Japani

Maantiede

Japani on itäaasialainen Tyynen meren saarivaltio. Japanin saaret ovat Korean niemimaan ja Venäjän itäisimpien rannikoiden itäpuolella. Japaniin kuuluu neljä isoa ja tuhansia pieniä saaria kolmen tuhannen kilometrin pituisessa ketjussa. Pääsaarten tiiviin ryhmän muodostavat Hokkaido, Honshu, Shikoku ja Kyushu. Kookkain saari on Honshu, saariryhmän keskellä. Pääkaupunki Tokio on Honshun etelärannikolla.

Japanin saaret ovat vuoristoisia ja tuliperäisiä. Kymmenesosa maailman toimivista tulivuorista on Japanissa. Kyushun saaren Sakurajiman tulivuori on purkautunut useita kertoja viimeisen kolmen vuoden aikana puhkuen liekkejä, laavaa ja tuhkaa. Joka vuosi Japanin saarilla tai läheisillä merialueilla on yli tuhat maanjäristystä. Voimakkaimmat järistykset ovat aiheuttaneet suuria vaurioita rakennuksille, silloille ja maanteille.

Japanin saaret ovat pääosin lauhkean ilmaston alueella. Pitkän saariketjun pohjoisosassa talvet ovat kylmiä ja runsaslumisia. Eteläisimmillä saarilla ilmasto on lämmin. Kesän lopulla ja syksyn alussa päiväntasaajan matalapaineet tuovat voimakkaita tuulia ja rankkasateita. Japanin yli kulkee joka vuosi rajumyrskyjä. Pahimmat myrskyt pakottavat tuhannet ihmiset jättämään kotinsa. Japanissa pyörremyrskyjä kutsutaan taifuuneiksi.

Japanin korkein vuori on Honshun saaren lumihuippuinen Fuji (3776 m). Fujin rinteillä on viisi järveä ja kirkasvetisiä putouksia. Pohjoisessa Hokkaidolla vuorilla kasvaa havupuita. Eteläisemmillä saarilla on lehtimetsiä: tammia, pyökkejä, kastanjoita, kirsikkapuita ja laakeripuita. Japanin metsissä elää karhuja, villisikoja, peuroja ja maailman pohjoisin apinalaji: japaninmakaki. Makakit lämmittelevät talvella kuumissa lähteissä. Japanin saarten lähivesillä ui valaita, pyöriäisiä ja delfiinejä.

Historia

Japanissa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Okinawan saarelta Yamashitan luolasta on löydetty ihmisjäänteitä, joilla on ikää yli kolmekymmentä tuhatta vuotta. Honshun saaren Sugusakasta on löytynyt samanikäisiä kiviveitsiä ja keittokiviä. Ishikagin saarelta on kaivettu esiin 29 000 vuotta vanha ihmisen luuranko. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Kymmenen tuhatta vuotta sitten Japanissa oli pieniä pysyviä ihmisyhteisöjä, jotka harjoittivat kalastusta ja alkeellista maanviljelyä. Näiltä ajoilta on jäänyt nähtäviksi nuorakuvioilla koristeltuja saviesineitä.

Viisi tuhatta vuotta sitten Japanin saarilla asui jo yli kaksisataa tuhatta ihmistä. Kolme tuhatta vuotta sitten saarille tuli uusia väestöryhmiä, joiden mukana raudanvalmistus ja riisinviljely levisivät alueelle. Tätä vaihetta kutsutaan Yayoi-kaudeksi. Yayoi-kulttuuri ilmestyi ensimmäisenä Kyushun saaren pohjoisrannikolle. Väestön määrä kasvoi, kun maanviljely tuotti enemmän ruokaa. 300-luvulta alkaen Japanissa syntyi suurempia ja järjestäytyneempiä valtioita. Yamaton kuningaskunta kävi kauppaa Kiinan ja Korean kanssa. Buddhalaisuus levisi Japaniin 500-luvulla.

800-luvulta alkaen Japanissa vahvistui läänitysjärjestelmä, missä vahvat maanomistajat hallitsivat laajoja alueita. Maata omistavien aatelissukujen ja valtion suojaksi syntyi sotilasluokka, samurait. 1000- ja 1100-luvulla pääsaarilla puhkesi eri samuraisukujen ja paikallisten hallitsijoiden välisiä sisällissotia. Muodollisesti Japania hallitsi keisari, mutta todellinen valta oli voimakkaimmilla sotapäälliköillä. 1200-luvulta 1860-luvulle asti Japania johtivat käytännössä sotilashallitukset.

1800-luvulla Japanin eristäytyminen alkoi murtua. Venäjän vaikutus tuntui maan pohjoisosissa. Vuonna 1853 Yhdysvaltojen laivasto-osasto pakotti Japanin avaamaan satamansa länsimaalaisille. Japaniin rakennettiin rautateitä ja lennätinlinjoja. Vanhoja hallintotapoja uudistettiin, Japanin armeija vahvistui. 1890-luvulla Japani soti Kiinaa vastaan, sai haltuunsa Taiwanin ja valloitti Korean. Vuonna 1905 Japani saavutti voiton sodassa Venäjää vastaan. Vuonna 1920 Japanissa oli jo yli 50 miljoonaa asukasta.

Vuonna 1937 Japanin ja Kiinan välille syttyi sota. Japani otti haltuunsa Kiinan tärkeimmät satamat. Vuonna 1941 Japani valtasi Ranskan Indokiinan. Saman vuoden lopulla Japanin lentokoneet iskivät Yhdysvaltojen laivastotukikohtaan Pearl Harboriin. Tyynen meren sota alkoi. Japani joutui vähitellen perääntymään valtaamiltaan alueilta ja sen laivasto ja ilmavoimat kärsivät raskaita tappioita. Vuonna 1945 Yhdysvallat pudotti atomipommit Hiroshimaan ja Nagasakiin. Japani antautui.

Vuonna 1947 Yhdysvaltojen miehityshallinnon aikana Japanille laadittiin uusi perustuslaki. Keisari säilyi maan muodollisena johtajana, mutta käytännössä Japani alkoi rakentaa demokratiaa. Myös tuotantoelämä ja talous oli rakennettava uudelleen, sillä ne olivat maailmansodan jälkeen raunioina. Vuonna 1956 Japani hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Japanin talous kasvoi nopeasti. Maahan perustettiin uusia yrityksiä, nykyaikaisia tehtaita. Ihmiset muuttivat kaupunkeihin. Vuonna 1970 vain viidesosa japanilaisista asui maaseudulla.

1980-luvulla Japani oli yksi maailman vauraimmista maista. Kiinteistöjen ja maan hinnat kohosivat. Keinottelu lisääntyi arvopaperimarkkinoilla. Hintojen kohotessa Japanin vientituotteet menettivät kilpailukykynsä. 1990-luvulla huippuhintojen vääristämä talous romahti. Alkoi syvä lama. Vuonna 2011 voimakas maanjäristys aiheutti suuria tuhoja ja nosti valtavan hyökyaallon, joka pyyhki pitkin Japanin rannikkoa vaurioittaen vakavasti Fukushiman ydinvoimalaa.

Japani on onnistunut uudistamaan tuotantoaan menestyäkseen kansainvälisillä markkinoilla. Raskaan teollisuuden tilalle on kehitetty tietotekniikkaan ja bioteknologiaan perustuvaa tuotantoa. Japani on maailman johtava robottien valmistaja. Isoimmilla yrityksillä on Japanissa paljon taloudellista ja poliittista valtaa. Väestö on ikääntynyt. Japanissa elää jo lähes sata tuhatta satavuotiasta ihmistä, ja yli kolmasosa väestöstä on yli 60-vuotiaita. Viime vuosikymmenien aikana Japanin talouskasvu on ollut hidasta tai juuttunut paikoilleen. Talous on nyt samankokoinen kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

Yhteiskunta ja politiikka

Japani on keisarikunta. Keisari Naruhito on ollut maan hallitsija vuodesta 2019 lähtien. Perustuslain mukaan keisari on valtion ja kansan yhtenäisyyden vertauskuva. Keisarilla ei ole poliittista valtaa. Perustuslaki toteaa, että korkein valta kuuluu Japanin kansalle, joka valitsee edustajakseen ja lakien säätäjäksi kaksikamarisen parlamentin. Poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuoden 2024 lopulla pääministeriksi nousi Shigeru Ishiba. Aikaisemmissa hallituksissa hän on toiminut maatalousministerinä ja puolustusministerinä. Hän edustaa aatemaailmaltaan vanhoillista Liberaalidemokraattista puoluetta.

Japanin parlamentin ylähuoneessa, neuvosten kamarissa, on 248 jäsentä. Heidät valitaan yleisillä vaaleilla kuuden vuoden kaudelle. Parlamentin alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 465 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2024 edustajainhuoneen vaaleihin osallistui kahdeksantoista puoluetta. Näistä kymmenen sai kansanedustajia. Pitkäaikainen hallituspuolue liberaalidemokraatit sai 191 kansanedustajaa. Se säilyi suurimpana puolueena, mutta menetti enemmistönsä edustajainhuoneessa. Shigeru Ishiba muodosti vähemmistöhallituksen. Vuonna 2024 valituista kansanedustajista 73 on naisia. Vain hieman yli puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Vuonna 2025 hallituspuolue kärsi tappion myös parlamentin ylähuoneen jäsenten vaaleissa. Japanin vaalijärjestelmä on suosinut maaseudun pieniä vaalipiirejä, joissa liberaalidemokraateilla on ollut voimakas kannatus, kun taas kaupunkien suuret vaalipiirit ovat olleet aliedustettuja. Vuoden 2025 vaaleissa laitaoikeistolainen Sanseito-puolue kasvatti kannatustaan. Nuorten japanilaisten mielestä yhteiskunta on jähmettynyt paikoilleen. He kaipaavat muutoksia. Japanilaiset ovat myös olleet tyytymättömiä siihen, että asuminen ja ruoka ovat entistä kalliimpia. Riisin hinta on noussut rajusti puolentoista vuoden kuluessa. Liberaalidemokraattisen puolueen sisällä on jo vaadittu pääministeri Ishiban eroa. Puolueessa on useita ryhmiä, jotka kamppailevat vallasta. Naisilla on heikko edustus Japanin puolueiden johdossa ja politiikassa. Suurilla liikeyrityksillä ja talousryhmittymillä on paljon poliittista vaikutusvaltaa.

Kolme neljäsosaa Japanin naisista on työelämässä. Työuran aikana naisten palkat eivät kohoa samalla tavalla kuin miesten. Yli viidenkymmenen vuoden ikäisten naisten palkat ovat keskimäärin vain kaksi kolmasosaa miesten palkoista. Hieman yli kymmenesosa Japanin yritysjohtajista on naisia. Japanin nuoret aikuiset eivät halua lapsia. Syntyvyys on vähentynyt niin, että nykyisen väestökehityksen jatkuessa asukasluku pienenee kolmanneksella seuraavien neljänkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2024 Japanissa syntyi lähes miljoona ihmistä vähemmän kuin kuoli.

Kuusi vuotta sitten Japani tunnusti ainukansan maan alkuperäiskansaksi. Ainut ja muut vähemmistöt, kuten Japanissa asuvat kiinalaiset ja korealaiset, ovat kärsineet syrjinnästä. Tähän mennessä japanilaiset ovat suhtautuneet kielteisesti ulkomaalaisten maahanmuuttoon. Kolme sadasosaa Japanin asukkaista on nyt maahanmuuttajia. Japani on tieteen ja tekniikan aloilla uudistuskykyinen ja huippunykyaikainen maa. Samaan aikaan se on asenteellisesti ja kulttuurillisesti kiinni vanhoissa tavoissa ja perinteissä. Väestön ikääntyminen voi herättää lisää keskustelua siitä, tulisiko maahan päästää uutta työvoimaa, ja mitä yhteiskunnallisia muutoksia siitä saattaisi seurata. Japanilaisten lehtien mukaan paikallisväestön ulkomaalaisinhoa lisäävät huonosti käyttäytyvät turistit.

Talous ja kaupankäynti

Japani on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Japanin talous on kasvanut noin prosentin vuodessa. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta neljä prosenttia. Japanin työntekijöiden palkkataso on kohonnut parin viime vuoden aikana. Samaan aikaan ruokatavaroiden hinnat ovat nousseet. Yhdysvallat on uhannut periä Japanin vientituotteista korkeita tullimaksuja. Tämä voi pysäyttää Japanin talouskasvun. Tullit haittaavat erityisesti autojen, autonosien, teräksen ja alumiinin vientiä. Maailmanpankki arvioi, että Japanin talous kasvaa lähivuosien aikana noin puoli prosenttia vuodessa.

Vain kolme prosenttia Japanin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 24 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 73 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2025 kaksi ja puoli prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Japanin viljelijät kasvattavat riisiä, vihanneksia, sokeriruokoa ja -juurikasta, perunaa, vehnää, kauraa, soijaa, maissia, maapähkinöitä, hedelmiä ja kukkia. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, siat, lampaat ja siipikarja. Päätoimisista maanviljelijöistä yli kaksi kolmasosaa on yli 60-vuotiaita. Nuoremmissa ikäluokissa on yhä yleisempää, että maatalouden harjoittajilla on myös jokin toinen ammatti.

Kalastus on ollut Japanissa tärkeä elinkeino ja kalaa käytetään paljon ruoanvalmistuksessa. Kalastus ja kalankasvatus työllistävät yli sata tuhatta japanilaista. Työpaikkojen määrä on vähentynyt, koska kalansaaliit ja tulot ovat pienempiä kuin aikaisemmin. Japanissa on laaja ja monipuolinen teollisuus. Japanissa valmistetaan autoja, teollisuusrobotteja, kodinkoneita, puhelimia, tietokoneita, puolijohdekomponentteja, lääkkeitä sekä kumi- ja muovituotteita. Japani on tärkeä kansainvälinen rahapalveluiden ja sijoitustoiminnan keskus. Kauppa, kuljetusalat ja tietopalvelut ovat nekin isoja työllistäjiä. Japanin Shinkansen on kuuluisa suurnopeusjunaverkko. Uusimpien junien huippunopeus on yli viisisataa kilometriä tunnissa.

Vuonna 2023 Japanin tavaraviennin kokonaisarvo oli 650 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 660 miljardia euroa. Vientituotteita olivat autot ja ajoneuvojen osat, laivat, mikropiirit, koneet ja laitteet, öljy, lääkkeet ja muut kemian teollisuuden tuotteet, vaatteet, muovit, kulta, rauta ja kupari. Japani on maailman suurin robottien valmistaja. Japanin isoimpia vientimaita ovat Yhdysvallat, Kiina, Etelä-Korea, Taiwan, Thaimaa ja Saksa. Suurimmat tuontimaat ovat Kiina, Yhdysvallat, Australia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Taiwan.

Luovan talouden aloilla on tärkeä asema Japanin elinkeinoelämässä. Japani on peliteollisuuden markkinajohtaja. Japanilainen musiikki, elokuva, muoti ja muotoilu tunnetaan maailmalla. Japanin kulttuuri- ja vientituotteita ovat myös anime ja manga. Luova talous tuottaa Japanille yli 150 miljardia euroa vuodessa. Japanissa käy vuosittain noin 35 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailuala työllistää kuusi miljoonaa japanilaista. Turismin rahallinen arvo on lähes kaksisataa miljardia euroa vuodessa. Ulkomaalaisia kiinnostavat Japanin suurkaupungit, Tokio, Osaka ja Nagoya. Kiotossa ihastuttavat kauniit temppelit, puutarhat ja geishakorttelit. Japanin menneisyydestä kertovat samuraiden linnat ja Kanazawan vanhakaupunki. Okinawan saaristo kutsuu rantalomalaisia uimaan, sukeltamaan ja melomaan.