Kenia

Maantiede

Kenia sijaitsee Itä-Afrikassa Intian valtameren rannalla. Rannikon tasamailta sisämaahan mentäessä maasto kohoaa. Kenian länsi- ja keskiosissa on vuoriketju. Sen korkein vuori, Mount Kenya (5199 metriä), on Afrikan toiseksi korkein huippu Tansanian Kilimanjaron jälkeen. Vuoriketjun halkaisee Itä-Afrikan hautavajoama. Se on leveä tuhansien kilometrien pituinen repeämälaakso, joka syntyi 20 miljoonaa vuotta sitten, kun Afrikan mannerlaatta halkesi kahtia. Itä-Afrikan hautavajoaman syvimpiin kohtiin on syntynyt järvien helminauha. Kenian läntisin nurkka on Victoria-järven rannalla. Pohjoisessa on Turkana-järvi, joka on maailman suurin suolajärvi.

Intian valtameren ja Victoria-järven rantavyöhykkeillä sekä vuoriketjun ympäristössä vallitsee kostea ilmasto. Alavilla mailla on lämmintä, ylängöillä on viileämpää. Korkeilla vuorilla esiintyy pakkasia ja lumisateita. Ylängöillä on tee- ja kahviviljelmiä. Vuoristometsissä kasvaa lämpötilavaihteluihin sopeutuneita kasveja, mm. kotoperäisiä jättiläisvillakkoja. Kenian itäosissa on kuumia ja kuivia pensasaavikkoja.

Keniassa on rikas luonto. Nairobin kaakkoispuolen savannialueilla on suuria kansallispuistoja, joissa tavataan leijonia, sarvikuonoja, norsuja, puhveleita, leopardeja ja kirahveja. Serengetin mahtavat vuosittaiset gnu- ja seepravaellukset ulottuvat Kenian puolelle Masai Maraan. Hautavajoaman järvillä on asunut satoja tuhansia flamingoja, mutta niiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Kenia haluaa edistää maahan suuntautuvaa luontomatkailua. Väestönkasvu, maatalous ja ilmastonmuutos ovat aiheuttaneet kasvavaa rasitusta luonnolle ja luonnonvaroille. Monilla Kenian alueilla vesivarat ovat huvenneet. Ympäristön pilaantumisen estäminen on iso haaste. Vuonna 2017 Keniassa kiellettiin muovikassien myynti, käyttö, valmistus ja tuonti.

Historia

Kenia on ihmiskunnan vanhimpia asuinalueita. Turkana-järven rannoilta on löydetty esi-ihmislajien luita ja kivityökaluja, jotka on luultavasti tehty yli kolme miljoonaa vuotta sitten. Bantukansojen edeltäjät tulivat Keniaan noin 5 000 vuotta sitten. He olivat Afrikan varhaisimpia rautaesineiden valmistajia. Yli tuhat vuotta sitten Intian valtameren rannikolle syntyi swahili-kulttuuri: kansoja ja kaupunkeja, jotka kävivät kauppaa arabien, intialaisten ja persialaisten kanssa. 1800-luvun lopulla Englanti vahvisti valtaansa Kenian alueella. Itä-Afrikkaan muodostettiin brittiläinen protektoraatti. Mombasasta Kisumuun Victoria-järven rannalle rakennettiin rautatie. Afrikkalaisten maita jaettiin eurooppalaisille siirtolaisille. Vuonna 1920 Kenia julistettiin virallisesti brittiläiseksi siirtomaaksi.

1950-luvulla tyytymättömyys siirtomaavaltaan synnytti kikujuväestön aseellisen kapinan, joka johti neljä vuotta kestäneeseen sotaan. Sodassa kuoli 11 000 kikujua ja 20 000 vietiin vankileireille. Kenia itsenäistyi joulukuussa 1963. Maan ensimmäinen presidentti Jomo Kenyatta oli yksi kikujuliikkeen johtajista. Itsenäisyyden alkuvuosina hallitus luovutti viljelymaata sadoille tuhansille pienviljelijöille. Jomo Kenyatta kuoli vuonna 1978. Hänen jälkeensä presidentiksi nousi kalenji-kansaan kuuluva Daniel arap Moi. Moi toimi Kenian presidenttinä vuoteen 2002 asti. Hän lakkautti oppositiopuolueet, kunnes ulkomainen painostus ja maan sisäiset poliittiset paineet pakottivat sallimaan vapaamman puoluetoiminnan vuodesta 1991 alkaen. Daniel arap Moin presidenttiaikaa luonnehtivat itsevaltainen hallinto, taloudelliset väärinkäytökset ja väkivalta. 1980-luvulla armeija surmasi tuhansia Kenian somaleja maan itäosissa Garissassa ja Wagallassa.

2000-luvulla Keniassa esiintyi yhteenottoja eri väestöryhmien välillä. Vuoden 2007 kiistanalaisten vaalien jälkeen puhjenneissa väkivaltaisuuksissa kuoli yli tuhat ihmistä ja 600 000 ihmistä joutui lähtemään kotiseuduiltaan. Vuonna 2013 presidentiksi valittiin Uhuru Kenyatta. Hänet valittiin toiselle kaudelle vuonna 2017. Vuonna 2022 Kenyatta suositteli seuraajakseen pääministeri Raila Odingaa. Odinga kuitenkin hävisi vaalin ja presidentiksi valittiin entinen varapresidentti William Ruto. Hän sai 50,5 prosenttia äänistä. Odinga sai 48,8 prosenttia.

Yhteiskunta ja politiikka

Kenian poliittisessa järjestelmässä sekä oikeuslaitoksen ja poliisin piirissä esiintyy mielivaltaa ja väärinkäytöksiä. Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House -järjestö luokittelee Kenian osittain vapaaksi maaksi. Vuonna 2022 vaalin hävinnyt presidenttiehdokas Raila Odinga syytti vaaliviranomaisia tulosten väärentämisestä. Neljä keskusvaalilautakunnan seitsemästä jäsenestä kieltäytyi hyväksymästä vaalin lopullisia tuloksia. Odinga teki valituksen Kenian korkeimmalle oikeudelle. Korkein oikeus käsitteli asian ja totesi, että Odinga ei esittänyt todisteita syytöstensä tueksi. Vaaliviranomaisten antama tulos vahvistettiin ja William Ruto nimitettiin presidentiksi.

Väkivalta aiheuttaa kenialaisille turvattomuutta. Väkivaltarikollisuus on yleistä. Terroristijärjestö Al-Shabab on järjestänyt Keniassa useita iskuja, joissa ihmisiä on surmattu. Koronapandemian aikana perheväkivalta on lisääntynyt. Poliittisen elämän tarkkailijat pelkäsivät ennen 2022 vaaleja, että puolueristiriidat ja eri väestöryhmien väliset jännitteet johtaisivat yhteenottoihin. Vaalikampanjan aika, vaalipäivä ja tuloslaskenta sujuivat suhteellisen rauhallisesti. Valtaosa kenialaisista toivoo, että rauha säilyy.

Keniassa oli 526 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa vuonna 2021. Heistä 278 000 oli somalialaisia, 133 000 oli tullut Etelä-Sudanista, 47 000 Kongon demokraattisesta tasavallasta ja 29 000 Etiopiasta. Pakolaisia ja turvapaikanhakijoita on tullut myös Sudanista, Ruandasta, Eritreasta, Burundista ja Ugandasta.

Kenian Wangari Maathai sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2004 työstään kestävän kehityksen, demokratian ja rauhan puolesta. Maathai oli rohkea ympäristönsuojelija. Vuonna 1977 hän perusti Green Belt-liikkeen, joka kannusti naisia ja miehiä istuttamaan puita metsäkadon ja aavikoitumisen torjumiseksi. Tällä tavoin on käynnistetty paikallistason toimintaa ympäristön ja kestävän kehityksen hyväksi.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankin luokituksessa Kenia on alemman keskitulotason maa. Lähes puolet Kenian pinta-alasta on maatalousmaata, 6 prosenttia on metsää ja 8 prosenttia on suojelualueita (2020). Vuonna 2012 Keniasta löydettiin öljyä.

Vuonna 2019 Kenian viennin kokonaisarvo oli 6 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 19 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat tee 18 %, leikkokukat 10 %, öljy 6 % ja kahvi 4 %. Kenian suurimpia vientimaita ovat Uganda, Yhdysvallat, Alankomaat, Iso-Britannia, Pakistan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Tansania ja Ruanda. Tuontimaita ovat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia, Saudi-Arabia, Japani ja Etelä-Afrikka.

Matkailu tuotti Kenialle 8 miljardia dollaria vuonna 2019. Koronapandemian seurauksena matkailu väheni niin, että vuoden 2020 matkailutulot olivat vain 4 miljardia dollaria.

Pääkaupunki Nairobi on Kenian liike- ja pankkitoiminnan keskus. Maan vanhin ja toiseksi suurin kaupunki Mombasa on kehittynyt teollisuuden ja kaupan ydinalueeksi. Mombasan Kilindini on Itä-Afrikan tärkein satama.

Nairobissa on isoja slummialueita. Nairobin suurin slummi Kibera on satojen tuhansien ihmisten koti. Slummien asukkailla ei ole käytettävissään riittävästi puhdasta vettä, viemäröinti on puutteellinen, asutaan ahtaasti ja asuinpaikka on turvaton. YK:n asuinyhdyskuntaohjelma Habitat arvioi vuonna 2018, että 46 prosenttia kenialaisista asui slummeissa. Siirtomaavallan aikana väestöryhmiä eroteltiin niin, että afrikkalaiset, aasialaiset ja eurooppalaiset sijoitettiin eri asuinalueille. Yli puolet Saharan eteläpuolisen alueen kaupunkien väestöstä asuu slummeissa. YK:n Habitat-ohjelman päämaja on Nairobissa. Habitat julkaisee vuosittain raportin maailman kaupunkikehityksen näkymistä ja haasteista.