Irlanti

Maantiede

Irlannin saari on Pohjois-Atlantilla Ison-Britannian saaren länsipuolella. Irlannin tasavaltaan kuuluu suurin osa Irlannin saaresta. Pohjois-Irlanti on Yhdistyneen kuningaskunnan osa. Irlannin keskellä on alavaa tasankoa. Etelää ja pohjoista poimuttavat mäet ja kukkulat. Korkein huippu on Carrauntoohil (1041 m) saaren eteläkärjessä. Rannoilla on jylhiä jyrkänteitä.

Irlannin metsät hakattiin yli sata vuotta sitten. Nykyisin vain kymmenesosa maa-alasta on metsiä. Puuteollisuutta varten on istutettu vieraslajisia metsiä. Yleisiä puita ovat sitkankuusi ja pohjoisamerikkalaiset männyt. Harvoissa jäljelle jääneissä luonnonmetsissä kasvaa tammea, saarnea, koivua, vuorijalavaa, pihlajaa, marjakuusta ja pähkinäpensasta.

Irlannissa on kuusitoista jokea, jotka pujottelevat mäkien ja kukkuloiden välistä laskeakseen mereen. Keskitasangon halki virtaa pitkä ja vuolas Shannonjoki. Sen varrella on useita järviä. Irlantia kutsutaan vihreäksi saareksi. Suuri osa maasta on vehreitä avoimia laidunmaita, nummia ja kosteikkoja.

Pääkaupunki Dublin on Irlannin itärannikolla. Liffeyjoki virtaa kaupungin halki. Dublinissa on ollut viikinkien satama. Pääkaupungissa ja sen lähialueella asuu yli miljoona ihmistä. Toiseksi suurin kaupunki on Cork Etelä-Irlannissa. Corkista on tullut teollisuuden keskus. Kaksi kolmasosaa irlantilaisista elää kaupungeissa.

Irlannin ilmasto on leuto ja sateinen. Kesät ovat lämpimiä ja talvet ovat viileitä. Connemaran kansallispuisto on Irlannin länsirannikolla. Siellä on loivia kukkuloita ja karuja kalliorantoja. Laaksoissa on turvesuota. Siniheinän mättäät värittävät rinteitä ja kosteikkoja. Alueella on kettuja, kärppiä, näätiä ja kaniineja. Ratsastajat tuntevat connemaraponin.

Irlannin rantavesillä on kahdeksankymmentä saarta. Länsirannikolla Mayon niemen edustalla on tornimainen Dun Briste, jonka kallioiden kielekkeillä pesivät lunnit, pikkukajavat ja merimetsot. Etelämpänä Kerryn niemellä on Irlannin ensimmäinen pimeän taivaan suojelualue, joka kutsuu tähtitieteen harrastajia tarkkailemaan taivasta. Harvaan asutulla seudulla keinovalo on sopivan niukka ja pimeys antaa mahdollisuuden nauttia yötaivaan nähtävyyksistä.

Lähes puolet Irlannin kuluttamasta energiasta saadaan öljystä. Hieman yli neljäsosa saadaan kaasusta. Tuulivoimalat tuottavat kuusitoista prosenttia energiasta. Hiilivoimaloiden osuus on kolme prosenttia. Aurinkovoimalat tuottavat puolitoista prosenttia ja vesivoimaloista saadaan vähän yli prosentti Irlannin energiasta. Euroopan ympäristöraportti varoittaa, että Irlannin alkuperäisluonto on uhanalainen. Maatalous ja kaupunkien jätepäästöt likaavat vesiä.

Historia

Irlannin asutus alkoi jääkauden jälkeen. Saaren peittäneet jäämassat sulivat neljätoista tuhatta vuotta sitten. Sitten kasvillisuus kehittyi vaiheittain, kunnes suurin osa maasta oli metsiä. Irlantiin tuli eläimiä Ison-Britannian saaren kautta. Yhdeksän tuhatta vuotta sitten Irlannissa eli ihmisiä, jotka metsästivät villisikoja, kalastivat ja keräsivät simpukoita. Eri puolilta maata on kaivettu esiin kiviveitsiä ja kaapimia, sekä keihäiden ja harppuunoiden kivi- ja luukärkiä. Dublinista on löydetty kuusi tuhatta vuotta vanhoja kalanpyydyksiä.

Kuusi tuhatta vuotta sitten Irlannissa alettiin harjoittaa maanviljelyä. Viljelijät elivät puutaloissa. He kasvattivat ohraa ja vehnää. Heillä oli lehmiä, lampaita ja vuohia. He tekivät saviastioita. Addergoolen suolla tutkijat löysivät yli kaksi tuhatta vuotta vanhan ison puuveneen jäännökset. Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten Irlantiin tuli kelttiheimoja. Maan pohjoisosien järvillä on ollut paalujen päälle rakennettuja kyliä.

200-luvulta alkaen Irlannin maatalous vahvistui. Kaura ja ohra olivat tärkeitä satokasveja. Karjalle rakennettiin aidattuja ja vartioituja yösuojia. 400-luvulla kristinusko levisi saarelle. 800-luvulla isoimpien luostareiden ympärille kasvoi kaupunkeja. Viikingit alkoivat tehdä ryöstöretkiä Irlantiin. He perustivat tukikohtia, jotka juurtuivat kaupungeiksi. Dublin on viikinkien vanha kauppapaikka.

Viikingit yhdistivät Irlannin kansainvälisiin kauppareitteihin. Hopea yleistyi Irlannin taloudessa. 1000-luvulla Irlannin paikallisvaltiot vahvistuivat ja ryhmittyivät yhteisen suurkuninkaan ympärille.

1100-luvulla Englanti alkoi valloittaa Irlantia. 1500-luvulla Englannin kuningas julistettiin myös Irlannin kuninkaaksi. Suurin osa irlantilaisista oli tuolloin katolilaisia, niin kuin nytkin.

Englannin hallinto vainosi katolilaisia saavuttaakseen kulttuurillisen ja uskonnollisen ylivallan. Tämä ruokki vihaa ja kylvi ristiriitoja, jotka ovat leimanneet Irlannin historiaa ja yhteiskuntaa nykypäiviin asti. 1500- ja 1600-luvuilla Pohjois-Irlantiin muutti Englannista siirtolaisia, jotka olivat uskonnoltaan protestantteja. Tulijoille jaettiin katolilaisten irlantilaisten maita. Tämä nostatti kapinoita. Sodat ja vihat jatkuivat vuosikausia.

1700-luvun lopussa Irlannin kansallismieliset yrittivät kapinaa Ranskan tuella. Kapina kukistettiin. Sen jälkivaiheissa 1800-luvun alussa Ison-Britannian ja Irlannin parlamentit hyväksyivät sopimuksen, missä Iso-Britannia ja Irlanti liitettiin yhteen Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi. 1800-luvun puolivälissä nälänhätä tappoi satoja tuhansia irlantilaisia. Lähes kaksi miljoonaa ihmistä lähti Yhdysvaltoihin.

Ennen nälänhätää Irlannissa eli kahdeksan miljoonaa ihmistä. Vuoteen 1911 mennessä väkiluku oli vähentynyt neljään miljoonaan. Kymmenen tuhatta englantilaista omisti melkein kaikki Irlannin viljely- ja laidunkelpoiset maat. Vuonna 1919 alkoi Irlannin vapaussota, joka päätti Ison-Britannian vallan. Irlanti jaettiin kahtia. Pohjoisen protestanttienemmistöisistä maakunnista tuli Isoon-Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti. Valtaosa saaresta itsenäistyi uudeksi Irlannin valtioksi. Irlantilaisten ja brittien välinen sota päättyi rauhansopimukseen vuonna 1921.

Vuonna 1949 Irlanti julistautui virallisesti tasavallaksi ja erosi brittiläisestä kansainyhteisöstä. Irlanti oli köyhä maatalousmaa. Talous oli riippuvainen Isosta-Britanniasta. Yhdeksänkymmentä prosenttia Irlannin viennistä suuntautui naapurimaahan. Vuonna 1955 Irlanti hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Vuonna 1973 Irlanti liittyi Euroopan talousyhteisöön, josta vuonna 1993 tuli Euroopan unioni. Alhainen yritysvero on tuonut Irlantiin eri alojen yhtiöitä ja teollisuutta. 2000-luvulla Irlannista tuli yksi Euroopan vauraimmista maista.

Yhteiskunta ja politiikka

Irlannin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla seitsemän vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2025 presidentiksi valittiin Catherine Connolly. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista poliittista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2025 pääministeriksi nimitettiin Micheal Martin. Tätä ennen Martin oli ulkoministeri ja puolustusministeri.

Irlannissa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on kuusikymmentä senaattoria. Alahuoneessa on 174 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2024 järjestettiin ennenaikaiset vaalit. Vaaleihin osallistui kaksikymmentä puoluetta. Kymmenen puoluetta sai kansanedustajia. Valituista kansanedustajista 43 on naisia.

Vuoden 2024 vaalivoittaja oli keskustaoikeistolainen Fianna Fail-puolue 48 kansanedustajalla. Vasemmistolainen Sinn Fein-puolue sai 39 kansanedustajaa. Kristillisdemokraattinen Fine Gael-puolue sai 38 kansanedustajaa. Vuoden 2025 alussa muodostettiin Fianna Fail-puolueen ja Fine Gael-puolueen hallitus, jonka tukena on myös joitakin puolueisiin sitoutumattomia kansanedustajia. Hallitussopimuksen mukaan Fianna Fail-puolueen johtaja Micheal Martin on pääministerinä kolme vuotta. Vuoden 2027 lopulla pääministeriksi nousee Fine Gael-puolueen johtaja Simon Harris.

Irlanti on muuttunut köyhästä maatalousmaasta nykyaikaisen teollisuuden ja maailman isoimpien teknologiayritysten kotivaltioksi. Meta, Google, Microsoft, LinkedIn, IBM ja monet muut kansainväliset yritykset ovat sijoittaneet Euroopan päämajansa Irlantiin. Isoon-Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti on ollut kiistojen ja väkivallan näyttämö. Pohjois-Irlannin kuusi maakuntaa erotettiin muusta Irlannista Ison-Britannian osaksi vuonna 1920. Asukkaiden enemmistö oli englantilaisia siirtolaisia, jotka eivät halunneet liittyä Irlannin tasavaltaan. 1960-luvun lopussa Pohjois-Irlannissa puhkesi taisteluja protestanttien ja katolilaisten välillä. Irlannin yhdistymistä kannattanut Irlannin tasavaltalaisarmeija -liike aloitti sissisodan ja teki pommi-iskuja. Iso-Britannia lähetti sotilaita Pohjois-Irlantiin.

Vuonna 1998 solmittiin rauha. Pitkänperjantain sopimuksen allekirjoittajia olivat Irlannin ja Ison-Britannian hallitukset. Suurin osa Pohjois-Irlannin poliittisista ryhmistä oli sopimuksen kannalla. Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä on ollut avoin raja ja tiivis kauppayhteys. Kun Iso-Britannia erosi Euroopan Unionista vuonna 2020, Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta tuli Ison-Britannian ja EU:n rajalinja. Iso-Britannia ja EU sopivat ehdoista, joilla Irlannin ja Pohjois-Irlannin välinen kauppa voitaisiin säilyttää avoimena ja joustavana.

Vuonna 1969 irlantilainen Samuel Beckett sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Beckett osaa kirjoittaa niukan lyhytsanaisesti, mutta aina vaikuttavasti, tummasävyisin miettein. Näytelmässä ”Huomenna hän tulee” ystävykset odottavat Godot-nimistä henkilöä, joka ei koskaan saavu. Odottajat torjuvat ikävää sanailemalla. Ajan ja maailman merkitykset haihtuvat. Hiljaisuus valuu kuin vesi uppoavaan laivaan. Irlantilaisen The Cranberries -rockyhtyeen laulu Zombie käsittelee kärkevästi Pohjois-Irlannin väkivaltaisuuksia. Kuuntele itse.

Talous ja kaupankäynti

Irlanti on korkean tulotason maa. Vuonna 2025 talous kasvoi kymmenen prosenttia. Lääketeollisuus oli tärkein kasvuveturi. Irlanti on houkutellut suuria monikansallisia tieto- ja teknologiayrityksiä alhaisilla veroilla ja osaavalla työvoimalla. Irlantiin on syntynyt kilpailukykyistä teollisuutta: lääketehtaita, ruoanjalostusta, tietojenkäsittelyn, ohjelmistotuotannon ja ilmailualan yrityksiä, laitevalmistusta ja kemian teollisuutta.

Neljä prosenttia Irlannin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, kahdeksantoista prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 78 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Viisi prosenttia työvoimasta oli työttömänä vuonna 2025. Palkansaajia rasittaa päivittäistavaroiden hintojen nousu. Se vähentää työtulon ostovoimaa. Yli puolet kyselyihin vastanneista irlantilaisista arveli taloustilanteensa huononevan vuonna 2026.

Viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, kauraa ja perunoita. Irlanti on suuri maidontuottaja. Maassa on seitsemän miljoonaa lehmää, viisi miljoonaa lammasta ja puolitoista miljoonaa sikaa. Lampaanlihaa viedään ulkomaille. Kalastus työllistää viisitoista tuhatta irlantilaista. Kalastuselinkeino on supistunut turskakantojen vähenemisen myötä. Lohenkasvatus on lisääntynyt. Palvelualojen suuria työllistäjiä ovat pankki- ja rahapalvelut, kauppa ja matkailu. Dublinista on tullut iso kansainvälinen pankki- ja rahatalouden keskus.

Vuonna 2024 Irlannin tavaraviennin kokonaisarvo oli 230 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 120 miljardia euroa. Vientituotteita olivat lääkkeet ja rokotteet, mikropiirit, tietokoneet, puhelimet, lääketieteelliset laitteet ja apuvälineet, liha, voi, juusto ja viski. Irlanti sai vientituloja myös lentokoneiden vuokraamisesta. Puolet maailman leasing-lentokoneista vuokrattiin Irlannista. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Alankomaat, Belgia, Iso-Britannia ja Saksa. Tärkeimmät tuontimaat olivat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kiina, Saksa ja Ranska.

Irlannissa käy vuosittain kuusi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat viisi ja puoli miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät kaksisataa tuhatta irlantilaista. Matkanjärjestäjät kehuvat kaupunkien rentoa ilmapiiriä, yöelämää, kulttuuria ja olutpanimoita. Turisteja ihastuttavat vihreät maisemat, jylhät kalliorannat, vanhat luostarit ja linnat. Kuppiloissa kuunnellaan irlantilaista kansanmusiikkia. Iloiset tanssikappaleet ja totiset balladit tuovat terveisiä vuosisatojen takaa.