Kazakstan

Maantiede

Kazakstan on yksi Keski-Aasian valtioista. Suurin osa maasta on Aasiassa, länsiosa on Itä-Euroopan puolella. Itäinen rajanaapuri on Kiina, lännessä ja pohjoisessa on Venäjä, etelässä ovat Turkmenistan, Uzbekistan ja Kirgisia. Kazakstanin länsiosat ulottuvat Kaspianmeren rannalle. Pääkaupunki Astana on maan keskiosan aroalueella. Kaupungissa on puolitoista miljoonaa asukasta. Kazakstanin isoin kaupunki, yli kahden miljoonan asukkaan Almaty, on etelässä lähellä Kirgisian rajaa. Vähän alle kaksi kolmasosaa kazakstanilaisista elää kaupungeissa.

Kazakstanin itäosassa on iso matala Balkasjärvi. Lännessä Kaspianmeren rannalla on alavia maita. Sisämaassa on aavikkoa. Kazakstanin pohjoisrajalla on laaja tasainen ruoholakeus. Maan itäosissa on vuoria. Korkein huippu on Tienšanvuorten Khan Tengri (7010 m) Kirgisian rajalla. Kazakstanissa on lämmin kuiva ilmasto. Kesällä on helteitä. Talvella on pakkasta. Vuorille sataa paksu lumipeite. Keväisin sulamisvedet nostattavat jokivarsilla äkkitulvia, jotka aiheuttavat tuhoja. Maanjäristykset ravistelevat Kazakstania. Voimakkaimmat järistykset ovat olleet maan etelä- ja itäosissa Kirgisian ja Kiinan raja-alueilla.

Altyn-Emelin luonnonsuojelualue on Kazakstanin itäosassa lähellä Kiinan rajaa. Siellä on niukka kasvillisuus, hiekkatasankoa ja kullanruskeita tuulen kuluttamia hiekkakivikukkuloita. Alueella elää argaalilampaita, kuhertajagaselleja ja villiaaseja. Kokshetaun luonnonpuistossa Pohjois-Kazakstanissa on mäntymetsiä, joiden lomassa kasvaa koivua, haapaa ja pajuja. Siellä viihtyvät sudet, hirvet, villisiat ja kauriit. Kymmenesosa Kazakstanin maa-alasta on luonnonsuojelualueita. Viimeisin päätös luonnonsuojelualueiden laajentamisesta tehtiin vuonna 2024.

Kazakstanin ja Uzbekistanin rajalla on aikaisemmin ollut valtava suolainen Araljärvi, mutta järvi on kuivunut. Aral oli maailman neljänneksi suurin järvi. Toisen maailmansodan jälkeen järveen virtaavien jokien vettä alettiin käyttää puuvillapeltojen kasteluun. Järvi kutistui pieniksi erillisiksi vesialtaiksi, joiden välissä on hiekkatasankoa. Järven kuivuminen vaikutti paikallisilmastoon. Sateet vähenivät. Iso järvi antoi toimeentulon kalastajille ja kalateollisuuden työntekijöille. Kalastuslaivat ruostuvat nyt keskellä hiekkalakeutta ja kamelit torkkuvat niiden varjossa. Katso kuvia: Aral fishing boats.

Araljärven kuivuminen osoittaa, että liikakäyttö voi hävittää vesivarat. Ilmastonmuutos niukentaa Kazakstanin vesilähteitä. Vuorten jäätiköt ja lumipeite supistuvat. Jokien virtaamat vähenevät. Kazakstania uhkaa vesipula. Ilman saastuminen on toinen ympäristöpulma. Teollisuus, voimalat ja liikenteen pakokaasut pilaavat kaupunkien ilmaa. Puolet Kazakstanin sähköstä tuotetaan kivihiilellä. Uusiutuvia energianlähteitä käytetään vähän. Vesivoimalat tuottavat kymmenesosan sähköstä, tuulivoiman osuus on neljä prosenttia ja aurinkovoiman noin kaksi prosenttia.

Historia

Kazakstanin eteläosissa Karataun vuorilla on ollut esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Nykyihmisiä on elänyt alueella neljänkymmenen tuhannen vuoden ajan. Kymmenen tuhatta vuotta sitten Kazakstanin varhaisasukkaat metsästivät mammutteja ja villasarvikuonoja laajoilla ruoholakeuksilla. Hevonen kesytettiin ihmisten ratsuksi viisi tuhatta vuotta sitten. Tamgalyn kallioseinämiin on kaiverrettu tuhansia kuvia hevosista, ratsastajista, metsästäjistä ja pitkäsarvisista villivuohista.

Kaksi tuhatta vuotta sitten Kazakstanissa eli monia paimentolaisheimoja. Baikaljärven ympäriltä alueelle saapui turkkilaisia kansoja. 500-luvulla Kazakstanista tuli osa Rouranin kaanikuntaa, jonka sydänseutu oli nykyisessä Mongoliassa. 600- ja 700-luvulla alueella oli turkkilaisia ja uiguurien kaanikuntia. 700- ja 800-luvuilla arabit valtasivat osan Etelä-Kazakstanista ja islamin usko levisi maahan.

1200-luvulla Kazakstan oli suuren mongolivaltakunnan osa. 1400-luvulla aluetta hallitsi uzbekkien ruhtinaskunta. 1460-luvulla uzbekkivaltiosta irtautunut kansanryhmä asettui Chu- ja Talasjokien väliin Kazakstanin kaakkoisosaan ja heistä alettiin käyttää nimitystä kazakit. 1500-luvulla kazakit laajensivat valtakuntaansa. 1700-luvulla kazakkien kaanikunta pirstoutui kolmeen heimoon, joiden välillä käytiin rajuja sisällissotia.

1800-luvulla Venäjä alkoi ottaa haltuunsa Kazakstanin aroja. 1860-luvulla nykyinen Kazakstan oli jo osa Venäjän keisarikuntaa. Maahan tuli venäläisiä siirtolaisia. 1900-luvun alussa Kazakstaniin perustettiin yli puoli miljoonaa venäläisten maatilaa. Paimentolaisten liikkumista rajoitettiin. Kazakkeja häädettiin kotiseuduiltaan siirtolaisten tieltä. Tyytymättömät kapinoivat. Venäjän joukot kukistivat kapinan kovin ottein. Tuhansia kazakkeja pakeni Mongoliaan ja Kiinaan.

Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen jälkeen Kazakstan yritti irtautua Venäjästä, mutta se ei onnistunut. 1920-luvulla Kazakstanista tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. 1930-luvun alussa nälänhätä tappoi miljoona kazakstanilaista. Kazakstaniin siirrettiin väestöä Neuvostoliiton muilta alueilta. 1950- ja 1960-luvuilla maahan muutti paljon venäläisiä. Kazakstan tuotti Neuvostoliitolle vehnää, öljyä, kaasua ja kivihiiltä.

1990-luvun alussa Kazakstanissa asui lähes yhtä paljon venäläisiä kuin kazakkeja. Kazakstan itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Nursultan Nazarbajev. Hän toimi Kazakstanin presidenttinä vuoteen 2019 asti. Vuonna 2019 pääkaupungin Astanan nimi muutettiin Nur-Sultaniksi Nazarbajevin mukaan. Vuonna 2022 kaupungin nimi palautettiin takaisin Astanaksi. Vuodesta 2019 lähtien Kazakstanin presidenttinä on ollut Kasym-Žomart Tokajev.

Yhteiskunta ja politiikka

Kazakstanin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle viisivuotiskaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Kazakstanin ensimmäiselle presidentille Nursultan Nazarbajeville myönnettiin erivapauksia. Hän oli presidenttinä lähes kolmekymmentä vuotta. Nazarbajev hallitsi itsevaltaisesti. Hänen valtakaudellaan ihmisoikeusloukkaukset olivat raakoja ja yleisiä. Laajat hallituksen vastaiset mielenosoitukset pakottivat Nazarbajevin eroamaan presidentin virasta vuonna 2019.

Vuonna 2019 presidentiksi valittiin Kasym-Žomart Tokajev. Hän on luvannut taloudellisia ja poliittisia uudistuksia. Vuonna 2022 järjestetyissä ennenaikaisissa presidentinvaaleissa Tokajev valittiin toiselle kaudelle. Hän sai neljä viidesosaa äänistä. Länsieurooppalaiset vaalitarkkailijat eivät pitäneet vaaleja rehellisinä eikä uskottavina. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Kazakstan ei ole vapaa maa. Vuonna 2022 Kazakstanissa oli isoja mielenosoituksia, jotka repesivät väkivaltaisiksi mellakoiksi. Presidentti Tokajev pyysi Venäjältä apua kapinan kukistamiseen. Venäjä lähetti kolme tuhatta sotilasta. Sotilaat ja poliisit tappoivat kaksisataa ihmistä. Tuhansia ihmisiä vangittiin.

Vuoden 2022 mielenosoitukset alkoivat polttoaineiden hinnankorotuksista. Kazakstanilaiset olivat myös pettyneitä siihen, että presidentin lupaamia uudistuksia ei ollut toteutettu. Yhteiskunta on jähmeä ja vanhat vallanpitäjät ovat etuoikeutettuja. Pitkään vallassa olleen Nazarbajevin perheen omaisuuden arvo oli yli viisi miljardia euroa. Taloustutkijat ovat laskeneet, että puolet Kazakstanin kaikesta varallisuudesta on kahdensadan ihmisen hallussa. Maailmanpankki arvioi, että viisitoista prosenttia kazakstanilaisista elää köyhyydessä. Kaksikymmentä vuotta sitten yli puolet väestöstä oli köyhiä.

Kazakstanissa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 54 senaattoria. Presidentti nimittää kymmenen senaattoria ja muut valitaan alueneuvostojen kokouksissa. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 98 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vuonna 2023 järjestettiin ennenaikaiset vaalit. Vaaleihin osallistui seitsemän puoluetta. Kuusi puoluetta sai edustajia parlamenttiin. Hallitus esti monia opposition poliitikkoja asettumasta ehdokkaiksi. Presidentti Tokajevin Amanat-puolue sai 62 kansanedustajaa. Vähän yli puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Kansanedustajista vain kahdeksantoista on naisia.

Talous ja kaupankäynti

Kazakstan on ylemmän keskitulotason maa. Viimeisten neljän vuoden aikana Kazakstanin talous on kasvanut neljä prosenttia vuodessa. Vuonna 2025 talous kasvoi yli viisi prosenttia. Kazakstanilla on arvokkaita luonnonvaroja: öljyä, kaasua, uraania, hiiltä ja kultaa. Tavoitteeksi on asetettu talouden kasvattaminen kaksi kertaa nykyistä suuremmaksi vuoteen 2030 mennessä. Maailmanpankin mukaan koulutuksen laadun parantaminen ja yksityisen yritystoiminnan piristäminen olisivat avainasioita kasvutavoitteen saavuttamisessa.

Vähän yli kymmenesosa Kazakstanin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, kaksikymmentä kaksi prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja noin kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla. Teollisuuden työpaikkojen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Öljy- ja kaivosteollisuus ovat olleet tärkeimpiä teollisuusaloja. Nyt Kazakstaniin on perustettu uusia tietoalojen ja luovan talouden yrityksiä. Baikonurissa on Venäjän avaruusjärjestön laukaisukeskus. Tämä siviiliavaruuslentojen tukikohta on vuokrattu Venäjälle vuoteen 2050 asti.

Kazakstanilla on hyvät kauppayhteydet Kiinaan. Euroopan kanssa käytävä tavarakauppa kulkee Venäjän läpi. Toimituksissa on ollut enemmän viivästyksiä ja esteitä sen jälkeen, kun hyökkäys Ukrainaan pilasi Venäjän suhteet Länsi-Euroopan maihin. Venäjä on koettanut kiertää sitä vastaan asetettuja eurooppalaisia kauppapakotteita hankkimalla tuotteita ja tarvikkeita Kazakstanin kautta. Ulkomaiset yhtiöt ovat kiinnostuneet Kazakstanin kaivannaisista. Kazakstanin hallitus on aloittanut laajan rakennusohjelman parantamaan maantie- ja rautatieyhteyksiä.

Kazakstan on suuri viljantuottaja. Viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, riisiä, puuvillaa, linssiä, hernettä, auringonkukkaa, rapsia, pellavaa ja vihanneksia. Kazakstanin pohjoisosissa on isoja viljatiloja. Maan eteläosissa on pienempiä maatiloja, joilla kasvatetaan riisiä, puuvillaa ja vihanneksia. Kolme neljäsosaa Kazakstanin maatalousmaasta on karjan laitumena. Lammas on yleisin tuotantoeläin. Kazakstanissa on kaksikymmentä miljoonaa lammasta ja kuusi miljoonaa lehmää.

Vuonna 2023 Kazakstanin tavaraviennin kokonaisarvo oli lähes yhdeksänkymmentä miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kuusikymmentä miljardia euroa. Öljyn myynti tuotti yli kolmasosan kaikista vientituloista. Viidesosa vientituloista saatiin kullasta. Muita vientituotteita olivat kupari, maakaasu, rauta, uraani ja plutonium, alumiini, sähkölaitteet ja -tarvikkeet, hiili, sinkki ja vehnä. Suurimmat vientimaat olivat Kiina, Iso-Britannia, Venäjä, Turkki ja Italia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Venäjä, Turkki, Yhdysvallat ja Etelä-Korea. Ulkomailla asuvat kazakstanilaiset lähettävät kotimaahan yhteensä kaksisataa miljoonaa euroa vuodessa.

Kazakstanissa käy vuosittain kymmenen miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot ovat kolme miljardia euroa vuodessa. Matkanjärjestäjät ylistävät vuoristojärviä, aromaisemia, komeita kanjoneita ja Almatyn ostospaikkoja. Uskonnosta kiinnostuneet ajavat aron halki nähdäkseen Beket-Atan aavikkomoskeijan. Nauttijoita innostavat Almatyn herkullinen ruokatarjonta ja värikkään vilkas yöelämä. Musiikkimuseo esittelee Kazakstanin kansansoittimet.