Jemen

Maantiede

Jemen on Lähi-Idässä Arabian niemimaan eteläkärjessä. Rajanaapureita ovat pohjoisessa Saudi-Arabia ja idässä Oman. Jemen on vilkkaan laivareitin varrella Punaisenmeren suulla vastapäätä Afrikan sarvea. Jemenillä on kaksi tuhatta kilometriä rannikkoa Punaisellamerellä, Adeninlahdella ja Arabianmerellä. Rannikolla on kapea kaistale alavaa maata, pitkiä hiekkarantoja, särkkiä ja karuja kallioniemiä. Sisämaassa on aavikkoa ja vuoristoja. Korkeimmat vuoret ovat Jemenin lounaisosassa. Siellä on Lähi-Idän korkein huippu, Saratvuorten Jabal an Nabi Shuayb (3670 m).

Rannikon ilmasto on lämmin ja kostea. Jemenin pohjoisosien aavikko on kuuma ja kuiva. Sateiden välillä voi kulua vuosia. Vuorilla ja ylängöillä kesä on leuto ja sateitakin esiintyy. Talvet ovat kuivempia ja viileitä. Pohjoinen aavikko puhkeaa kukkaan sateen jälkeen. Akaasiat, tyräkit, narsissin sukuiset kriinumit ja aavikkoruusut virkistyvät ja kukkivat. Kukkuloilla kasvaa palloakaasioita, marjukoita ja katajaa. Saratvuorilla elää paviaaneja ja gaselleja. Arabianleopardit ovat lähes hävinneet. Aavikolla on hietakissoja, hyppymyyriä ja hiiriä.

Sokotran saarella on hiekkarantoja, kalkkikiviluolia, jyrkänteitä ja kuivia kukkuloita. Kasvillisuus on ainutlaatuinen. Sokotrantraakkipuu on haarakas kuin sieni, puun latvus kaartuu puolipyöreäksi sateenvarjoksi. Pullopuun tyvirunko pullistuu niin, että se näyttää valtavalta juurekselta. Latva on hento, täynnä vaaleanpunaisia kukkia. Kuvahakuvihje: Socotra bottle tree. Jemenissä on vesikriisi. Viime vuosina sateet ovat jääneet tavallistakin niukemmiksi. Väestönkasvu on lisännyt vedenkulutusta. Vesilähteet ovat alkaneet ehtyä. Alituiset sodat eivät anna mahdollisuutta parantaa vesihuoltoa. Laivojen päästöt saastuttavat Jemenin rannikkovesiä.

Historia

Arabian niemimaalla on asunut ihmisiä kymmenen tuhansien vuosien ajan. Tuhansia vuosia sitten seutu oli kosteampi ja vehreämpi kuin nyt. Jemenissä oli kaupunkeja jo neljä tuhatta vuotta sitten. Arabian niemimaan eteläosa on pitkään ollut vilkkaan kauppareitin varrella. Jemenistä on kuljetettu mausteita, hajusteita ja suitsukkeita Välimeren maihin ja Intiaan. Kolme tuhatta vuotta sitten Jemenin ylängöillä rakennettiin suuria patoja, vesisäiliöitä ja kastelukanavia, joilla maa saatiin tuottamaan.

Jemenissä on ollut voimakkaita valtakuntia ja vauraita kaupunkeja. Nykyisen pääkaupungin Sanaan lähialueilla on ollut useita vanhoja valtioita, jotka ovat kilpailleet kauppareittien hallinnasta. Alueen valtaamista yrittänyt Rooman armeija kärsi siellä tappion kaksi tuhatta vuotta sitten. Etelärannikolla lähellä Punaisenmeren suuta sijaitseva Aden on ollut tärkeä satamakaupunki jo tuhannen vuoden ajan.

Islamin usko levisi Jemeniin 600-luvulla. Isoa osaa Jemenistä hallinnut Himyarin valtakunta hajosi niihin aikoihin pieniksi kaupunkivaltioiksi. Yhteiskunnan perustana olivat heimot ja klaanit. Jemenin rannikkoalueille juurtui sunnalainen islamilaisuus. Sisämaan muslimit olivat shiialaisia. Turkkilainen Ottomaanien valtakunta yritti pitkään valloittaa Jemeniä, mutta ei koskaan saanut maata täysin hallintaansa. 1800-luvulla Iso-Britannia otti itselleen Adenin sataman. Adenin merkitystä lisäsi Suezin kanavan avautuminen vuonna 1869.

Ison-Britannian ja Turkin kamppaillessa Arabian hallinnasta Jemen jakautui kahteen osaan. Etelässä Ison-Britannian vaikutus kasvoi. Pohjois-Jemen jäi Turkin valtapiiriin. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Turkki vetäytyi alueelta. Pohjois-Jemen itsenäistyi vuonna 1918. Etelä-Jemenistä tuli Ison-Britannian alusmaa, kunnes sekin itsenäistyi vuonna 1967.

1960-luvulla Pohjois-Jemenissä käytiin sisällissota silloisen kuningasvallan kannattajien ja tasavaltaa haluavien kapinallisten välillä. Kuningaskuntaa tukivat Saudi-Arabia, Jordania ja Israel. Egypti lähetti kymmeniä tuhansia sotilaita taistelemaan tasavaltalaisten puolella. Tasavalta voitti. Sodasta syntyi Jemenin arabitasavalta, jonka pääkaupunki oli Sanaa.

Etelä-Jemenissä valtaan nousi itsenäistymisen jälkeen vasemmistolainen hallitus, joka muutti maan sosialistiseksi yhden puolueen valtioksi. Tämän Jemenin demokraattisen kansantasavallan pääkaupunki oli Aden. Etelä-Jemen sai tukea Neuvostoliitolta ja Kiinalta. Pohjois-Jemen ja Etelä-Jemen yhdistyivät vuonna 1990. Silloin syntyi nykyinen Jemenin tasavalta.

Jemeniä repii sisällissota. Iranin tukemat huthikapinalliset hallitsevat maan luoteisosaa. Kapinallisten hallussa on myös pääkaupunki Sanaa. Kymmenen vuotta sitten alkanut sota on tuhonnut maan. Kaupunkeja on pommitettu. Neljä miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Kolmesataa tuhatta jemeniläistä on kuollut taisteluissa ja pommituksissa tai menehtynyt nälkään ja tauteihin.

Huthikapinalliset ovat Pohjois-Jemenin shiiamuslimeja. Jemenin väestön enemmistö kuuluu islamin toiseen päähaaraan, sunnalaisiin. Kapinallisten liikkeen virallinen nimi on Ansar Allah. Heitä kutsutaan hutheiksi, koska heidän johtajansa ja suuri osa kannattajista tulevat Houthin klaanista. Sekä huthit että Jemenin hallitus ulkomaisine liittolaisineen ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeuksien loukkauksiin sodan aikana.

Vuonna 2015 Saudi-Arabia kokosi Jemenin sotaan liiton arabimaista, joissa väestön enemmistö on sunnimuslimeja. Saudi-Arabian lisäksi liitossa olivat Bahrain, Egypti, Jordania, Kuwait, Marokko, Qatar, Sudan ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Myöhemmin mukaan tulivat Eritrea ja Pakistan. Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Saksa ovat myös tukeneet taistelua Ansar Allahia vastaan.

Sota on hajottanut Jemenin yhteiskunnan. Hallituksen joukkojen ja huthien lisäksi Jemenissä on useita muitakin voimakkaita aseellisia ryhmiä, joilla on suuri vaikutusvalta omalla toiminta-alueellaan. Hallitus on täysin riippuvainen Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien tuesta. Monilla alueilla valtion hallinto ja palvelut ovat lähes kokonaan lakanneet toimimasta. YK on neuvotellut sodan osapuolten kanssa, mutta neuvottelut eivät ole johtaneet rauhansopimukseen.

Yhteiskunta ja politiikka

Jemenin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla seitsemän vuoden virkakaudelle. Tähän asti viimeiset presidentinvaalit järjestettiin vuonna 2012. Silloin presidentiksi valittiin Abdrabbuh Mansur Hadi. Hän oli vaalien ainoa ehdokas. Vuonna 2022 Hadi erosi presidentin virasta. Presidentin tilalle nimitettiin kahdeksanjäseninen valtionjohtoneuvosto, jonka puheenjohtaja on entinen sisäministeri ja varapääministeri Rashad al-Alimi.

Jemenin hallitus on jo kymmenen vuoden ajan toiminut etelärannikon satamakaupungissa Adenissa. Huthikapinalliset valtasivat pääkaupungin Sanaan vuoden 2014 lopulla. Perustuslain mukaan Jemenissä on kaksikamarinen parlamentti. Presidentti nimittää neuvoa-antavan ylähuoneen jäsenet. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 301 kansanedustajaa. Kansanedustajien vaaleja ei ole järjestetty vuoden 2003 jälkeen. Parlamentti on käytännössä toimintakyvytön.

Jemenissä on useita aseellisia liikkeitä, jotka kamppailevat poliittisesta vallasta. Adenin hallituksen ja huthikapinallisten välisessä sodassa taistelutoiminta on ollut vähäistä parin viime vuoden aikana. Huthit eivät ole pystyneet laajentamaan valtapiiriään. Saudi-Arabian tukemilla hallituksen joukoilla ei ole voimaa ajaa kapinallisia pois näiden valtaamilta alueilta. Yhdysvallat ja Israel ovat pommittaneet huthien tukikohtia ja ohjusasemia. Yhdysvallat on julistanut huthit terroristijärjestöksi. Huthit ovat hyökänneet Punaisellamerellä liikennöiviä rahtilaivoja vastaan ja ampuneet ohjuksia Israeliin kostoksi Gazan tuhoamisesta.

Jemenin eteläisimmissä osissa Adenin hallituksen valtapiiriin kuuluvilla alueilla yli kaksikymmentä aseellista järjestöä on muodostanut yhteisneuvoston ajamaan Etelä-Jemenin itsenäisyyttä. Etelä-Jemenissä toimii myös ääri-islamistinen Arabian niemimaan al-Qaida -järjestö, joka on tehnyt lukuisia pommi- ja drooni-iskuja Adenin hallitusta tukevia aseryhmiä vastaan. Saudi-Arabialle läheinen sunnimuslimien Islah-liike on vahvistanut vaikutusvaltaansa Adenin hallituksen armeijassa. Jemenissä on paljon toimijoita, jotka kiskovat ja repivät maata eri suuntiin.

Talous ja kaupankäynti

Jemen on matalan tulotason maa. Vuodesta 2015 riehunut sisällissota on tuhonnut Jemenin talouden. Neljä viidesosaa Jemenin asukkaista elää köyhyydessä. Avustusjärjestöt arvioivat vuonna 2025, että kaksikymmentä miljoonaa jemeniläistä tarvitsee hätäapua. Tarttuvat taudit, kuten kolera, kurkkumätä ja tuhkarokko, ovat levinneet huolestuttavasti. Jemenin talous voi elpyä vasta sitten, kun maahan tulee rauha ja tuotantoelämää voidaan alkaa rakentaa uudelleen toimivaksi. Saudi-Arabia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat ovat tarjonneet Jemenille taloudellista tukea.

Viime vuosina Jemenin talous on supistunut joka vuosi. Maailmanpankki uskoo talousvaikeuksien jatkuvan, ja mahdollisesti pahenevan, lähivuosien aikana. Huthikapinalliset pyrkivät estämään öljyn viennin. Huthit ovat häirinneet Punaisenmeren kansainvälistä laivaliikennettä. Yli neljäkymmentä rahtialusta on joutunut aseryhmien hyökkäysten tai ohjusiskujen kohteiksi. Jemen on käytännössä jakautunut kahteen talousalueeseen. Huthit hallitsevat maan länsiosia. Jemenin hallitus ja hutheja vastustavat aseelliset liikkeet ovat vallassa maan etelä- ja itäosissa. Kaksi kolmasosaa jemeniläisistä asuu huthien hallitsemilla alueilla.

Ennen sisällissotaa 30 prosenttia Jemenin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 15 prosenttia toimi teollisuuden tehtävissä ja 55 prosenttia työskenteli palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat durraa, maissia, vehnää, ohraa, kahvia, vihanneksia ja hedelmiä. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet, lampaat ja kamelit. Kalastus työllistää yli kaksisataa tuhatta jemeniläistä. Kalakanta vähenee, kun ilmastonmuutos lämmittää merta. Sota haittaa nyt kalastusta. Jemen on ollut kohtalaisen iso hunajan tuottaja. Jemenissä kasvatetaan khatpensasta. Khatin lehtien pureskeleminen piristää ja päihdyttää. Jemenin maaperässä on kultaa, öljyä ja maakaasua. Maassa voi olla muitakin arvokkaita kaivannaisia. Malmivaroja ei ole vielä täysin kartoitettu.

Vuonna 2023 Jemenin tavaraviennin arvo oli hieman alle miljardi euroa. Tuonnin arvo oli yksitoista miljardia euroa. Kullan vienti toi neljäsosan kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kala, mustekalat, osterit ja ravut, romurauta, hedelmät, sipuli, sähkölaitteiden osat, öljy, leseet ja kahvi. Suurimpia vientimaita olivat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia, Saudi-Arabia, Oman ja Malesia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Turkki ja Intia. Ulkomailla asuvat jemeniläiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin kolme miljardia euroa. Kaksi kolmasosaa näistä rahalähetyksistä tulee Saudi-Arabiasta. Saudi-Arabiassa on lähes miljoona jemeniläistä vierastyöläistä.