Keski-Afrikan tasavalta

Viimeksi päivitetty: 05.06.2025

Sisällissodat ja huono hallinto ovat tuhonneet Keski-Afrikan tasavallan talouden. Vanhat vihat, epäluulo ja väkivalta ovat avanneet syviä kuiluja eri väestöryhmien välille. Maassa on paljon luonnonvaroja, mutta valtaosa ihmisistä elää köyhyydessä. Presidentti keskittää itselleen valtaa pääkaupungissa Banguissa. Epäsäännölliset aseryhmät toimivat muualla maassa. Ne kilpailevat kulta- ja timanttikaivosten hallinnasta. Viljelijöiden ja karjapaimenien kahakoissa kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Bangui
Etniset ryhmät:	Gbaya 29%, banda 23%, mandjia 10%, sara 8%, m´baka 8%, arabi/fulani/peul 6%, ngbanki 6%, yakoma 4%, wodaabe 2%, zande/nzakara 2%, kaikkiaan yli kahdeksankymmentä etnistä ryhmää
Kieli:	Ranska (virallinen kieli), sango (virallinen kieli ja yleiskieli), muut paikalliskielet, kaikkiaan 80 kieltä
Uskonto:	Katolilaiset 60%, protestanttikristityt 28%, muslimit 9%, perinteiset afrikkalaiset uskonnot 1%, muut ja uskonnottomat 2%
Väkiluku:	5 330 690 (2024)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	622 984 km2
Valuutta:	Keski-Afrikan CFA-frangi
BKT per asukas:	967 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	13. elokuuta (itsenäisyyspäivä), 1. joulukuuta (tasavallan juhlapäivä)

Maantiede

Keski-Afrikan tasavalta on sisämaavaltio keskellä Afrikan mannerta. Rajanaapureina ovat lännessä Kamerun, pohjoisessa Tšad ja Sudan, idässä Etelä-Sudan, etelässä Kongon tasavalta ja Kongon demokraattinen tasavalta. Keski-Afrikan tasavallan luoteiskaarteessa on Karrevuorten ryhmä. Huiput kohoavat siellä 1400 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maan koillisosassa sijaitsevat Bongovuoret ovat lähes yhtä korkeita. Näiden kahden vuoriryhmän välissä olevalla alueella on suuri keskuslaakio, jonka halki mutkittelee kolmekymmentä jokea.

Keski-Afrikan tasavallan ilmasto on lämmin ja kostea. Sadekausi ajoittuu maaliskuun ja marraskuun välille. Sen aikana esiintyy myrskyjä. Vuodenvaihteen molemmin puolin koillistuuli puhaltaa Saharan suunnalta kuivaa ilmaa. Päivällä on kovia helteitä, yöllä on viileämpää. Yli kolmasosa Keski-Afrikan tasavallan maa-alasta on metsiä. Jalopuuhakkuut ja raivaus pirstovat metsiä ja kaventavat niissä asuvan bakakansan elinympäristöä.

Dzangan ja Ndokin kansallispuisto on Keski-Afrikan tasavallan lounaiskärjessä. Siellä on rehevää metsää, tropiikin jalavalajeja ja limbalipuita. Metsissä elää simpansseja, gorilloja, jättisikoja ja metsänorsuja. Baminguin ja Bangoran suojelualueella maan pohjoisosassa maasto on savannia. Siellä viihtyvät ketapanit, mutobot ja useat muut kausivihannat lehtipuulajit. Jokivarsilla on kosteikkoja. Suojelualueella on leijonia, gepardeja ja valkoraitaisia bongoantilooppeja. Laiton metsästys on verottanut savannien eläimistöä. Sarvikuonot, norsut ja kirahvit ovat uhanalaisia.

Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosissa karjanajajat ovat tottuneet liikkumaan maiden rajojen yli etsiessään eläimille vettä ja laitumia. Tšadissa ja Sudanissa kuivuudet keskeyttävät usein vedensaannin ja kuivimpina aikoina tšadilaiset karjan omistajat ovat tuoneet lehmänsä Keski-Afrikan tasavallan puolelle. Tämä on johtanut yhteenottoihin karjanajajien sekä maitaan ja vesilähteitään puolustavien keskiafrikkalaisten viljelijöiden välillä.

Historia

Keski-Afrikan tasavallan lähialueilta on löydetty yli neljäkymmentä tuhatta vuotta vanhoja jälkiä ihmisasutuksesta. Varhaisasukkaat valmistivat kiviveitsiä, -kaapimia ja puutyökaluja. Nykyisen bakakansan esivanhemmat elivät Keski-Afrikan metsissä jo kymmenen tuhatta vuotta sitten. He olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Heidän jälkeensä alueelle tuli maanviljelijöitä, jotka kasvattivat jamssia, durraa ja myöhemmin myös öljypalmuja.

Keski-Afrikan tasavallan länsiosassa Bouarissa on kymmeniä suuria lohkokivipilarien kehiä, jotka on pystytetty kolme tuhatta vuotta sitten. Ubangijoen varrelle syntyi viljelijöiden ja kalastajien asutuksia. Kamerunista tuli bantukansojen ryhmiä. Keski-Afrikan tasavallassa elää yli kahdeksankymmentä väestöryhmää, joilla on oma kielensä.

1500-luvulta alkaen orjakauppiaat tekivät seudulle ryöstöretkiä. Vangitut ihmiset kuljetettiin Saharan yli Pohjois-Afrikkaan ja Arabiaan. 1800-luvun lopulla Sudanin sulttaanin hallinto ulottui Keski-Afrikan tasavallan alueelle. Vuonna 1894 Ranska alisti silloisen Ubangi-Sharin siirtomaakseen. Ranskan vallan aikana afrikkalaisväestö teki pakkotyötä kahvi- ja kumiviljelmillä.

1920-luvulla alettiin kasvattaa puuvillaa. Pakkotyöväkeä lähetettiin myös Kongoon rakentamaan rautatietä. Onnettomuuksiin ja tauteihin kuoli töiden aikana tuhansia keskiafrikkalaisia. 1920-luvun lopulla keskiafrikkalaiset nousivat kapinaan siirtomaavaltaa vastaan. Ranska tukahdutti kapinan kolme vuotta kestäneessä sodassa. 1930-luvulla ranskalaiset yhtiöt alkoivat hankkia Keski-Afrikasta kultaa ja timantteja.

Keski-Afrikan tasavalta itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960. Vuonna 1965 kenraali Jean-Bedel Bokassan johtamat sotilaat kaappasivat vallan. Vuonna 1972 Bokassa julisti itsensä elinikäiseksi presidentiksi ja neljä vuotta myöhemmin hän kruunautti itsensä keisariksi. Ranska tuki Bokassaa säilyttääkseen asemansa tuottoisassa timanttikaupassa. Vuonna 1979 Ranska kaatoi Bokassan hallinnon. Velkaantuneen maan johtoon nousi uusi sotilashallitus vuonna 1981.

Vuonna 1993 Keski-Afrikan tasavallassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Vuonna 2012 aseellisten kapinaryhmien liitto Seleka valtasi kaupunkeja maan pohjois- ja keskiosissa. Selekan joukoissa oli myös tšadilaisia ja sudanilaisia. Vuonna 2013 kapinalliset etenivät pääkaupunkiin Banguihin ja nimittivät johtajansa Michel Djotodian presidentiksi. Seleka oli muslimien aseellinen liike. Selekaa vastaan nousi entisten sotilaiden, kristittyjen ja perinteisten uskontojen kannattajien perustamia aseryhmiä, jotka tunnettiin nimellä antibalaka.

Aseryhmien väliset yhteenotot ja kostoiskut ovat jatkuneet vuosien ajan. Sekä selekat että antibalakat ovat syyllistyneet joukkomurhiin, joissa on kuollut tuhansia ihmisiä. Sadat tuhannet ihmiset ovat jättäneet kotiseutunsa väkivallan vuoksi. Kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii Keski-Afrikan tasavallan sotarikoksia ja on nostanut syytteitä eräiden aseryhmien johtajia vastaan. Vuonna 2021 kapinallisten aseryhmien liitto yritti hyökätä pääkaupunkiin Banguihin, mutta hallituksen joukot, YK:n rauhanturvaajat ja hallituksen värväämät venäläiset palkkasotilaat torjuivat yrityksen.

YK:n rauhanturvaosasto MINUSCA on toiminut Keski-Afrikan tasavallassa vuodesta 2014 lähtien. Vuonna 2025 osastossa oli neljätoista tuhatta sotilasta. MINUSCA suojelee siviiliväestöä ja edistää rauhanrakennusta. Suurimpia joukkojen lähettäjämaita ovat Ruanda, Bangladesh, Pakistan, Nepal, Sambia ja Tunisia.

Ekologinen jalanjälki

0,7

maapalloa maassa Keski-Afrikan tasavalta

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Keski-Afrikan tasavalta keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,7 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Keski-Afrikan tasavallan presidentti on Faustin-Archange Touadera. Hänet valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 2016 ja vuonna 2020 hänet valittiin uudelleen toiselle kaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuoden 2020 vaaleissa vain kolmasosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Perustuslain mukaan presidentti voitiin valita korkeintaan kahdelle kaudelle. Vuonna 2023 Touadera muutti perustuslakia poistaen kaikki rajoitukset presidenttikausien määrästä. Uusi perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä. Hallitusta vastustavat puolueet eivät osallistuneet kansanäänestykseen. Perustuslakituomioistuimen puheenjohtaja Daniele Darlan julisti kansanäänestyksen laittomaksi. Presidentti Touadera erotti Darlanin.

Keski-Afrikan parlamentissa, kansalliskokouksessa, on 140 kansanedustajaa. Joulukuussa vuonna 2020 ja tammikuussa vuonna 2021 järjestetyissä vaaleissa kaksikymmentä neljä puoluetta sai edustajia kansalliskokoukseen. Lisäksi kansanedustajiksi valittiin 35 puolueisiin sitoutumatonta ehdokasta. Presidentti Touaderan Yhdistyneiden sydänten liitto sai 61 kansanedustajaa. Toiseksi isoin puolue Kokoomusliike sai kymmenen edustajaa. Vuonna 2021 valituista kansanedustajista vain kuusitoista on naisia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Keski-Afrikan tasavalta ei ole vapaa maa. Hallituksen vastustajia vangitaan ja pahoinpidellään. Pääkaupungissa Banguissa hallituksen asema on suhteellisen vakaa, mutta suurimmassa osassa maata valtion valta on heikko. Erilaiset aseelliset ryhmät toimivat tiiviisti ja näkyvästi.

Keski-Afrikan tasavallan eri kansanryhmät ovat oppineet pitämään toisiaan vihollisina. Tähän on ollut syynä orjakauppa, joka jatkui 1800-luvulle asti. Siirtomaavallan aikana Ranska suosi joitakin ryhmiä, joista tuli sen liittolaisia myös Keski-Afrikan tasavallan itsenäistyttyä. Maan politiikassa on tavallista, että vallanpitäjät antavat etusijan omalle taustaryhmälleen eivätkä aja koko kansakunnan kehitystä. Puoluetoiminta on ollut keino hankkia taloudellista etua. Keski-Afrikan tasavallassa on kultaa, timantteja, kuparia ja muita arvokkaita kaivannaisia. Näiden hyväksikäyttö on hyödyttänyt vallassa olleita ryhmiä samaan aikaan, kun valtaosa väestöstä on elänyt ahdistavassa ja nöyryyttävässä köyhyydessä.

Vanhat vihat eivät unohdu, vaan ne puhkeavat yhä uudelleen väkivaltaisuuksiksi. Sotien aikana kauna ulkomaalaisia vastaan on lisääntynyt, koska taisteluihin on vuosien ajan osallistunut myös tšadilaisia, sudanilaisia, kongolaisia ja ruandalaisia. Aseryhmät ovat vallanneet kulta- ja timanttikaivoksia. Asiantuntijat arvelevat, että suurin osa Keski-Afrikan tasavallan kullasta salakuljetetaan ulkomaille. Venäläiset palkkasotilaat ovat kaapanneet itselleen osan timantti- ja kultakaupasta. Keski-Afrikan tasavallan pohjoisosissa on jatkuvasti yhteenottoja karjankasvattajien ja viljelijöiden välillä. Aseistetut paimenet ajavat karjaa paikkakunnalta toiselle etsien laitumia ja vettä. Viljelijät yrittävät torjua karjan omilta mailtaan. Kahakoissa kuolee joka vuosi kymmeniä ihmisiä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

/ 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Keski-Afrikan tasavalta

Keski-Afrikan tasavalta on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Keski-Afrikan tasavalta on yksi maailman köyhimmistä maista. Maailmanpankki arvioi, että kaksi kolmasosaa Keski-Afrikan tasavallan väestöstä eli köyhyydessä vuonna 2024. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana talouskasvu on jäänyt niukaksi. Maailmanpankki ennakoi, että vuonna 2025 Keski-Afrikan tasavallan talous kasvaa noin kaksi prosenttia. Se merkitsisi hieman ripeämpää kasvua kuin mitä on tapahtunut edellisinä vuosina. Keski-Afrikan tasavalta on viime vuosina saanut ulkomaista kehitystukea noin puoli miljardia euroa vuodessa.

Noin 70 prosenttia Keski-Afrikan tasavallan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, kuusi prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja 24 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat maniokkia, maissia, durraa, maapähkinöitä, seesamia, keittobanaaneja, puuvillaa, kahvia, tupakkaa, vihanneksia ja hedelmiä. Tuotantoeläimiä ovat lehmät, vuohet, lampaat, siat ja siipikarja. Maatalouden tuottavuus voisi olla paljon nykyistä suurempi. Keski-Afrikan tasavallassa on paljon hyvää, viljavaa maata. Jatkuvat sodat ja väkivallan uhka haittaavat kuitenkin maanviljelyä ja karjanhoitoa, sekä tuotteiden kuljettamista markkinoille.

Keski-Afrikan tasavallan maaperässä on kultaa, timantteja, kuparia ja rautaa. Maan pohjoisosissa on öljyesiintymiä. Kulta on tärkein vientituote. Vuonna 2023 Keski-Afrikan tasavallan tavaraviennin kokonaisarvo oli 200 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 750 miljoonaa euroa. Puolet vientituloista saatiin kullasta. Jalopuun vienti tuotti 30 prosenttia vientituloista. Muita vientituotteita olivat timantit, puuvilla, koneet ja laitteet. Hieman yli puolet viennistä suuntautui Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin. Muita tärkeitä vientimaita olivat Kiina, Turkki, Ranska ja Belgia. Isoimmat tuontimaat olivat Kiina, Kamerun, Ranska, Belgia ja Norsunluurannikko.

Tilastot

Maan Keski-Afrikan tasavalta tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin

Ilmasto

Ekologinen jalanjälki

0,7

maapalloa maassa Keski-Afrikan tasavalta

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Keski-Afrikan tasavalta keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 0,7 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa