Kirgisia

Maantiede

Kirgisia on yksi Keski-Aasian sisämaavaltioista. Kirgisia on Kiinan länsipuolella. Pohjoisena rajanaapurina on Kazakstan, lännessä on Uzbekistan ja etelässä Tadžikistan. Kirgisia on vuoristoinen maa. Tienšanin vuorijonot kulkevat itä-länsisuunnassa koko maan halki. Korkein huippu on Džengiš Tšokusu (7439 m) Itä-Kirgisiassa lähellä Kiinan rajaa.

Kirgisiassa on tuhansia jäätiköitä. Maassa on myös kaksi tuhatta järveä. Kazakstanin rajan tuntumassa sijaitseva melkein kahdensadan kilometrin pituinen Issyk Kul on Kirgisian isoin järvi. Se on maailman toiseksi suurin vuoristojärvi Andien Titicacan jälkeen. Issyk Kuliin laskee kymmeniä jokia ja puroja.

Kirgisian länsiosassa Narynjoki ja Kara Darya vuolaine sivujokineen virtaavat laajan ja viljavan Ferganan laakson halki Uzbekistanin puolelle. Pääkaupunki Biškek on Pohjois-Kirgisiassa Chujoen laaksossa. Tätä kautta kulki tuhat vuotta sitten yksi kuuluisan Silkkitien kauppareiteistä Kiinasta Lähi-Itään ja Eurooppaan.

Kirgisian ilmastoa luonnehtivat lämpimät kesät ja viileät talvet. Lämpötilat vaihtelevat paikan korkeuden mukaan. Alavilla mailla on kesäisin helteitä. Vuorilla on paljon viileämpää. Alankojen talvet ovat viileitä. Ylängöillä ja korkeilla vuorilla on kovia pakkasia. Vuosittaiset sademäärät eivät ole kovin runsaita. Eniten sataa keväällä ja syksyllä.

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa pitempiä kuivuuskausia ja vuoristojen jäätiköiden hupenemista. Keväällä ja kesällä ylämaiden lumen ja jään sulamisvedet nostavat joet tulvimaan. Rinteillä on liejuvyöryjä. Maa tärähtelee Kirgisiassa kymmeniä kertoja vuodessa. Vuonna 2025 kolme tuhatta perhettä menetti kotinsa maanjäristyksissä.

Alle kymmenesosa Kirgisiasta on metsiä. Chatkalin alarinteillä Länsi-Kirgisiassa on vanha pähkinäpuumetsä. Hieman korkeammilla rinteillä on havupuita. Alangoilla kasvaa villihedelmäpuita. Jokilaaksojen muhevat ravinteikkaat maat on kauan sitten raivattu pelloiksi. Kirgisian vuorilla elää lumileopardeja, argaalilampaita ja villivuohia. Seitsemän prosenttia Kirgisian maa-alasta on luonnonsuojelualueita.

Kirgisian pääkaupunki Biškek kärsii ilman saastumisesta. Ilmaa likaa eniten hiilen polttaminen. Hiili on yleisin polttoaine asuntojen talvilämmityksessä. Pääkaupungissa on yli miljoona asukasta. Noin neljäkymmentä prosenttia kirgisialaisista asuu kaupungeissa. Yhdeksänkymmentä prosenttia Kirgisian sähköstä tuotetaan vesivoimaloissa. Kuivuudet ovat joinakin vuosina laskeneet patoaltaiden pintaa haitaten sähköntuotantoa.

Historia

Kirgisiassa on elänyt esi-ihmisiä satoja tuhansia vuosia sitten. Maan keskiosista on löydetty kaksisataa tuhatta vuotta vanhoja kivityökaluja: kirveitä ja kaapimia. Nykyihminen on tullut alueelle kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Kirgisian varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. He valmistivat aseita ja työkaluja lohkokivistä ja luista.

Kirgisian eri osissa on kalliosuojia ja luolia, joista on löytynyt jälkiä yli kymmenen tuhannen vuoden ikäisestä ihmisasutuksesta. Cholpon-Alassa Issyk Kul -järven lähellä on kolme tuhatta vuotta sitten taiteiltuja kivikaiverruksia, joissa on kuvattu villivuohia, -lampaita, kameleja, peuroja, hevosia, lumileopardeja ja metsästäjiä.

Kirgiisit ovat ilmeisesti tulleet nykyisen Kirgisian alueelle noin tuhat viisisataa vuotta sitten. Silloin kirgiisit olivat ratsastavia, kierteleviä paimentolaisia. 800-luvulla kirgiisit valtasivat nykyisessä Mongoliassa sijainneen uiguurivaltakunnan. 1600-luvulla kirgiisiheimot joutuivat buddhalaisten kalmukkien vallan alle. 1700-luvulla seutua hallitsivat mantšut ja heidän jälkeensä uzbekit.

Uzbekkien Kokandin kaanikunnan vallan aikana 1800-luvulla islamin usko levisi alueelle. 1800-luvun loppupuolella Venäjä valloitti Kirgisian. Kirgisiasta tuli osa Venäjän keisarikuntaa. Venäjä perusti kaivoksia. Maahan muutti venäläisiä ja ukrainalaisia siirtolaisia. Keisarikunta keräsi veroja. Paimentolaisten laidunmaita annettiin siirtolaisille. 1910-luvulla kirgiisit nousivat kapinaan Venäjän valtaa vastaan. Venäjän kostotoimet ajoivat kolmasosan kirgiiseistä pakolaisiksi Kiinaan.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Kirgisiasta tuli kommunistien hallitseman Neuvostoliiton osa. 1920-luvulla Kirgisia kuului itsehallinnollisena alueena Venäjän neuvostotasavaltaan. 1930-luvun puolivälissä maasta tuli Neuvostoliiton osavaltio, Kirgisian neuvostotasavalta. Hallitus halusi lopettaa paimentolaisuuden ja asuttaa kirgiisit pysyville asuinalueille. Kirgisiaan rakennettiin teollisuutta ja maahan muutti lisää venäläisiä. Vuonna 1990 Kirgisiassa syntyi voimakas liike kommunistipuolueen valtaa vastaan. Kirgisia itsenäistyi vuonna 1991.

2000-luvulla Kirgisian yhteiskunnallinen ja poliittinen tila on ollut epävakaa. Hallituksia on syytetty itsevaltaisuudesta ja väärinkäytöksistä. Vaalit eivät ole olleet vapaita eivätkä rehellisiä. Vuonna 2005 tulppaanivallankumoukseksi kutsuttu kansanliike kaatoi Kirgisian hallituksen. Presidentti Akajev pakeni Moskovaan. Epäjärjestys jatkui seuraavan presidentin Bakijevin kaudella.

Bakijev nimitti perheensä jäseniä korkeisiin virkoihin. Hänen veljensä oli tiedustelupalvelun päällikkö ja hänen poikansa johti valtion kehitysrahastoa. Kehitysrahastosta kavallettiin kymmeniä miljoonia euroja. Bakijevin aikana Kirgisia vahvisti suhteita Kiinaan. Vuonna 2010 uusi kansannousu kukisti Bakijevin ja hän pakeni Valko-Venäjälle.

Seuraava presidentti Atambajevin hallitus edisti talousyhteistyötä Turkin kanssa. Vuonna 2020 Atambajev tuomittiin yhdentoista vuoden vankeuteen ja hänen omaisuutensa takavarikoitiin. Kirgisiassa puhkesi taas rajuja levottomuuksia ja hallitus kaatui. Vuoden 2021 vaaleissa presidentiksi valittiin Sadyr Žaparov. Eurooppalaisten vaalitarkkailijoiden mukaan Žaparov käytti valtion varoja vaalityönsä rahoittamiseen. Hän oli pääministeri ennen kuin hänet valittiin presidentiksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Kirgisian presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen, toiselle viisivuotiskaudelle. Presidentti johtaa hallitusta. Vuoden 2021 vaaleissa presidentiksi valittiin Sadyr Žaparov. Hän on kansallismielisen oikeistolaisen Mekenchil -puolueen johtaja. Vuonna 2021 tehtiin lakimuutoksia lisäämään presidentin valtaa. Žaparovin puolue sanoo, että länsimainen monipuoluedemokratia ei sovi Kirgisialle.

Kirgisian parlamentissa on yhdeksänkymmentä kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2025 tärkeimpien oppositiopuolueiden kansanedustajia pidätettiin ja puolueita lakkautettiin vähän ennen vaaleja. Vaaleihin osallistui lopulta vain yksi puolue, Žaparovia tukeva Yntymak. Useimmat kansanedustajaehdokkaat lähtivät vaaleihin ilman puoluetunnuksia. Kaikkiaan vaaleissa oli viitisensataa kansanedustajaehdokasta.

Vuoden 2025 vaaleissa parlamenttiin valittiin 84 nimellisesti puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Kirgisian politiikan asiantuntijoiden mukaan neljä viidesosaa kansanedustajista on presidentti Žaparovin kannattajia. Vain hieman yli kolmasosa äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 29 on naisia. Seuraavissa presidentinvaaleissa Žaparov arvioi saavansa yli yhdeksänkymmentä prosenttia äänistä.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Kirgisia ei ole vapaa maa. Sisäministeriö valvoo ja painostaa hallitusta vastustavia järjestöjä, puolueita ja vaaliehdokkaita. Toimittajia on vangittu. Viestimiä on lakkautettu. Vähemmistöjä syrjitään. Viisitoista vuotta sitten kirgiisien ja uzbekkien välisissä tappeluissa tapettiin yli neljäsataa ihmistä. Vuonna 2024 kirgiisien joukko pahoinpiteli kymmeniä ulkomaalaisia opiskelijoita pääkaupungissa Biškekissä.

Kirgisian yhteiskunnan tuntijat toteavat, että järjestäytyneen rikollisuuden valta on kasvanut. Rikollisjärjestöt harjoittavat laajamittaista huumekauppaa ja ihmiskauppaa. Ne kiristävät yksityisiä yrityksiä. Ne ovat ottaneet haltuunsa kultakaivoksia ja pyrkivät hallitsemaan jalokivikauppaa. Tutkijoiden mukaan monilla kansanedustajilla on yhteyksiä rikollisjärjestöihin. Rikollisjärjestöt ovat tiiviisti mukana kaupunkien ja kuntien hallinnossa ja päätöksenteossa. Niiden liepeille on syntynyt iso pimeä talous ja valtaverkostoja, jotka ovat voimakkaampia kuin poliittiset puolueet.

Talous ja kaupankäynti

Kirgisia on alemman keskitulotason maa. Viimeisten viiden vuoden aikana Kirgisian talous on kasvanut ripeästi. Maailmanpankki arvioi, että talous kasvoi kymmenen prosenttia vuonna 2025. Teollisuus on vahvistunut ja kauppa on vilkastunut. Kirgisian kautta viedään Venäjälle tuotteita ja tarvikkeita, joiden myyntiä on pyritty rajoittamaan länsimaiden kauppapakotteilla sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Kirgisialla on runsaat luonnonvarat, viljavaa maata, kaivannaisia ja vesivoimaa. Yhteiskunnallinen ja poliittinen epävakaus on haitannut maan kehitystä. Vähän alle neljäsosa Kirgisian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja hieman yli puolet työskentelee palvelualoilla. Kolme vuotta sitten kolmekymmentä prosenttia kirgisialaisista eli köyhyydessä. Vuonna 2025 neljäsosa väestöstä oli köyhiä.

Kirgisian viljelijät kasvattavat perunoita, maissia, vehnää, ohraa, hedelmiä ja vihanneksia. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet ja lehmät. Valtaosa maataloustuottajista on pienviljelijöitä, jotka myyvät tuotteet lähiseutunsa kuluttajille. Isoilla tiloilla tuotetaan tupakkaa, sokerijuurikasta, puuvillaa, papuja, omenia, aprikooseja, kirsikoita ja pähkinöitä kotimaan ja ulkomaiden markkinoille.

Kirgisiassa on tekstiili- ja vaateteollisuutta, jonka tuotteista suuri osa viedään Venäjälle ja Kazakstaniin. Tietoalojen palvelutarjonta on kasvanut viime vuosina. Kaivosteollisuuden päätuote on kulta. Maassa on myös hopeaa, tinaa, kuparia, sinkkiä, rautaa, lyijyä, kromia, nikkeliä, kobolttia ja kovametallien lujittamisessa käytettävää volframia.

Vuonna 2023 Kirgisian tavaraviennin kokonaisarvo oli kolme ja puoli miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kaksikymmentä viisi miljardia euroa. Kullanvienti tuotti neljäkymmentä prosenttia kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat sähkölaitteet ja -tarvikkeet, vaatteet, ajoneuvot, hiili, öljy ja kupari. Suurimmat vientimaat olivat Sveitsi, Venäjä, Kazakstan, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Turkki. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Venäjä, Kazakstan, Turkki ja Uzbekistan. Ulkomailla asuvat kirgisialaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin kolme miljardia euroa vuodessa.

Kirgisiassa käy vuosittain kahdeksan miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turistit tulevat pääasiassa Uzbekistanista, Kazakstanista ja Venäjältä. Turismin tulot ovat yhdeksänsataa miljoonaa euroa vuodessa. Matkanjärjestäjät ylistävät upeita järviä ja vuoristomaisemia. Vuorille tehdään pitkiä patikkaretkiä. Biškekin basaarissa myydään leipiä, hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä, mausteita ja kalpakkihattuja.