Kiina

Maantiede

Kiina on Itä-Aasiassa Tyynenmeren rannalla. Kiina on Aasian suurin maa. Se on pinta-alaltaan melkein Euroopan kokoinen. Kiina oli pitkään maailman väkirikkain maa. Intian väestömäärä ohitti Kiinan kaksi vuotta sitten. Kiinassa on mahtavia vuoristoja. Luoteis-Kiinassa on Tiibetin ylänkö. Se on maailman suurin ylätasanko. Tiibetin ylängön eteläpuolella kohoaa Himalajan vuoristo. Sen korkein huippu Mount Everest (8848 m) on Kiinan ja Nepalin rajalla. Tiibetin ylängön pohjoisella reunalla on Kunlunin vuoristo. Siellä huiput kohoavat seitsemän kilometriä meren pinnan yläpuolelle.

Kiinan luoteisosa on kuivaa, alavaa maata. Siellä on laajoja painaumia ja hiekka-aavikoita. Tarimin altaan alueella ovat Kiinan runsaimmat tunnetut öljy- ja kaasuesiintymät. Kiinan itäosissa on mäkien ja kukkuloiden poimuttamia tasankoja sekä suuria jokilaaksoja. Kiinassa on tuhansia jokia. Joet ovat aina olleet tärkeitä kulkuväyliä. Niiden varsilla on hedelmällisiä viljelymaita. Suurin osa Kiinan väestöstä elää tasangoilla ja jokilaaksoissa. Vuoriseudut ovat harvaan asuttuja.

Kiinassa on erilaisia ilmastoalueita. Koko maassa kesät ovat lämpimiä. Etelässä talvet ovat leutoja, mutta maan pohjoisosissa talvella on kovia pakkasia. Kaakkoisrannikolla sateet ovat runsaita. Sisämaassa ilmasto on kuiva. Kiinan keskiosien vuorilla kasvaa bambumetsiä. Niissä elää jättiläispandoja, joita varten on perustettu suuri suojelualue. Pandakanta on vahvistunut suojelun ansiosta. Wuyin vuoret nousevat Etelä-Kiinan jokilaaksoista suoraseinäisinä harmaina pilareina. Jokilaaksoissa kasvaa rehevää monilajista lehtimetsää. Metsissä elää puuleopardeja, makakiapinoita, kauriita ja muurahaiskäpyjä. Rinteillä kasvatetaan teetä.

Kiina on valtava maa, jonka eri osissa luonnonolot vaihtelevat. Kullakin seudulla on oma paikalliseen ilmastoon sopeutunut kasvillisuutensa ja eläimistönsä. Kaikkialla Kiinassa alkuperäinen luonto on uhanalainen. Tiikerit, karhut, leopardit ja monet apinalajit on metsästetty sukupuuton partaalle. Delfiini- ja valaskannat ovat pienentyneet huolestuttavasti. Lähes neljäsosa Kiinan pinta-alasta on metsää. Suurin osa on puuteollisuutta varten istutettuja metsiä. Kiina tuo teollisuutensa käyttöön paljon jalopuuta muista Aasian maista ja Afrikasta. Kaksi kolmasosaa maailman trooppisten puulajien viennistä suuntautuu Kiinaan. Kiina on maailman suurin muovijätteen tuottaja. Kolmasosa kansainvälisten markkinoiden kertakäyttömuoveista valmistetaan Kiinassa.

Puolet Kiinan kuluttamasta energiasta tuotetaan kivihiilellä. Öljyn osuus on noin viidesosa. Kymmenesosa energiasta tuotetaan kaasulla. Uusiutuvien energianlähteiden käyttö on vielä vähäistä. Vesivoiman osuus on seitsemän prosenttia, tuulivoiman viisi prosenttia ja aurinkovoiman neljä prosenttia. Vähän yli kaksi prosenttia energiasta tuotettaan ydinvoimalla. Kiinan on lisättävä sähkön tuotantoa tyydyttääkseen elektroniikkateollisuuden kasvavat tarpeet. Kaksi kolmasosaa kiinalaisista asuu kaupungeissa. Kiinassa on kahdeksantoista kymmenen miljoonan asukkaan kaupunkia.

Kiinalla on isoja ympäristöhaasteita. Ilmansaasteet aiheuttavat terveyshaittoja kaupunkilaisille. Valtaosa pohjavesistä on likaantunut. Vesiä likaavat yhdyskuntajätteet, teollisuuden päästöt sekä maatalouden lannoitteet ja torjunta-aineet. Pitkään jatkunut maa- ja karjatalous ovat kuluttaneet viljelymaita ja laitumia. Kuivilla seuduilla maan kuluminen on edistänyt aavikoitumista. Vuonna 2024 Kiinassa oli ennätyksellisen kovia helteitä. Sateet jäivät niukoiksi monissa osissa maata. Ilmaston lämpeneminen voi aiheuttaa vesipulan Kiinan pohjoisosissa.

Historia

Kiinassa on asunut ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Kalkkikiviluolista Pekingin läheltä on löytynyt pystyihmisen luita. Pystyihmisen alalaji on nimetty Pekingin ihmiseksi. Nykyihmiset tulivat Kiinaan kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Tianyuanin luolasta on löydetty kolmekymmentä tuhatta vuotta vanhoja ihmisluita. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä ja keräilijöitä. Keltaisenjoen laaksossa kasvatettiin hirssiä yhdeksän tuhatta vuotta sitten. Riisinviljely alkoi Jangtsejoen varrella kahdeksan tuhatta vuotta sitten. Keski-Kiinan Jiahussa on seitsemän tuhatta vuotta vanhan maalaiskylän jäänteitä. Kylässä asui satoja ihmisiä. He viljelivät maata ja kasvattivat karjaa. He valmistivat viiniä riisistä ja hunajasta. He soittivat kurjenluista tehtyjä huiluja. He kaiversivat kirjoitusmerkkejä luuesineisiin ja simpukankuoriin.

Viisi tuhatta vuotta sitten Kiinassa rakennettiin kaupunkeja. Rinteitä porrastettiin terasseiksi riisin viljelyä varten. Viljelmillä käytettiin kastelua. Kiinalaiset osasivat valmistaa silkkiä. Jadesta työstettiin koruja. Savenvalajat tekivät kauniita ruukkuja. Kiinassa oli monia kansoja ja valtioita, jotka kilpailivat alueista ja vallasta. 2200 vuotta sitten keisari Qin Shi Huangdi alisti Kiinan yhdeksi valtakunnaksi. Hänen valtakaudellaan kirjoitusjärjestelmä yhtenäistettiin, samoin raha ja mittayksiköt. Hän aloitti Kiinan muurin rakentamisen. Hän vainosi vastustajiaan säälimättömästi. Qin Shi Huangdi rakennutti itselleen valtavan hautaholvin, jonka vartijoiksi valmistettiin tuhansien savisoturien terrakotta-armeija.

Qin Shi Huangdin jälkeen valtaan nousi Han-keisarien suku, joka hallitsi Kiinaa neljänsadan vuoden ajan. Han-dynastian aikana Kiina avasi Silkkitien nimellä tunnetun kauppareitin Aasian halki Lähi-Itään ja Välimeren rannoille asti. Seuraavien vuosisatojen aikana Kiinaa hallitsivat eri dynastiat ja maassa käytiin monia sotia. Kiinassa keksittiin paperin valmistus, kirjanpainanta, ruuti, kompassi, paperiraha ja pankkiluotot. Keisarien uskottiin saavan valtansa taivaasta.

1100-luvulla Kiinassa eli jo yli sata miljoonaa ihmistä. 1200-luvulla mongolit valtasivat Kiinan. Kublai-kaanin suku hallitsi Kiinaa sadan vuoden ajan. 1300-luvulla kiinalainen Ming-dynastia nousi valtaan. 1600-luvulla pohjoisesta hyökänneet mantšut valloittivat koko Kiinan. Mantšut sulautuivat vähitellen Kiinan väestöön ja omaksuivat kiinalaisen kulttuurin. 1700-luvun lopulla Kiinassa asui kolmasosa maailman väestöstä. Kiina oli maailman vaurain valtio.

1800-luvulla mantšuhallitsijat halusivat Kiinan eristäytyvän ulkomaailmasta, mutta Iso-Britannia ja muut länsimaat pakottivat Kiinan avaamaan satamansa kansainväliselle kaupalle. Kiinassa oli levottomuuksia ja kansannousuja. Vuonna 1911 Wuhanissa alkanut sotilaskapina levisi kaikkialle. Vuoden 1912 alussa keisari syrjäytettiin ja Kiina julistettiin tasavallaksi. 1930-luvulla Japani miehitti Mantšurian ja Kiinan rannikkoalueet. Miehitys jatkui vuoteen 1945 asti.

Toisen maailmansodan päätyttyä Kiinassa syttyi sisällissota Tšiang Kai-šekin tasavaltalaisten ja Mao Zedongin johtamien kommunistien välillä. Kommunistipuolue sai Kiinan haltuunsa vuonna 1949. Tšiang Kai-šekin tasavaltalaiset pakenivat Taiwanin saarelle. 1950-luvun alussa Mao Zedongin kommunistihallinto lähetti kiinalaisia joukkoja Korean sotaan taistelemaan Pohjois-Korean puolella. Vuonna 1951 Kiina valtasi Tiibetin.

Mao Zedongin valtakaudella Kiinassa rakennettiin keskitettyä valtiojohtoista ja kommunistisen puolueen johtamaa yhteiskuntaa, missä yksityisomistusta ja kansalaisvapauksia rajoitettiin ankarasti. Kommunistinen puolue edisti maan teollistumista pyrkien suuriin ja nopeisiin tuotantorakenteen muutoksiin, jotka kuitenkin tuottivat huonoja tuloksia. Vuosien 1959 ja 1961 välillä Kiinassa puhkesi maailman siihen asti suurin nälänhätä, jossa kuoli kolmekymmentä miljoonaa ihmistä.

Vuonna 1964 Kiinasta tuli ydinasevalta. Kaksi vuotta myöhemmin kommunistipuolue käynnisti kulttuurivallankumouksen kitkeäkseen maasta kaikki porvarilliset ainekset. Koulutetut ihmiset joutuivat julmien vainojen kohteiksi. Kulttuurivallankumous kesti kymmenen vuotta ja sen aikana surmattiin kaksi miljoonaa ihmistä. Mao Zedong kuoli vuonna 1976. Hänen jälkeensä valtaan noussut Deng Xiaoping aloitti laajat talousuudistukset.

Kommunistinen puolue piti tiukasti kiinni poliittisesta vallasta, mutta taloutta ja tuotantoelämää alettiin avata markkinoiden ehdoilla. Kiinaan houkuteltiin ulkomaisia sijoituksia. Sen jälkeen Kiinan talous on kasvanut nopeasti. Kiinasta on tullut voimakas teollisuusmaa ja maailman suurin vientitalous. Kansalaisvapauksia ei ole lisätty. Yhteiskunta ei ole avautunut. Kiina on ankarasti hallittu ja valvottu yksipuoluejärjestelmä.

Yhteiskunta ja politiikka

Kiinan korkein valtioelin on kommunistipuolueen hallitsema kansankongressi. Kommunistisen puolueen johtoasema on kirjattu perustuslakiin. Kansankongressi valitsee presidentin. Vuonna 2023 kymmenen vuotta Kiinan presidenttinä toiminut Xi Jinping valittiin uudelleen, nyt jo kolmannelle viisivuotiskaudelle. Xi Jinping on lausunut, että länsimainen demokratia ei sovi Kiinalle. Kommunistipuolue on vahvistanut presidentin asemaa. Xi Jinping käyttää valtaa puolueen sisäpiirin, armeijan ja turvallisuuspoliisin tuella. Kiina ei ole vapaa maa. Hallituksen arvostelijat hiljennetään kovaotteisesti.

Koronapandemian aikana Kiinan valtio rajoitti ihmisten liikkumista ankarin keinoin. Monien kaupunkien asukkaita pidettiin eristyksissä pitkiä aikoja. Talouskasvu hidastui. Kiinan johto odottaa kasvun elpyvän lähivuosina. Kiina on kiihdyttänyt sotilasvarusteluaan ja pyrkii laajentamaan valtapiiriään Itä- ja Etelä-Aasiassa. Kiina on rakentanut saaritukikohtia ja vahvistanut laivastoaan hallitakseen merialueita. Afrikassa Kiina on tärkeä taloudellinen ja poliittinen vaikuttaja. Kiina on rahoittanut suuria kehityshankkeita varmistaakseen tarvitsemiensa raaka-aineiden ja luonnonvarojen saannin. Kiinan kaivosyhtiöt ovat isoja toimijoita monissa Afrikan maissa.

Kiina ei edelleenkään hyväksy Taiwanin itsenäisyyttä, vaan katsoo saaren kuuluvan Kiinalle. Tämä on jatkuva jännityksen lähde kansainvälisessä politiikassa sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan välisissä suhteissa. Taiwanilla pelätään, että Kiina hyökkää saarelle muutaman vuoden päästä. Kiinan armeija, ilmavoimat ja laivasto järjestävät jatkuvasti sotaharjoituksia, joiden aiheena näyttää olevan valmistautuminen Taiwanin valtaamiseen. Taiwanin kauppa on tärkeä Kiinalle. Taiwan myy Kiinalle puolijohdekomponentteja. Ilman niitä Kiina ei pystyisi kehittämään elektroniikkateollisuuttaan.

Kiinan väestö vanhenee ja vähenee. Intia on ohittanut Kiinan väkirikkaimpana valtiona. Vuonna 2024 Kiinassa syntyi miljoona ihmistä vähemmän kuin kuoli. Väestörakenteen muutos, asukkaiden ikääntyminen, saattaa aiheuttaa isoja ennalta arvaamattomia muutoksia kiinalaisessa yhteiskunnassa. Vielä kymmenen vuotta sitten Kiinan valtio halusi rajoittaa väestönkasvua. Perheille sallittiin vain yksi lapsi. Nyt hyväksytään kolmen lapsen perheet. Kiinalaisen yhteiskunnan virallisiin arvoihin on kuulunut se, että menestys pitää hankkia kovalla työllä. Parin viime vuoden aikana tehdyissä kyselyissä yhä useammat vastaajat sanovat, ettei lahjakkuudella ja työllä ole merkitystä. Etenijät ja vaurastuvat ovat rikkaiden lapsia, tai niitä, joilla on hyviä suhteita.

Talous ja kaupankäynti

Kiina on maailman isoin vientitalous ja toiseksi suurin tuontimaa. Kiinan talous on kasvanut hyvin voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Talouden koko kaksinkertaistui viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Kuluttajat ostavat kiinalaisia tuotteita kaikkialla maailmassa. Vuonna 2024 Kiinan talous kasvoi viisi prosenttia. Talousasiantuntijat arvelevat, että kasvu saattaa hidastua. Kiinan kiinteistömarkkinoilla kytee kriisi. Asuntojen arvo on laskenut rajusti monissa kaupungeissa. Rakentaminen vähenee. Hallitus on rahoittanut miljardien eurojen tukiohjelmia pelastaakseen pankit ja rakennusyhtiöt.

Teollisuusmaiden tuotantoketjut ovat suuresti riippuvaisia kiinalaisesta elektroniikasta ja muista tarvikkeista. Kiina jalostaa valtaosan harvinaisista maametalleista, joita tarvitaan akuissa, sähköautoissa, puhelimissa, tietokoneissa ja tuulivoimaloissa. Vastaavasti Kiina hankkii koko ajan enemmän tuontiöljyä, metallimalmeja ja muita raaka-aineita kansainvälisiltä markkinoilta. Yhdysvallat on asettanut Kiinalle tuontitulleja, jotka alkavat haitata kiinalaisten tuotteiden vientiä tärkeimpään ostajamaahan. Tiivis kauppasuhde Kiinan kanssa auttaa Venäjää jatkamaan sotaa Ukrainassa.

Hieman yli viidesosa Kiinan työvoimasta saa toimeentulonsa maataloudesta, kolmasosa toimii teollisuuden tehtävissä ja 46 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat maissia, riisiä, vehnää, vihanneksia ja hedelmiä. Kiina on maailman suurin sianlihan ja kananmunien tuottaja. Ruoantuonti ulkomailta on lisääntynyt viime vuosina. Kiina on maailman isoin lihan ja maidon ostaja. Kiina ostaa myös paljon soijaa elintarvikkeeksi ja eläinten rehuksi.

Kiinan kalastuslaivastossa on viisikymmentä tuhatta alusta. Kiinalaiset pyyntilaivat kalastavat kaikilla valtamerillä. Kiinan kaivosyhtiöt laajentavat jatkuvasti toimintaansa Afrikassa ja joissakin Aasian maissa. Kiina pyrkii varmistamaan tarvitsemiensa raaka-aineiden saannin. Tavoitteena on myös rakentaa taloussuhteiden verkosto, joka ei ole riippuvainen Yhdysvaltojen hallitsemasta pankkijärjestelmästä.

Vuonna 2023 Kiinan tavaraviennin kokonaisarvo oli 3300 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 2000 miljardia euroa. Kiina nousi maailman suurimmaksi autojen viejäksi. Tärkeitä vientituotteita olivat myös tietokoneet, puhelimet, koneet, laitteet ja virtapiirit. Kiina vie myös vaatteita, jalkineita, lääkkeitä, muoveja, leluja ja paljon muita teollisuustuotteita. Suurimmat vientimaat ovat Yhdysvallat, Japani, Saksa, Etelä-Korea, Vietnam, Intia ja Venäjä. Isoimpia tuontimaita ovat Taiwan, Etelä-Korea, Japani, Australia ja Brasilia.

Kiinassa käy vuosittain yli sata miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Kuuluisia nähtävyyksiä ovat Kiinan muuri, Pekingin vilkkaat ja värikkäät kapeat vanhat kadut sekä Kielletty kaupunki, keisarien entinen koti. Turismin tulot ovat noin seitsemänsataa miljardia euroa vuodessa.