollut laajoja mielenosoituksia, joita viranomaiset ovat hajottaneet käyttäen raakaa väkivaltaa. Hallituksen vastustajia on tuomittu kuolemaan ja hirtetty. Iran on tukenut Lähi-Idässä toimivia islamistisia terroristijärjestöjä. Iran on myös pyrkinyt hankkimaan itselleen valmiuden rakentaa ydinaseita. Vuonna 2025 Israelin ja Yhdysvaltojen ilmavoimat pommittivat Iranin maan alle rakennettuja laitoksia, joissa on rikastettu uraania mahdollista ydinaseohjelmaa varten. Useita Iranin asevoimien korkeimpia upseereita ja iranilaisia ydinasiantuntijoita surmattiin ilmaiskuissa.

Yhteiskunta ja politiikka

Iranin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Vuonna 2024 presidentti Ebrahim Raisi kuoli helikopteriturmassa. Hänen tilalleen valittiin uudistusmieliseksi luonnehdittu Masud Pezeshkian. Iran on islamilainen valtio. Suurin valta on uskonnollisella johtajalla. Iranin nykyinen uskonnollinen johtaja on ajatollah Ali Khamenei. Hän on 86-vuotias ja hän on johtanut Irania jo kaksikymmentä kuusi vuotta. Uskonnollinen johtaja on armeijan ylipäällikkö. Hänen mielipiteensä ratkaisee kaikessa päätöksenteossa. Presidentti nimittää hallituksen. Parlamentti vahvistaa hallituksen nimityksen ennen kuin hallitus aloittaa toimintansa.

Iranin parlamentissa, Islamilaisessa neuvoa-antavassa kokouksessa, on 290 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein. Viisi kansanedustajanpaikkaa on varattu vähemmistöille: zarahustralaisille, juutalaisväestölle, assyrialaisille ja armenialaisille. Vuonna 2024 lähes viisikymmentä tuhatta iranilaista haki ehdokkaaksi kansanedustajien vaaliin. Ehdokkaat valitsee islamilainen Valvojien neuvosto. Neuvosto hyväksyi viidentoista tuhannen hakijan ehdokkuuden. Hyväksytyistä ehdokkaista tuhat seitsemänsataa oli naisia. Iranin politiikan tarkkailijat arvioivat, että viidesosa ehdokkaista oli uudistusmielisiä.

Vuoden 2024 vaaleissa vanhoilliset jyrkän linjan islamistit saivat jälleen kerran valtaenemmistön neuvoa-antavan kokouksen kansanedustajapaikoista. Vaalijärjestelmää hallitseva Valvojien neuvosto hylkäsi paljon uudistusmielisiä ehdokkaita. Iranissa vain uskonnollisen johtajan ja hallituksen kannattajat saavat toimia poliittisissa puolueissa. Hallituksen vastustajia on vangittu ja teloitettu. Vuonna 2024 Islamilaiseen neuvoa-antavaan kokoukseen valittiin neljätoista naista. Valvojien neuvosto ei ole koskaan hyväksynyt naista presidenttiehdokkaaksi. Suurin osa iranilaisista on shiiamuslimeja. Vuonna 2024 hallitukseen valittiin ensimmäisen kerran yksi sunnimuslimi. Presidentti Pezeshkian nimitti sunnimuslimin myös Kurdistanin maaherraksi.

Iran on varustanut ja rahoittanut ääri-islamistisia terroristiryhmiä Irakissa, Syyriassa, Libanonissa, Jemenissä, Palestiinassa ja Bahrainissa. Iranin vallankumouskaartin erikoisjoukot ovat toimineet terroristien kouluttajina ja neuvonantajina. Euroopan maat ovat syyttäneet Irania ulkomailla asuvien iranilaisten pakolaisten uhkailusta ja murhayrityksistä. Vuonna 2023 Gazan palestiinalaisaluetta hallitseva ääri-islamistinen Hamas-liike hyökkäsi Israeliin. Hamasin aseryhmät tappoivat yli tuhat israelilaista. Seuranneessa sodassa Israelin armeija on surmannut kymmeniä tuhansia palestiinalaisia. Gaza on hävitetty elinkelvottomaksi. Iranin tukemat epäsäännölliset asejoukot ovat tehneet kostoiskuja Israelia vastaan. Jemenin huthit ja Libanonin Hizbollah ovat ampuneet ohjuksia Israelia kohti. Israelin vastaiskut ovat tappaneet islamistiliikkeiden johtajia ja taistelijoita. Hamas-liikkeen poliittinen johtaja Ismail Haniyeh surmattiin Teheranissa vuonna 2024.

Vuonna 2025 Israelin ja Yhdysvaltojen ilmavoimat pommittivat Iranin mahdollisen ydinaseohjelman ohjusten laukaisualustoja ja uraanin rikastuslaitoksia. Israelin pommit ja ohjukset tuhosivat Iranin ilmapuolustusjärjestelmän. Iran vastasi lähettämällä ohjuksia ja taistelulennokkeja Israeliin ja Yhdysvaltojen armeijan tukikohtaan Qatarissa. Vuoden 2025 puolivälissä Iran ja Israel sopivat tulitauosta. Iran on edelleen yksi Lähi-Idän vaikutusvaltaisimmista poliittisista toimijoista. Iranin sotilaallinen voima on kuitenkin ainakin väliaikaisesti vähentynyt Israelin, ja Yhdysvaltojen, Iranille ja sen ääri-islamistisille liittolaisille aiheuttamien tappioiden vuoksi. Iran on katkaissut suhteensa Kansainväliseen atomienergiajärjestöön. YK:n alainen IAEA valvoo ydinturvallisuutta ja kansainvälistä ydinsulkusopimusta.

Lisätietoja: Globalis / Konfliktit / Iran

Talous ja kaupankäynti

Iran on ylemmän keskitulotason maa. Viime vuosina Iranin talous on kasvanut keskimäärin noin neljä prosenttia vuodessa. Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että vuonna 2025 talouskasvu jää lähes olemattomaksi. Kolmekymmentä prosenttia iranilaisista elää köyhyydessä. Neljäsosa Iranin väestöstä asuu maaseudulla. Puolet maaseudun asukkaista on köyhiä. Noin 15 prosenttia Iranin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 35 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja puolet työskentelee palvelualoilla.

Iranin viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, teetä, pähkinöitä, taateleita, mantelia, maissia, puuvillaa, sokeriruokoa ja -juurikasta, vihanneksia, hedelmiä ja mausteita. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, lehmät, kamelit, vesipuhvelit ja siipikarja. Iranissa on viisikymmentä miljoonaa lammasta, 25 miljoonaa vuohta, viisi miljoonaa lehmää ja kaksisataa tuhatta kamelia. Iran on myös suuri hunajan tuottaja. Iranin itäosissa Afganistanin ja Pakistanin raja-alueilla rankat sateet ovat aiheuttaneet tuhoisia tulvia. Muualla maassa sekä viljelijät että kaupunkilaiset kärsivät vesipulasta. Iran käyttää valtion varoja ostaakseen riisiä ja muuta ruokaa ulkomailta. Elintarviketuki on iso vuosittainen menoerä.

Iranissa on suuria kaasu- ja öljyesiintymiä. Kansainväliset talouspakotteet ovat vaikeuttaneet kaasun ja öljyn vientiä. Ne ovat myös hidastaneet Iranin teollisuuden kehitystä. Pakotteiden tarkoituksena on ollut estää Irania rakentamasta itselleen ydinaseita. Iranin maaperässä on hiiltä, kuparia, rautaa, lyijyä, kromia, sinkkiä, mangaania ja rikkiä. Iran voisi olla nykyistä paljon vauraampi maa. Iranin teollisuus valmistaa ajoneuvoja, lääkkeitä, koneita ja vaatteita. Iranin sotateollisuus on valmistanut ohjuksia ja taistelulennokkeja, joita Venäjä käyttää sodassa Ukrainaa vastaan.

Vuonna 2023 Iranin tavaraviennin kokonaisarvo oli 12 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 24 miljardia euroa. Tärkeimpiä vientituotteita olivat kestomuovit, teollisuusalkoholi, kaasu ja öljy, rautamalmi, kupari, alumiini, sinkki, pähkinät, lampaat ja vuohet, hedelmät ja mausteet. Vähän yli kolmasosa Iranin viennistä suuntautui Kiinaan. Muita isoja vientimaita olivat Turkki, Intia, Pakistan, Armenia, Azerbaidžan ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Turkki, Brasilia ja Saksa.

Iranissa käy vuosittain noin seitsemän miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailupalvelut tuottavat yhteensä noin kuusi miljardia euroa vuodessa. Valtaosa Iraniin saapuvista turisteista tulee lähimaista: Irakista, Afganistanista ja Turkista. Mashhad ja Qom ovat shiiamuslimeille tärkeitä pyhiinvaelluskohteita. Länsimaalaiset matkanjärjestäjät ylistävät Isfahanin upeita moskeijoita, minareetteja ja palatseja, puutarhojen ja runoilijoiden Shirazia, ja kuuluisaa Persepoliin rauniokaupunkia. Matka Iraniin voi viedä kuumalta aavikolta Persianlahden koralliriutoille, turisteja houkutellaan.