Islanti

Maantiede

Islanti on Pohjois-Atlantin saarivaltio Grönlannin itäpuolella. Norja on tuhat viisisataa kilometriä Islannista itään. Skotlanti on tuhat kaksisataa kilometriä Islannista kaakkoon. Islantiin kuuluu pääsaaren lisäksi kolmekymmentä pientä saarta. Pääkaupunki Reykjavik on lounaisrannikolla. Kaupungissa ja sen lähialueella asuu yli kaksisataa tuhatta ihmistä. Yhdeksänkymmentäneljä prosenttia islantilaisista elää kaupungeissa.

Islannin halki kulkee sadan tulivuorten ketju. Melkein joka vuosi jokin tulivuori purkautuu puskien laavaa, tuhkaa ja savua. Laavavirrat ovat jättäneet kaikkialle tummat jäljet. Tuliperäisellä saarella on kuumia lähteitä ja lämpimiä kylpylöitä. Suurin osa Islannin taloista lämmitetään maalämmöllä. Maalämpövoimalat tuottavat neljäsosan Islannin sähköstä. Lähes kolme neljäsosaa sähköstä tulee vesivoimaloista.

Islannissa on isoja jäätiköitä. Suurin jäätikkö Vatnajökull on saaren itäosassa. Islannin korkein kohta Hvannadalshnukur (2110 m) on Vatnajökullin jäätiköllä. Ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätä. Valtava Vatnajökull on supistumassa. Sata vuotta sitten Okjökullin jäätikkö oli neljänkymmenen neliökilometrin kokoinen. Viisi vuotta sitten siitä oli jäljellä enää vain pieniä laikkuja. Okjökull oli Islannin ensimmäinen nykyaikana hävinnyt jäätikkö. Jäätikön paikalla on muistolaatta.

Vaikka Islanti on pohjoisessa, saarella on leuto ilmasto. Etelästä Meksikonlahdelta Pohjois-Atlantille tuleva Golfvirta lämmittää merta. Islannin kesät ovat kohtalaisen viileitä. Talvet ovat lämpimämpiä kuin Suomessa. Sää on usein kostea, pilvinen ja sateinen. Rannikkoalueet ovat tuulisia ja myrskyt ovat yleisiä. Etelärannikolla sateet ovat erityisen runsaita.

Islannissa kasvoi monin paikoin koivumetsää ennen ihmisasutusta. Asuttajat hakkasivat metsiä poltto- ja rakennuspuuksi. Puusta poltettiin hiiltä rautapajoihin. Metsämaita raivattiin lampaiden laitumiksi. 1950-luvulta alkaen Islantiin on istutettu kuusia, mäntyjä ja lehtikuusta. Kaksi prosenttia maa-alasta on metsiä. Viidesosa maa-alasta on luonnonsuojelualueita.

Pohjois-Islannin Latrabjarg on pääsaaren pohjoiskorvan läntisimmässä kärjessä. Siellä rantakallio laskeutuu mereen pystysuorana harmaana seinämänä. Seinän kielekkeillä pesii satoja tuhansia merilintuja: lunneja, ruokkeja, kiisloja ja pikkukajavia.

Islantiin on tuotu hevosia, lehmiä, lampaita ja poroja. Hiiret, rotat, kaniinit ja minkit ovat myös tulleet ihmisten mukana. Ainoa luonnonvarainen maanisäkäs on naali. Meressä ui valaita, pyöriäisiä ja delfiinejä. Rannoille nousee hylkeitä. Islannissa nähdään toisinaan jääkarhuja ja mursuja, jotka uivat meressä pitkiä matkoja.

Historia

Islannin varhaiset asuttajat tulivat Norjasta 800-luvun lopulla. Ensimmäinen pysyvä asutus syntyi Reykjavikin seudulle. Tätä ennen saarella oli käynyt purjehtijoita Norjasta ja Ruotsista. Vanhoissa lähteissä mainitaan, että Islannissa asui irlantilaisia munkkeja ennen kuin norjalaiset saapuivat saarelle. Norjalaisten mukana Islantiin tuli skotlantilaisia ja irlantilaisia viikinkien orjina ja palvelijoina.

900-luvulla Islannissa otettiin käyttöön tapa järjestää asukkaiden väenkokouksia, joissa tehtiin päätöksiä ja laadittiin lakeja. Näitä väenkokouksia pidetään Islannin nykyisten valtiopäivien edeltäjänä. Väenkokouksiin saivat osallistua aikuiset miehet. Ne tunnettiin yleiskäräjien nimellä. Ne toimivat tuomioistuiminakin.

Asutuksen ensimmäisten vuosisatojen aikana Islannissa oli monia pieniä päällikkökuntia. 1000-luvulla saarella asui jo kymmeniä tuhansia ihmisiä. Asutus hävitti Islannin metsät. Ennen ihmisten tuloa yli neljäsosa Islannin maa-alasta oli metsää. Päällikkökuntien välillä käytiin sotia. Valta keskittyi vahvimmille suvuille.

1200-luvun jälkipuoliskolla Islannin päälliköt tunnustivat Norjan kuninkaan ylivallan. 1300-luvun lopulta alkaen Islanti kuului Tanskan valtapiiriin. 1400-luvulla paiseruton kaltaiset kulkutaudit tappoivat puolet Islannin väestöstä. Kuivattu turska oli Islannin vientituote. Myyntituloilla hankittiin viljaa.

1500-luvulla Islantiin asettui kalastuslaivasto Isosta-Britanniasta. Saksalaiset kalayhtiöt palkkasivat islantilaisia kalastajiksi ja kalan käsittelijöiksi. 1600-luvun alussa Tanskan hallitus kielsi islantilaisia käymästä kauppaa muiden kuin Tanskan kanssa. Kylmyys ja tulivuorten tuhkapilvet ovat haitanneet maataloutta. Islantilaisia on vaivannut nälkä. 1800-luvun jälkipuoliskolla viidesosa saaren asukkaista lähti siirtolaisiksi Amerikkaan.

Vuonna 1874 Tanska myönsi Islannille itsehallinnon ja vuonna 1918 Tanska tunnusti Islannin kuningaskunnan itsenäiseksi valtioksi. Islannin hallitsija oli tässä itsenäisessä valtiossakin Tanskan kuningas. Vuonna 1944 Islannissa järjestettiin kansanäänestys maan muuttamisesta tasavallaksi. Yhdeksänkymmentäkahdeksan prosenttia äänestäneistä oli tasavallan kannalla.

Kansanäänestyksen aikaan Euroopassa riehui toinen maailmansota. Tanska oli Saksan miehittämä. Islannissa oli sodan aikana Ison-Britannian, Kanadan ja Yhdysvaltojen armeijan joukkoja. Vuonna 1946 Islannista tuli YK:n jäsenvaltio. Kolme vuotta myöhemmin Islanti liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. Islanti kuuluu EU-maiden ja Norjan ja Liechtensteinin kanssa Euroopan talousalueeseen. Alueella on yhteismarkkinasopimus tavaroiden, työvoiman ja pääomien liikkuvuuden edistämiseksi. Islanti ei ole Euroopan unionin jäsen.

Yhteiskunta ja politiikka

Islannin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden kaudelle. Istuva presidentti voidaan valita uudelleen. Vuonna 2024 presidentiksi valittiin Halla Tomasdottir. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Islannin parlamentissa, yleiskäräjillä, on kuusikymmentäkolme kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein.

Vuonna 2024 yleiskäräjien vaaliin osallistui yksitoista puoluetta. Kuusi puoluetta sai kansanedustajia. Voittajaksi nousi sosiaalidemokraattinen puolue. Sosiaalidemokraattien Kristrun Frostadottir nimitettiin pääministeriksi. Kolmenkymmenenkuuden vuoden ikäisenä hän oli siihen mennessä Islannin nuorin pääministeri. Enemmistöhallitukseen tulivat myös keskustalainen Uudistuspuolue ja vasemmistolainen Kansanpuolue.

Kaksikymmentä vuotta sitten Islanti ajautui kriisiin. Isoimmat pankit kaatuivat valtavien velkojen vuoksi. Valtio otti kolme pankkia haltuunsa. Islannin kruunun arvo romahti. Kansainvälinen valuuttarahasto tuki Islantia miljardilainalla. Kalastuselinkeinon ja matkailun kasvu elvyttivät sen jälkeen talouskehityksen.

Tulivuoret ovat Islannille uhka ja voimavara. Maalämpö on tärkeä energianlähde. Tulivuoret ja niiden näyttävät laavavirrat ihastuttavat turisteja. Viisitoista vuotta sitten jäätikönalaisen tulivuoren purkaus puhkui savua, höyryä ja tuhkaa kahdeksan kilometrin korkeuteen. Euroopan ylle levinnyt tuhkapilvi keskeytti lentoliikenteen monissa maissa.

Laavapurkaukset tärisyttävät maata Reykjanesin niemellä pääkaupungin lähellä. Viimeksi vuonna 2025 hehkuva laava valui pitkin Sundhnukin kraatteririvistön rinnettä. Grindavikin rantakaupungin kadut ovat haljenneet railoista, ja asukkaat ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Reykjanesin laavavirrat ovat uhanneet Sinisen laguunin kylpylää. Kylpylä on matkailijoiden suosikkikohde.

Islantilainen Halldor Laxness sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1955. Laxness kuvaa elävästi Islannin maisemia ja tapoja. Kerronnalle ovat ominaisia ymmärrys ja myötätunto, jotka ulottuvat niihinkin kirjahenkilöihin, joista kirjailija ei pidä. Laxness näkee ihmisen sisälle. Hänen teoksiaan on julkaistu suomeksikin.

Talous ja kaupankäynti

Islanti on korkean tulotason maa. Vuoden 2020 koronalaman jälkeen Islannin talous kasvoi vuosittain yli viisi prosenttia. Vuonna 2024 talous supistui prosentin. Vuonna 2025 talous kasvoi puolitoista prosenttia. Talousasiantuntijat ennustavat lähivuosille hidasta kasvua. Islannin talouden vetureita ovat matkailu, kalastus ja alumiinin valmistus. Islanti tuottaa enemmän sähköä asukasta kohden kuin muut maailman maat.

Alumiinin jalostamisessa tarvitaan paljon sähköä. Alumiinimalmi tuodaan Islannin sulattamoihin ulkomailta. Alumiiniraaka-ainetta tuodaan Australiasta, Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Islannin sähkö tuotetaan vesivoimalla ja maalämpövoimaloissa. Maassa on hyvät edellytykset energiantuotannolle. Neljä prosenttia Islannin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, kahdeksantoista prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 78 prosenttia työskentelee palvelualoilla.

Avomaiden viljelijät kasvattavat ruista, ohraa, herneitä, perunaa, kaalia ja porkkanoita. Kasvihuoneet tuottavat vihanneksia, kukkia, ja banaanejakin. Kasvihuoneet lämmitetään maalämmöllä. Islannissa on yli kolmesataa tuhatta lammasta. Lampaista saadaan lihaa ja villaa. Neljä viidesosaa Islannin lampaankasvattajien tuloista tulee lihasta. Islannissa on kahdeksankymmentä tuhatta lehmää. Hevosia on yhdeksänkymmentä tuhatta. Islanninhevonen on pieni ja vahva.

Vuonna 2024 Islannin tavaraviennin kokonaisarvo oli seitsemän miljardia euroa. Tuonnin arvo oli yhdeksän miljardia euroa. Alumiini ja kala olivat tärkeimpiä vientituotteita. Kolmasosa vientituloista saatiin alumiinista. Kalan ja kalanjalosteiden vienti tuotti lähes kolmekymmentä prosenttia vientituloista. Muita vientituotteita olivat lääketieteelliset laitteet ja apuvälineet, rokotteet, eläinruoka, koneet, rauta ja öljy. Suurimpia vientimaita olivat Alankomaat, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. Isoimmat tuontimaat olivat Norja, Kiina, Yhdysvallat, Saksa ja Tanska.

Islannissa käy vuosittain kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat yli neljä miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät kolmekymmentäviisi tuhatta islantilaista. Islannissa on kiehtovan kauniit vaihtelevat maisemat: tulivuoria ja laavakenttiä, höyryäviä lähteitä, jäätiköitä, ruohonummia, vesiputouksia ja jylhiä rantoja. Merelle mennään valasretkillä. Matkaopas kehuu Reykjavikin vauhdikasta yöelämää. Reynisfjaran hiekkaranta on yönmusta. Katso itse: Reynisfjara.