Islanti

Maantiede

Islanti on saarivaltio Pohjois-Atlantilla Grönlannin itäpuolella. Norja on 1500 kilometriä itään, Skotlanti on 1200 kilometriä kaakkoon. Islannin lähivesillä on 30 pientä saarta. Islannin halki lounaasta koilliseen kulkee tulivuorten ketju. Maassa on yli sata tulivuorta. Melkein joka vuosi jokin niistä purkautuu puskien laavaa, tuhkaa ja savua. 2000-luvulla Islannissa on jo ollut neljätoista tulivuorenpurkausta. Laavavirrat ovat jättäneet tummat jälkensä kaikkialle maahan. Tuliperäisellä saarella on kuumia lähteitä. Lämpimät kylpylät ovat hyvin suosittuja matkailukohteita. Tulivuorten kuumuuden vastapainona Islannissa on isoja jäätiköitä. Suurin jäätikkö Vatnajökull on saaren itäosassa. Islannin korkein kohta Hvannadalshnukur (2110 m) on Vatnajökullin jäätiköllä.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätä Islannissakin. Valtava Vatnajökull supistuu vähitellen. 1900-luvun alussa Okjökullin jäätikkö oli neljänkymmenen neliökilometrin kokoinen. Vuonna 2019 siitä oli jäljellä enää vain pieniä laikkuja. Paikalle on kiinnitetty muistolaatta. Okjökull on Islannin ensimmäinen nykyaikana hävinnyt jäätikkö. Pohjoisesta sijainnista huolimatta Islannissa on leuto ilmasto. Etelästä Meksikonlahdelta Pohjois-Atlantille tuleva Golfvirta lämmittää merta. Kesät ovat kohtalaisen viileitä. Talvet ovat lämpimämpiä kuin Suomessa. Sää on usein kostea, pilvinen ja sateinen. Rannikkoalueet ovat tuulisia ja myrskyt ovat yleisiä. Etelärannikolla sateet ovat erityisen runsaita.

Neljäsosa Islannin maa-alasta on erilaisia luonnonsuojelualueita. Ennen ihmisasutusta saarella kasvoi monin paikoin koivumetsää. Metsiä kaadettiin poltto- ja rakennuspuuksi. Puusta myös poltettiin hiiltä, jota tarvittiin rautapajoissa. Metsämaita raivattiin lampaiden laitumiksi. 1950-luvulta alkaen Islantiin on istutettu kuusia, mäntyjä ja lehtikuusta. Silti vain kaksi prosenttia maa-alasta on metsää. Kaksi kolmasosaa Islannin metsistä on koivumetsiä ja kolmasosa on havumetsiä.

Ihminen on muuttanut Islannin eläimistöä. Saarelle on tuotu hevosia, lehmiä, lampaita ja poroja. Hiiret, rotat, kaniinit ja minkit ovat myös tulleet ihmisen mukana. Islannin ainoa luonnonvarainen maanisäkäs on naali. Islannin vesillä ui valaita, pyöriäisiä ja delfiinejä. Rannoille nousee hylkeitä. Toisinaan Islannissa on nähty jääkarhuja ja mursuja, jotka uivat meressä pitkiä matkoja. Pohjois-Islannin Latrabjarg on koko saaren läntisin kohta. Siellä rantakallio laskeutuu mereen pystysuorana harmaana seinämänä. Seinän kielekkeillä pesii satoja tuhansia merilintuja: lunneja, ruokkeja, kiisloja ja pikkukajavia.

Vuonna 2020 vain kymmenesosa Islannissa kulutetusta energiasta saatiin öljystä. Islanti käyttää tehokkaasti vesivoimaa ja maalämpöä. Yli kaksi kolmasosaa sähköstä tuotetaan vesivoimalla ja vähän alle kolmasosan tuottavat maalämpövoimalat. Talojen lämmityksessä maalämpö on ylivoimaisesti suurin energianlähde. Vuonna 2021 hieman yli kymmenesosa Islannin kotitalousjätteestä päätyi kaatopaikoille. Jätteiden kierrätystä on jatkuvasti parannettu. Islannin ympäristöhaasteisiin kuuluu merialueiden elonkirjon säilyttäminen. Liikapyynti on vähentänyt kalakantoja.

Historia

Islannin varhaiset asuttajat tulivat Norjasta 800-luvun lopulla. Ensimmäinen pysyvä asutus syntyi Reykjavikin seudulle. Ennen sitä saarella oli käynyt purjehtijoita Norjasta ja Ruotsista. Vanhoissa kirjallisissa lähteissä mainitaan, että Islannissa oli ollut irlantilaisia munkkeja ennen kuin norjalaiset saapuivat saarelle. Norjalaisten mukana Islantiin tuli skotlantilaisia ja irlantilaisia viikinkien orjina ja palvelijoina. 900-luvulla Islannissa otettiin käyttöön tapa järjestää asukkaiden väenkokouksia, joissa tehtiin päätöksiä ja laadittiin lakeja. Näitä väenkokouksia pidetään Islannin nykyisten valtiopäivien edeltäjänä. Väenkokouksiin saivat osallistua aikuiset miehet. Ne tunnettiin yleiskäräjien nimellä. Ne toimivat tuomioistuiminakin.

Ensimmäisten satojen vuosien aikana Islannissa oli monia pieniä päällikkökuntia. 1000-luvulla saarella asui jo kymmeniä tuhansia ihmisiä. Saaren asuttaminen hävitti Islannin metsät. Ennen ihmisten tuloa yli neljäsosa Islannin maa-alasta oli metsää. Päällikkökuntien välillä käytiin sotia. Valta keskittyi vahvimmille suvuille. 1200-luvun jälkipuoliskolla Islannin päälliköt tunnustivat Norjan kuninkaan ylivallan. 1300-luvun lopulta alkaen Islanti kuului Tanskan valtapiiriin. 1400-luvulla paiseruton kaltaiset kulkutaudit tappoivat puolet Islannin väestöstä.

Kuivattu turska oli Islannin vientituote. Sen myyntituloilla hankittiin viljaa. 1500-luvulla Islantiin asettui kalastuslaivasto Isosta-Britanniasta. Saksalaiset kalayhtiöt palkkasivat islantilaisia kalastajiksi ja kalan käsittelijöiksi. 1600-luvun alussa Tanskan hallitus kielsi islantilaisia käymästä kauppaa muiden kuin Tanskan kanssa. Kylmät kaudet ja tulivuorten purkausten suuret tuhkapilvet ovat monta kertaa haitanneet vakavasti maataloutta. Viljely ei ole onnistunut. Karja on jäänyt ilman laitumia. Islannin väestö on kärsinyt nälkää. 1800-luvun jälkipuoliskolla viidesosa saaren silloisista asukkaista lähti siirtolaisiksi Amerikkaan.

Vuonna 1874 Tanska myönsi Islannille itsehallinnon ja vuonna 1918 Tanska tunnusti Islannin kuningaskunnan itsenäiseksi valtioksi. Islannin hallitsija oli tässä itsenäisessä valtiossakin Tanskan kuningas Kristian kymmenes. Vuonna 1944 Islannissa järjestettiin kansanäänestys maan muuttamisesta tasavallaksi. Yli 98% äänestäjistä oli tasavallan kannalla. Kansanäänestyksen aikaan Euroopassa riehui toinen maailmansota ja Tanska oli Saksan miehittämä. Islannissa oli sodan aikana Ison-Britannian, Kanadan ja Yhdysvaltojen armeijan joukkoja. Vuonna 1946 Islannista tuli YK:n jäsenvaltio. Vuonna 1949 Islanti liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. Islanti kuuluu yhdessä EU:n jäsenmaiden sekä Norjan ja Liechtensteinin kanssa Euroopan talousalueeseen. Euroopan talousalue on yhteismarkkina-alue tavaroiden, työvoiman, palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden edistämiseksi. Islanti ei ole Euroopan unionin jäsen.

Yhteiskunta ja politiikka

Islannin presidentti valitaan suorilla vaaleilla neljän vuoden välein. Presidentin uudelleenvalinnassa ei ole rajoituksia. Vuonna 2020 presidentinvaalit voitti Gudni Johannesson. Hänet valittiin toiselle kaudelle. Presidentin asema on muodollinen. Poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin luottamusta. Islannin parlamentissa eli yleiskäräjillä on 63 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Jos hallitus menettää parlamentin enemmistön tuen, yleiskäräjät voidaan hajottaa ja järjestää ennenaikaiset vaalit. Vuonna 2021 vaaleihin osallistui yksitoista puoluetta, joista kahdeksan sai edustajia yleiskäräjille. Valituista kansanedustajista 30 on naisia.

Vuoden 2021 vaalien jälkeen edellisen hallituksen pääministeri Katrin Jakobsdottir muodosti uuden hallituksen aikaisemman hallitusliiton pohjalta. Katrin Jakobsdottir edustaa Vasemmistovihreää puoluetta. Hallituksessa ovat myös vanhoillinen Itsenäisyyspuolue ja keskustaliberaali Edistyspuolue. Hallituspuolueilla on enemmistö parlamentissa. Vaalitaistelun aikana eniten keskustelua herättäneitä aiheita olivat terveydenhoito, ilmastonmuutos ja kalayhtiöiden saaliskiintiöiden verotus. Vuonna 2008 Islannin talous ajautui kriisiin, kun maan suurimmat pankit kaatuivat isojen velkojen vuoksi. Valtio otti kolme pankkia haltuunsa. Islannin kruunun arvo romahti. Kansainvälinen valuuttarahasto tuki Islantia miljardilainalla. Kalastuksen elpyminen ja matkailun kasvu ovat sen jälkeen edistäneet Islannin talouskehitystä.

Tulivuoret ovat Islannille voimavara ja uhka. Maalämpö on huomattavan tärkeä energianlähde. Tulivuoret ja niiden näyttävät laavavirrat houkuttelevat matkailijoita. Tulivuorten purkaukset voivat kuitenkin aiheuttaa tuhoja. Vuonna 2010 Eyjafjallajökull-jäätikön alla olevan tulivuoren purkaus puhkui höyryä, savua ja tuhkaa kahdeksan kilometrin korkeuteen. Tuhkapilvi levisi Euroopan ylle. Lentoliikenne keskeytettiin. Monia lentokenttiä useissa maissa jouduttiin sulkemaan. Vuonna 2023 maanalaisten sulakivilähteiden paineet tärisyttivät Reykjanesin niemeä pääkaupungin Reykjavikin eteläpuolella. Grindavikin rannikkokaupungin kadut halkesivat railoista ja asukkaat joutuivat pakenemaan kodeistaan.

Islantilainen kirjailija Halldor Laxness sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1955. Palkinnon myöntäjät sanoivat, että Laxness kuvaa elävästi Islannin maisemia ja tapoja. Hänen kerronnassaan esille nousevat ymmärrys ja myötätunto, jotka ulottuvat niihinkin hänen kirjojensa henkilöihin, joista kirjailija itse ei pidä. Laxness näki ihmisten sisälle. Useita hänen teoksiaan on julkaistu suomeksikin.

Talous ja kaupankäynti

Islanti on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Islannin talous on kasvanut varsin nopeasti. Poikkeus on ollut koronalaman vuosi 2020, jolloin talous supistui yli 7%. Sittemmin kasvu on jälleen elpynyt. Islannin talouden keskeisiä aloja ovat matkailu, alumiinin valmistaminen ja kalastus. Islannissa ei ole bauksiittikaivoksia. Tämä alumiinin raaka-aine tuodaan Islannin sulattamoihin ulkomailta. Vuonna 2021 bauksiittia tuotiin Kanadasta, Norjasta, Venäjältä ja Alankomaista. Alumiinin valmistamisessa käytetään paljon sähköä. Islannin alumiinisulattamoiden sähkö tuotetaan vesivoimalla ja maalämpövoimaloissa. Islanti tuottaa enemmän sähköä asukasta kohden kuin mikään muu maailman maa.

Vuonna 2021 neljä prosenttia Islannin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19% toimi teollisuuden tehtävissä ja 77% työskenteli palvelualoilla. Työttömänä oli 6% työvoimasta. Islannissa on lähes 400.000 lammasta. Lampaita kasvatetaan lihaksi. Saarella on 80.000 lehmää ja 60.000 hevosta. Maanviljely tuottaa avomailla ruista, ohraa, herneitä, perunoita, porkkanoita ja muita juureksia. Islannissa on hyvät edellytykset kasvihuoneviljelylle. Kasvihuoneiden valaisimien sähkö saadaan uusiutuvista energianlähteistä, lämmitykseen käytetään maalämpöä ja kasteluun riittää puhdasta vettä. Islannin kasvihuoneet tuottavat tomaatteja, kaalia, kukkakaalia, salaatteja ja muita vihanneksia sekä leikkokukkia. Banaanejakin kasvatetaan. Luomutuotanto on lisääntynyt.

Vuonna 2022 Islannissa kävi lähes kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti yli miljardi euroa. Matkailu työllisti 30.000 islantilaista. Islannissa on kiehtovan kauniit ja vaihtelevat maisemat. Maassa on tulivuoria ja laavakenttiä, höyryäviä lähteitä, jäätiköitä, vihreitä ruohonummia islanninhevosineen, vesiputouksia ja jylhiä rantoja. Reynisfjaran ranta on sysimusta. Kuvahakuvihje: Reynisfjara. Reykjavik on maailman pohjoisin pääkaupunki. Matkanjärjestäjä muistaa aina mainita, että kaupungissa on vilkas yöelämä. Luonnonystävät käyvät valasretkillä ja lintukallioilla.

Vuonna 2021 Islannin viennin kokonaisarvo oli 6 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 7 miljardia euroa. Tärkeimpiä vientituotteita olivat alumiini ja kala. Alumiinin ja sen jalosteiden vienti tuotti yli 40% Islannin vientituloista. Tuore- ja pakastekalan, kalaöljyn ja muiden kalanjalosteiden osuus oli hieman yli kolmasosa kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat koneet ja laitteet, rauta, eläinruoka ja öljy. Suurimpia vientimaita olivat Alankomaat, Espanja, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Ranska. Isoimmat tuontimaat olivat Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa ja Kiina.