Kambodža

Maantiede

Kambodža on Kaakkois-Aasiassa Indokiinan niemimaalla Tyynen valtameren Siaminlahden rannalla. Pohjoisia rajanaapureita ovat Thaimaa ja Laos. Idässä ja etelässä on Vietnam. Kambodžan keskellä on laaja tasankoalue. Sen ytimessä on iso Tonle Sap -järvi. Angkorin kuuluisat temppelit ovat lähellä järven pohjoisrantaa. Mahtava Mekongjoki virtaa idempänä tasankojen halki laskeakseen Etelä-Kiinan mereen. Kambodžan pääkaupunki Phnom Penh on Mekongjoen rannalla Tonle Sap -järven eteläpuolella. Pääkaupungissa on yli kaksi miljoonaa asukasta. Vähän yli neljäsosa maan väestöstä asuu kaupungeissa.

Kambodžan Tyynen meren rannikon tuntumassa kohoavat Kardemummavuoret. Korkein huippu on Phnom Aural (1813 m). Kardemummavuorilla kasvaa ikivihreää lehtimetsää. Siellä elää vielä norsuja, puuleopardeja, gibboneita, karhuja ja muurahaiskäpyjä. Tiikerit metsästettiin loppuun parikymmentä vuotta sitten. Vuorten rinteillä kasvatetaan kardemummaa ja pippuria. Kambodžassa on lämmin ja kostea ilmasto. Rannikkovuorten meren puolen rinteillä sataa runsaasti. Lounaismonsuunin ruokkima sadekausi ajoittuu toukokuun ja lokakuun välille. Keskustasangolla sademäärät ovat alhaisempia kuin rannikolla.

Monsuunisateet saavat Kambodžan joet tulvimaan. Tulvat hävittävät viljasatoja. Ne katkaisevat maanteitä ja siltoja. Ne voivat pakottaa sadat tuhannet ihmiset jättämään kotinsa. Rajuimmat tulvat aiheuttavat satojen miljoonien euron vahingot. Vuonna 2025 tulvissa hukkui kolmekymmentä ihmistä. Neljäkymmentä prosenttia Kambodžan maa-alasta on metsiä. Laittomat hakkuut silpovat arvokkaita sademetsiä. Kolmekymmentä kuusi prosenttia Kambodžassa kulutettavasta energiasta saadaan öljystä. Hiilen osuus on 27 prosenttia. Jätteiden poltosta ja biopolttoaineista saadaan vajaa 30 prosenttia energiasta. Vesivoimalla tuotetaan viisi prosenttia. Aurinko- ja tuulivoiman yhteinen osuus jää noin prosenttiin.

Historia

Länsi-Kambodžan Laang Speanin luolasta on kaivettu esiin seitsemänkymmenen tuhannen vuoden ikäisiä kivityökalujen kappaleita. Samalta seudulta on löytynyt kymmenen tuhatta vuotta vanhoja saviastioiden sirpaleita ja punaokralla värjättyjä nuolenmuotoisia kivikaiverruksia, jotka on taiteiltu kuusi tuhatta vuotta sitten. Kambodžan varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Neljä tuhatta vuotta sitten alueelle tuli pohjoisesta maanviljelijöitä. He kasvattivat riisiä. Heillä oli lehmiä ja sikoja. Kambodžan nykyinen valtaväestö, khmerit, saapui maahan yli kaksi tuhatta vuotta sitten.

100-luvulta alkaen Kambodžassa alkoi muodostua valtioita. Mekongin suistoalueella oli Funanin ruhtinaskunta. 400-luvulla vahvimmaksi valtioksi nousi Chenla. Kambodžan ensimmäiset valtiot saivat yhteiskunnallisia, kulttuurillisia ja uskonnollisia vaikutteita Intiasta. 800-luvulta alkaen Khmerin valtakunta voimistui suurvallaksi. Khmerin valtakunta tunnettiin myös nimellä Kambuja. Laajimmillaan valtakunta ulottui nykyisen Thaimaan eteläosista Kiinan rajalle asti. Khmerin kukoistusaikana 1100-luvulla rakennettiin Angkorin temppelit. Angkor oli Khmerin valtakunnan pääkaupunki.

Kambodžassa oli vauraita satamia ja kaupunkeja, jotka kävivät kauppaa Kiinan, Intian ja Jaavan kanssa. 1500-luvulla Kambodžan silloisessa valtakaupungissa, nykyisen Phnom Penhin lähelle rakennetussa Longvekissa, kävi espanjalaisia ja portugalilaisia kauppiaita. 1500-luvun lopulla Kambodžasta tuli Siamin ja Vietnamin valtapyrkimysten kiistakenttä. Naapurimahdit kamppailivat Kambodžan hallinnasta vuosisatojen ajan. 1830- ja 1840-luvuilla Kambodža oli osa Vietnamia. 1860-luvulla Kambodžasta tuli Ranskan alusmaa. 1880-luvun lopussa maa liitettiin Ranskan Indokiinan siirtomaahan. Kambodža tuotti Ranskalle kumia, puuvillaa, riisiä ja pippuria.

Vuonna 1941 Japani valtasi Ranskan Indokiinan. Vuonna 1945 kuningas Norodom Sihanouk julisti Kambodžan itsenäiseksi. Toisen maailmansodan päätyttyä Japanin antautumiseen Ranska yritti palauttaa siirtomaavaltansa. Kambodžassa oli kuitenkin syntynyt vahva aseellinen liike itsenäisyyden tueksi. Vuonna 1949 kuningas Sihanouk solmi Ranskan kanssa sopimuksen, missä Ranska tunnusti Kambodžan itsenäisyyden. Ranskan hallintaan jäivät armeija, poliisi, oikeuslaitos ja ulkomaankauppa. Kambodžan täysi itsenäisyys vahvistettiin vuonna 1954.

Vuonna 1970 armeijan vallankaappaus syrjäytti Sihanoukin. Punaisten khmerien nimellä tunnettu sissiliike alkoi taistella sotilashallitusta vastaan. Punaiset khmerit saivat tukea Pohjois-Vietnamin armeijalta. Sissit valtasivat Phnom Penhin vuonna 1975. Punaiset khmerit hallitsivat Kambodžaa julmalla väkivallalla. Kaupunkien väestö pakkosiirrettiin maaseudulle. Satoja tuhansia ihmisiä teloitettiin. Yli miljoona ihmistä kuoli nälkään, sairauksiin ja pakkotyöhön. Punaisten khmerien ja Vietnamin kommunistipuolueen välille syntyi ristiriitoja. Vuonna 1978 Vietnamin armeija hyökkäsi Kambodžaan. Punaiset khmerit ajettiin maasta. Vietnam perusti Kambodžaan uuden hallituksen. Vietnam miehitti Kambodžaa vuoteen 1989 saakka.

1990-luvulla YK valvoi Kambodžan siirtymistä Vietnamin hallinnosta itsenäiseen demokratiaan. Vuonna 1993 Kambodžassa järjestettiin vaalit, jotka johtivat kahden suuren puolueen vallanjakoon. Kansanpuolueen johtaja Hun Sen nousi voimakkaimmaksi vaikuttajaksi. Hun Sen kasvatti jatkuvasti valtaansa. Kilpailevia puolueita lakkautettiin. Toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia pidätettiin ja karkotettiin maasta. Nyt Kambodža on käytännössä yksipuoluevaltio. Hun Sen oli pääministerinä yli kolmekymmentä vuotta. Vuonna 2023 valta siirtyi hänen pojalleen Hun Manetille. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Kambodža ei ole vapaa maa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kambodža on kuningaskunta. Kuninkaan asema on muodollinen. Varsinainen valta on pääministerillä ja hallituksella. Kambodžan kuningas on Norodom Sihamoni. Pääministerinä on vuodesta 2023 lähtien ollut Hun Manet. Hän on armeijan kenraali. Hänen isänsä Hun Sen oli Kambodžan pääministeri yli kolmekymmentä vuotta.

Kambodžassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 62 senaattoria. Alahuoneessa, kansalliskokouksessa, on 125 kansanedustajaa. Pääministerin johtama Kansanpuolue on ehdoton valtapuolue senaatissa ja kansalliskokouksessa. Kansanpuolue on entinen kommunistipuolue. Se on nykyisin vanhoillinen ja kannattaa markkinataloutta.

Kansalliskokouksen vaalit järjestetään viiden vuoden välein. Vuoden 2023 vaaleissa Kansanpuolue otti itselleen satakaksikymmentä kansanedustajaa. Pienelle liittolaispuolueelle annettiin viisi kansanedustajaa. Valituista kansanedustajista seitsemäntoista on naisia. Kambodžan vaalit eivät ole vapaita eivätkä uskottavia. Hallitusta vastustavia puolueita on kielletty osallistumasta vaaleihin. Isoimmat oppositiopuolueet on lakkautettu. Puolueiden johtajia on vangittu syytettyinä salaliitosta ja rikoksiin yllyttämisestä.

Vietnam ja Kiina pyrkivät jatkuvasti vaikuttamaan Kambodžan politiikkaan. Kiina on Kambodžan suurin taloudellinen ja poliittinen tukija. Kiina on laajentanut ja nykyaikaistanut Reamin satamaa Kambodžan eteläisellä rannikolla saadakseen laivastotukikohdan Siaminlahdelle. Vuonna 2025 rajakiista aiheutti aseellisia yhteenottoja Thaimaan ja Kambodžan armeijoiden välillä. Taisteluissa kuoli yli sata sotilasta ja poliisia. Miljoona ihmistä pakeni kotiseudultaan. Thaimaa ja Kambodža sopivat tulitauosta vuoden 2025 lopussa. Rajakahakat jatkuivat sopimuksesta huolimatta.

Kambodža on eriarvoinen yhteiskunta. Ihmiskauppa on yleistä. Vähemmistökansat ja etenkin maan koillisosan syrjäisillä ylänköalueilla asuvat ihmiset kärsivät syrjinnästä. Vielä 1800-luvulla ylämaiden asukkaita kaapattiin orjiksi. Nykyisin heillä on vähemmän mahdollisuuksia koulutukseen ja hyvinvointiin kuin valtaväestöllä. Vajaa viidesosa kambodžalaisista elää köyhyydessä. Aasian kehityspankin mukaan ylänköjen syrjäkylissä puolet ihmisistä on köyhiä. Ihmisoikeus- ja ammattijärjestöt arvostelevat kambodžalaisten vaatetehtaiden kehnoja työoloja. Työntekijöitä voidaan irtisanoa mielivaltaisesti eikä heille makseta kaikkia heille kuuluvia palkkasaatavia.

Talous ja kaupankäynti

Kambodža on alemman keskitulotason maa. Kolmen viime vuoden aikana talous on kasvanut viisi prosenttia vuodessa. Kasvuvetureita ovat olleet vaate- ja jalkineteollisuus sekä matkailu. Kambodžassa on kaksi tuhatta tekstiili-, vaate- ja nahka-alan tehdasta. Niissä on yhteensä miljoona työntekijää. Neljä viidesosaa näistä on naisia. Kolmekymmentäviisi prosenttia Kambodžan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, vähän yli neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja vajaa neljäkymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla.

Viljelijät kasvattavat riisiä, maniokkia, maissia, mungopapua, soijaa, sokeriruokoa, mangoja ja vihanneksia. Hedelmien tuotanto on lisääntynyt. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, siat ja kanat. Karjaa kasvatetaan yleensä pienillä tiloilla. Aasian kehityspankki tukee karjatalouden parantamista. Nyt on ryhdytty rakentamaan isompia sikaloita ja kanaloita, jotka tuottavat ruokaa kaupunkien kuluttajille. Kalastus on tärkeä elinkeino. Yli viisi miljoonaa kambodžalaista saa ainakin osan tuloistaan kalastuksesta. Pyyntipaikkoja ovat Tonle Sap -järvi, suuret joet ja Siaminlahden meri. Kambodžan maaperässä on alumiinimalmia, kultaa, hiiltä, rautaa, kuparia ja jalokiviä.

Vuonna 2023 Kambodžan tavaraviennin kokonaisarvo oli 31 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 30 miljardia euroa. Yli puolet vientituloista saatiin vaatteista ja jalkineista. Muita vientituotteita olivat elektroniikka, kulta, matkalaukut, riisi, maniokki, kumi, alumiini ja polkupyörät. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Saksa, Kiina, Japani ja Vietnam. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Thaimaa, Vietnam, Singapore ja Indonesia. Ulkomailla asuvat kambodžalaiset lähettävät kotimaahan yhteensä kaksi ja puoli miljardia euroa vuodessa.

Kambodžassa käy vuosittain kuusi miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Turismitulot ovat kolme miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät puoli miljoonaa kambodžalaista. Ehdoton huippunähtävyys on Angkorin temppelialue Se on Kambodžan lipussakin. Matkanjärjestäjät kehuvat että Angkor on maailman upein rauniokaupunki. Phnom Penh on kasvava kaupunki missä nykyajan kiire ja vilinä kohtaavat katukeittiöt ja Mekongin kalastajat. Kambodžan etelärannikolla on hienoja lomarantoja. Battambang on ranskalaisvaikutteinen pikkukaupunki. Sen vanhoissa taloissa on puoteja ja viihtyisiä kahviloita. Punakhmerien ajan joukkohaudat aiheuttavat vilunväreitä.