Kambodža

Maantiede

Kambodža on Kaakkois-Aasiassa Indokiinan niemimaalla, Tyyneen valtamereen kuuluvan Siaminlahden rannalla. Pohjoisia rajanaapureita ovat Thaimaa ja Laos. Idässä ja etelässä on Vietnam. Kambodžan keskellä on laaja tasankoalue, jonka ytimessä on iso Tonle Sap -järvi. Kuuluisat Angkor Watin temppelit ovat lähellä järven pohjoisrantaa. Hieman idempänä mahtava Mekongjoki virtaa tasankojen halki pohjoisesta, Laosista, etelään Vietnamiin laskeakseen siellä Etelä-Kiinan mereen. Kambodžan pääkaupunki Phnom Penh on Mekongjoen rannalla Tonle Sap -järven eteläpuolella.

Kambodžan Tyynen meren rannikon tuntumassa kohoavat Kardemummavuoret. Korkein huippu on Phnom Aural (1813 m). Kardemummavuorilla kasvaa ikivihreää lehtimetsää. Siellä elää vielä norsuja, puuleopardeja, kalottigibboneita, karhuja ja muurahaiskäpyjä. Tiikerit on metsästetty sukupuuttoon parikymmentä vuotta sitten. Vuorten rinteillä kasvatetaan kardemummaa ja pippuria. Kambodžassa on lämmin ja kostea ilmasto. Rannikkovuorten meren puoleisilla rinteillä sataa erittäin runsaasti. Lounaismonsuunin ruokkima sadekausi ajoittuu toukokuun ja lokakuun välille. Keskustasangolla sademäärät ovat alhaisempia kuin rannikolla, mutta monsuunisateet saavat joet tulvimaan. Tulvat hävittävät viljasatoja. Ne katkaisevat maanteitä ja siltoja. Ne saattavat pakottaa sadat tuhannet ihmiset jättämään kotinsa. Aasian kehityspankki laski, että vuonna 2011 tulvat aiheuttivat Kambodžalle 600 miljoonan euron vahingot. Vuonna 2022 Mekongin tulviminen ajoi jälleen tuhansia ihmisiä kodeistaan.

Maailmanpankki arvioi vuonna 2020, että 45% Kambodžan maa-alasta on metsiä. Kymmenen vuotta aikaisemmin metsien osuus oli 60%. Laittomat puunhakkuut silpovat jatkuvasti luonnonsuojelualueiksi osoitettuja sademetsiä. Lähes 40% Kambodžan pinta-alasta on julistettu suojelualueiksi, mutta tämä ei ole estänyt niiden luonnon tuhoamista. Vuonna 2020 noin 40% Kambodžan käyttämästä energiasta saatiin öljystä ja hiilen osuus oli 13%. Jätteiden poltosta ja biopolttoaineista saatiin 42% käytetystä energiasta. Vesivoiman osuus oli neljä prosenttia. Aurinko- ja tuulivoiman yhteinen osuus jäi alle prosenttiin. YK:n kehitysohjelma UNDP tukee Kambodžaa muovijätteen vähentämiseen tähtäävissä toimissa. Suurin osa yhdyskuntien jätteistä päätyy vielä avoimille kaatopaikoille, ja usein niistä tulvien mukana vesistöihin. Muovijätteen määrä on viime vuosina lisääntynyt sekä jokien varsilla että Kambodžan rannoilla.

Historia

Ihmiset ovat eläneet Kambodžassa kymmenien tuhansien vuosien ajan. Länsi-Kambodžan Laang Speanin luolasta on löydetty 70 000 vuoden ikäisiä kivityökalujen kappaleita. Samalta seudulta on löytynyt 10 000 vuotta vanhoja saviastioiden sirpaleita sekä nuolenmuotoisia punaokralla värjättyjä kivikaiverruksia, jotka on taiteiltu yli 6000 vuotta sitten. Kambodžan varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. 4000 vuotta sitten alueelle tuli pohjoisesta väestöryhmiä, jotka harjoittivat maanviljelyä. He kasvattivat riisiä. Heillä oli lehmiä ja sikoja. Kambodžan nykyinen valtaväestö, khmerit, saapui maahan yli kaksi tuhatta vuotta sitten.

100-luvulta alkaen Kambodžassa alkoi muodostua valtioita. Mekongin suistoalueella oli Funanin ruhtinaskunta. 400-luvulla vahvimmaksi valtioksi nousi Chenla. Kambodžan ensimmäiset valtiot saivat paljon yhteiskunnallisia, kulttuurillisia ja uskonnollisia vaikutteita Intiasta. 800-luvulta alkaen Khmerin valtakunta voimistui suurvallaksi. Khmerin valtakunta tunnettiin myös nimellä Kambuja. Laajimmillaan valtakunta ulottui nykyisen Thaimaan eteläosista Kiinan rajalle asti. Khmerin kukoistusaikana 1100-luvulla rakennettiin kuuluisat Angkor Watin temppelit. Angkor oli Khmerin valtakunnan pääkaupunki.

Kambodžassa oli vauraita satamia ja kaupunkeja, jotka kävivät kauppaa Kiinan, Intian ja Jaavan kanssa. 1500-luvulla Kambodžan silloisessa valtakaupungissa, nykyisen Phnom Penhin lähelle rakennetussa Longvekissa, kävi espanjalaisia ja portugalilaisia kauppiaita. 1500-luvun lopussa Kambodžasta tuli Siamin ja Vietnamin valtapyrkimysten taistelukenttä. Nämä naapurimahdit kamppailivat Kambodžan hallinnasta vuosisatojen ajan. 1830- ja 1840-luvuilla Kambodža oli osa Vietnamia. 1860-luvulla Kambodžasta tuli Ranskan suojelualue. 1880-luvun lopussa maa liitettiin Ranskan Indokiinan siirtomaahan. Kambodža tuotti Ranskalle kumia, puuvillaa, riisiä ja pippuria.

Vuonna 1941 Japani valtasi Ranskan Indokiinan. Vuonna 1945 kuningas Norodom Sihanouk julisti Kambodžan itsenäiseksi. Toisen maailmansodan päätyttyä Japanin antautumiseen Ranska pyrki palauttamaan siirtomaavaltansa. Kambodžassa oli kuitenkin jo syntynyt vahva aseellinen liike itsenäisyyden tueksi. Vuonna 1949 kuningas Sihanouk solmi Ranskan kanssa sopimuksen, missä Ranska tunnusti Kambodžan itsenäisyyden. Ranskan hallintaan jäivät kuitenkin edelleen maan armeija, poliisi, oikeuslaitos ja ulkomaankauppa. Kambodžan täysi itsenäisyys vahvistettiin vuonna 1954.

Vuonna 1970 armeijan vallankaappaus syrjäytti Sihanoukin. Punaisten khmerien nimellä tunnettu sissiliike alkoi taistella sotilashallitusta vastaan. Punaiset khmerit saivat tukea Pohjois-Vietnamin armeijalta. Sissit valtasivat Phnom Penhin vuonna 1975. Punaiset khmerit hallitsivat Kambodžaa julmalla väkivallalla. Kaupunkien väestö pakkosiirrettiin maaseudulle. Satoja tuhansia ihmisiä teloitettiin. Yli miljoona ihmistä kuoli nälkään, sairauksiin ja pakkotyöhön. Punaisten khmerien ja Vietnamin kommunistisen puolueen välille syntyi kasvavia ristiriitoja. Vuonna 1978 Vietnamin armeija hyökkäsi Kambodžaan. Punaiset khmerit ajettiin maasta. Vietnam perusti Kambodžaan uuden hallituksen. Vietnam miehitti Kambodžaa vuoteen 1989 saakka.

1990-luvulla YK valvoi Kambodžan siirtymistä Vietnamin hallinnosta itsenäiseen demokratiaan. Vuonna 1993 Kambodžassa järjestettiin vaalit, jotka johtivat kahden suurimman puolueen väliseen vallanjakoon. Voimakkaimmaksi poliitikoksi kohosi Kansanpuolueen johtaja Hun Sen, joka oli jo aikaisemmin toiminut pääministerinä. Hun Sen kasvatti jatkuvasti valtaansa. Kilpailevia puolueita lakkautettiin. Toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia pidätettiin ja karkotettiin maasta. Nykyisin Kambodža on käytännössä yksipuoluevaltio. Vuoden 2018 vaaleissa Kansanpuolue otti itselleen kaikki parlamenttipaikat. Suurinta kilpailijapuoluetta kiellettiin osallistumasta vaaleihin. Hun Sen oli pääministerinä yli kolmekymmentä vuotta. Vuonna 2023 valta siirtyi hänen pojalleen Hun Manetille.

Yhteiskunta ja politiikka

Kambodža on kuningaskunta. Kuninkaan valta on kuitenkin muodollinen. Todellinen poliittinen valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Kuningas nimittää pääministerin siitä puolueesta, joka saa taakseen parlamentin enemmistön. Kambodžan kuningas on Norodom Sihamoni. Pääministeri Hun Sen hallitsi Kambodžaa itsevaltaisesti kolmen vuosikymmenen ajan vuoteen 2023 asti. Hun Sen on Kansanpuolueen johtaja. Kansanpuolue on ollut vallassa vuodesta 1979 alkaen. Kansanpuolue perustettiin vallankumousta ajavana kommunistisena puolueena vuonna 1951. Nykyisin se on vanhoillinen ja markkinataloutta kannattava valtapuolue, joka pitää tiukasti kiinni asemastaan.

Kambodžassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa eli senaatissa on 62 jäsentä, jotka valitaan kuuden vuoden välein. Alahuoneessa eli kansalliskokouksessa on 125 kansanedustajaa. Kansanpuolue on ehdoton valtapuolue sekä senaatissa että kansalliskokouksessa. Vaalit eivät ole rehellisiä eivätkä uskottavia. Ennen vuoden 2018 vaaleja viranomaiset lakkauttivat Kansanpuolueen suurimman kilpailijan Kansallisen pelastuspuolueen. Puolueen johtajat asetettiin syytteeseen salaliitosta ja yllyttämisestä rikoksiin. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan syytteet olivat selvästi poliittisia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön luokittelussa Kambodža ei ole vapaa maa.

Vuonna 2022 Kambodžassa järjestettiin kuntavaalit. Kansanpuolue otti itselleen neljä viidesosaa valtuustopaikoista. Hallituksen vastustajat kokoava Kynttilänvalon puolue sai vajaan viidenneksen paikoista. Vuonna 2023 järjestetyissä parlamenttivaaleissa Kansanpuolue sai 120 kansanedustajaa. Hallituksen liittolaispuolue Kansallinen yhteisrintama sai viisi edustajaa. Kynttilänvalon puolueen ei sallittu osallistua vaaleihin. Elokuussa vuonna 2023 pitkään pääministerinä toiminut Hun Sen erosi tehtävästä ja tilalle valittiin hänen poikansa kenraali Hun Manet. Vietnam ja Kiina ovat pyrkineet vaikuttamaan Kambodžan yhteiskuntakehitykseen ja politiikkaan. Kiina on Kambodžan suurin taloudellinen ja poliittinen tukija. Kiina suunnittelee laivastoaseman perustamista Kambodžan rannikolle.

Ihmisoikeus- ja ammattijärjestöt ovat arvostelleet Kambodžan vaatetehtaiden huonoja työoloja ja työntekijöiden jättämistä vaille oikeuksia. Työntekijöitä voidaan irtisanoa mielivaltaisesti ja heille ei makseta kaikkia palkkasaatavia. Kambodža on eriarvoinen yhteiskunta. Ihmiskauppaa esiintyy yleisesti. Kambodžan vähemmistökansat ja erityisesti maan koillisosan syrjäisillä ylänköalueilla asuvat ihmiset ovat jatkuvasti syrjinnän kohteina. Vielä 1800-luvulla heitä vangittiin orjiksi. Nykyisin he kärsivät köyhyydestä ja heillä on vähemmän mahdollisuuksia koulutukseen ja hyvinvointiin kuin valtaväestöllä.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Kambodžan alemman keskitulotason maaksi. 2000-luvulla Kambodžan talous on kasvanut voimakkaasti. Poikkeus oli koronalaman vuosi 2020, jolloin maan talous supistui 3%. Vuosina 2021 ja 2022 kasvu on jälleen elpynyt. Kambodžan kansantalouden koko on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kasvun vetureita ovat olleet tekstiili- ja vaateteollisuus ja matkailuelinkeino. Vuonna 2021 39% Kambodžan työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 25% toimi teollisuuden tehtävissä ja 36% työskenteli palvelualoilla.

Neljä viidesosaa kambodžalaisista asuu maaseudulla. Viljelijöiden päätuotteita ovat riisi, maniokki, maissi, mungopapu, soija ja sokeriruoko. Mangohedelmien ja vihannesten kasvatus on lisääntynyt. Aasian kehityspankki tukee Kambodžan karjatalouden parantamista. Karjaa kasvatetaan yleensä hyvin pienillä tiloilla. Vähitellen on alettu perustaa isompia sikaloita ja kanaloita, jotka tuottavat ruokaa kaupunkien kuluttajille. Kalastus on tärkeä elinkeino. Kalaa saadaan Kambodžan keskiosassa sijaitsevasta Tonle Sap -järvestä, suurista joista sekä merestä Siaminlahdelta. Kambodžalla on yli 400 kilometriä Tyynen meren rannikkoa. Kalaa on totuttu käyttämään perusruokatarvikkeena.

Vuonna 2021 Kambodžan viennin kokonaisarvo oli 27 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 41 miljardia euroa. Lähes kaksi kolmasosaa vientituloista tuli vaatteiden ja jalkineiden viennistä. Muita vientituotteita olivat riisi, maniokki, koneet ja laitteet, nahkatuotteet, polkupyörät, vaneri ja kulta. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Vietnam ja Japani. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Singapore, Thaimaa ja Vietnam.

Vuonna 2019 Kambodžassa kävi lähes 7 miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismi tuotti 5 miljardia euroa. Kuuluisin nähtävyys on Angkorin temppelialue, joka on kuvattu Kambodžan lipussakin. Matkailijoita houkuttelevat myös pääkaupunki Phnom Penh, ranskalaisvaikutteinen Battambangin kaupunki sekä maan eteläosan lomarannat. Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät kambodžalaiset lähettivät kotimaahan yhteensä yli 2 miljardia euroa.