Kolumbia

Maantiede

Kolumbia on Etelä-Amerikan luoteiskaarteessa Panaman ja Venezuelan välissä. Etelässä rajanaapureina ovat Ecuador, Peru ja Brasilia. Kolumbia on kahden meren rannalla. Idässä Karibian puolella rannikko ulottuu Capurganasta Panaman rajalta karun kallioiselle Guajiran niemelle ja Venezuelanlahdelle. Länsirannikkoa huuhtelee Tyyni meri Humboldtinlahdelta Ecuadorin rajalle Matajejoen suulle. Kolumbiassa on lämmin ja kostea ilmasto. Vuorilla on viileämpää kuin rannikoilla.

Kolumbian keskiosien halki työntyy kolme Andien vuorten haaraa. Lumipeitteiset huiput kohoavat yli viiden kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Pääkaupunki Bogota on ylätasangolla, kahden ja puolen kilometrin korkeudella merenpinnasta. Ylänköjen kukkuloiden rinteillä kasvatetaan kahvia. Luonnontilaisia pilvimetsiäkin on vielä jäljellä. Reserva Orquideas -luonnonpuistossa Medellinin lähellä on yli sata orkidealajia.

Vuorten itäpuolella maa laskeutuu Amazonin ja Orinocon alangoille. Orinocon rehevät lakeudet ovat karjan laitumina. Amazonin alueella kasvaa sademetsää. Cahuinarin suojelualueella elää punamölyapinoita, pieniä titi-apinoita, jaguaareja, laiskiaisia, isoja värikkäitä papukaijoja ja maailman suurimpia jokikilpikonnia. Kolumbiassa hävitetään joka vuosi kaksisataa tuhatta hehtaaria metsää. Laiton kaivostoiminta ja kullanhuuhdonta myrkyttävät jokien vesiä.

Karibian rannikolla on alankoja. Niiden läpi virtaa Magdalenajoki, joka laskee mereen Barranquillan vieressä. Magdalenajoen valuma-alue sivujokineen, hetteikköineen ja soineen kattaa neljäsosan Kolumbian pinta-alasta. Jokilaaksot ovat maatalouden ydinalueita. Tyynen meren rannikon Lloro on yksi maailman sateisimmista paikoista. Utrian kansallispuisto suojelee rannikkoluontoa. Rannalla on jyrkänteitä ja tiheää lehtimetsää. Metsässä on puumia ja muurahaiskarhuja. Rannan edustalla on koralliriuttoja. Meressä ui delfiinejä, valashaita ja kilpikonnia.

Historia

Kolumbian eteläosassa Chiribiqueten luolissa on tuhansia punaisia rautavärimaalauksia, jotka esittävät ihmisiä ja eläimiä. Vanhimmat kuvat on taiteiltu kaksikymmentä tuhatta vuotta sitten. Bogotan ylängöltä on löydetty yli kymmenen tuhatta vuotta vanhoja kivityökaluja. Kun espanjalaiset saapuivat Kolumbiaan 1500-luvun alussa, he kohtasivat useita alkuperäiskansoja. Muiscat harjoittivat monipuolista maanviljelyä. Tumacot valmistivat kauniita savi- ja kultaesineitä. Zenujen kaupungeissa asui tuhansia ihmisiä.

Espanjalaiset aloittivat Kolumbian valloituksen Karibian rannikolta. Vuonna 1510 he perustivat Santa Marian kaupungin lähelle nykyisen Panaman rajaa. Vuonna 1533 rakennettiin Cartagena, josta tuli yksi Espanjan tärkeimmistä satamista Amerikan mantereella. 1550-luvulla espanjalaisten valta vakiintui maan sisäosissa. Kolumbia tuotti kultaa. Sitä huuhdottiin jokien varsilla. Espanjalaiset perustivat ylängöille kaivoksia. Kulta oli Kolumbian päätuote vielä 1800-luvulla.

Kolumbia julistautui itsenäiseksi vuonna 1810. Vapaussota jatkui kuitenkin vielä monta vuotta. Vuonna 1819 perustettuun Suur-Kolumbian valtioon kuuluivat myös Panama, Venezuela ja Ecuador. Venezuela ja Ecuador irtautuivat Suur-Kolumbiasta vuonna 1830. Panama itsenäistyi Kolumbiasta vuonna 1903. 1800- ja 1900-luvuilla Kolumbiassa käytiin useita sisällissotia. Niitä synnytti konservatiivien ja liberaalien jatkuva kamppailu vallasta. Vuosien 1946 ja 1964 välisenä aikana väkivaltaisuuksissa surmattiin kaksisataa tuhatta ihmistä.

1960-luvun puolivälissä vasemmistolaiset sissiryhmät aloittivat pitkän kapinan. 1970-luvulta alkaen huumekauppa ja järjestäytynyt rikollisuus kasvoivat kipeäksi ongelmaksi. Kolumbia tuotti lähes kolme neljäsosaa Yhdysvaltoihin kuljetetusta marihuanasta. Kokaiinikauppa paisui mahtavaksi liiketoiminnaksi. Sen vaikutus näkyy nyt Kolumbian taloudessa, yhteiskunnassa ja politiikassa.

1980- ja 1990-luvuilla Kolumbia vajosi väkivallan kierteeseen. Väkivallan harjoittajia olivat vasemmistolaiset sissiliikkeet ja oikeistolaiset kuolemanpartiot, armeija, poliisi, huumekaupan järjestöt ja yksittäiset rikolliset. Väkivaltainen kuolema oli yleisin kuolinsyy 1980-luvun lopulla. Vuonna 2016 Kolumbian hallitus ja suurin sissiliike FARC sopivat sodan lopettamisesta. Aseelliset välikohtaukset ovat silti jatkuneet, koska osa sisseistä ei hyväksy rauhansopimusta. Sisseillä on tukialueita Venezuelan puolella.

Yhteiskunta ja politiikka

Kolumbian presidentti valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden virkakaudelle. Presidenttiä ei voida valita uudelleen, toiselle kaudelle. Vuonna 2022 Kolumbian presidentiksi valittiin Gustavo Petro. Hän oli aikaisemmin pääkaupungin Bogotan kaupunginjohtaja. Petro on entinen sissi ja nyt ensimmäinen vasemmistolainen Kolumbian valtionpäämiehenä. Varapresidentti Francia Marquez on osallistunut vuosien ajan ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjen toimintaan. Hänelle on myönnetty arvostettu Goldman-säätiön ympäristöpalkinto.

Kolumbiassa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on 107 senaattoria. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 171 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Afrikkalaistaustaiselle väestölle on varattu kaksi edustajanpaikkaa. Intiaaniväestölle on varattu yksi kansanedustaja. Rauhansopimuksen solmineelle sissiliikkeelle on varattu viisi edustajaa ja sisällissodasta kärsineille on varattu kuusitoista edustajanpaikkaa.

Vuonna 2022 parlamenttivaaleihin osallistui lähes viisikymmentä puoluetta. Kaksikymmentä neljä puoluetta sai kansanedustajia. Suurimmaksi ryhmäksi selviytyi Liberaalipuolue 32 kansanedustajalla. Gustavo Petron vasemmistolainen liitto sai 28 kansanedustajaa. Konservatiivinen puolue sai 25 kansanedustajaa. Isojen puolueiden suhteellisen vähäiset edustajamäärät heijastavat Kolumbian politiikan sirpaleisuutta. Vuoden 2022 vaaleissa alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 55 on naisia.

Vaikka Kolumbian hallitus ja suurin sissiliike FARC solmivat rauhan kymmenen vuotta sitten, väkivalta on jatkunut monilla seuduilla. Sissiryhmät osallistuvat kokaiinikauppaan, harjoittavat kullan salakuljetusta, kiristävät rahaa syrjäseutujen viljelijöiltä ja kauppiailta ja ovat mukana monessa muussakin rikollisuudessa. Sissit ja huumekauppiaat painostavat ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjä, surmaavat paikallis- ja intiaaniyhteisöjen johtajia ja myyvät väkivaltapalveluja poliitikoille ja yhtiöille, joilla mielestään on tarvetta käyttää tällaisia painostuskeinoja. Vuonna 2025 aseryhmät tai palkkamurhaajat tappoivat yli kahdeksankymmentä paikallisyhteisöjen johtajaa, ihmisoikeustoimijaa ja ympäristönsuojelijaa.

Gabriel Garcia Marquezin kirja Sadan vuoden yksinäisyys kertoo Macondon syrjäkylän ihmisistä. Elämän taustalla vaanii liberaalien ja konservatiivien riita, joka välillä puhkeaa sodaksi. Vuonna 1982 Marquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Hän kietoo upean rikkaalla kielellä yhteen kuvitelman ja toden. Marquez esittelee lukijalle kokonaisen mantereen ja näyttää sitä repivät ankarat kiistat.

Talous ja kaupankäynti

Kolumbia on ylemmän keskitulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti Kolumbian taloutta seitsemän prosenttia. Sen jälkeen talous elpyi ripeästi. Parin viime vuoden aikana kasvu on ollut hidasta. Vuonna 2025 talous kasvoi vähän yli kaksi prosenttia. Yli kolmasosa kolumbialaisista elää köyhyydessä. Tuloerot ovat suuret. Kolumbian afroamerikkalaiset ja intiaaniväestöön kuuluvat ihmiset ovat köyhempiä kuin muut väestöryhmät. Maailmanpankin asiantuntijoiden mielestä eriarvoisuus on iso este Kolumbian kehitykselle.

Viisitoista prosenttia Kolumbian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, vajaa viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja lähes kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat kahvia, banaaneja, kukkia, riisiä, maissia, jamssia ja vihanneksia. Karjatalouden tuotantoketjut työllistävät lähes miljoona kolumbialaista. Kolumbiassa on kolmekymmentä miljoonaa lehmää. Parhailla laidunmailla on suuria lihakarjatiloja. Lihaa kulutetaan kotimaassa ja se on myös tärkeä vientituote.

Tuottavuuden parantaminen on yksi talouden haasteista. Kolumbian vienti on liian riippuvainen öljystä. 1800-luvun puolivälissä Kolumbian vientituotteita olivat tupakka, kiniinipuun kuori ja kahvi. Hieman myöhemmin banaaneistakin tuli merkittävä vientituote. 1890-luvulla kaksi kolmasosaa vientituloista saatiin kahvista. 1960-luvulla Kolumbia oli maailman toiseksi suurin kahvin tuottaja. Kolumbian öljyntuotanto alkoi kehittyä 1950-luvulla. Neljä vuosikymmentä myöhemmin öljy oli jo tärkein vientituote. Kolumbian teollisuus on monipuolistunut. Teollisuuden työpaikkatarjonta on lisääntynyt parin viime vuoden aikana.

Kolumbiassa käy vuosittain yli kuusi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailupalvelut työllistävät lähes miljoona kolumbialaista. Turismin tulot ovat noin yhdeksän miljardia euroa vuodessa. Matkailijat voivat ihailla Andien vuoria ja sademetsien luontoa. Muurin ympäröimä Cartagena on yksi maailman kauneimmista vanhoista kaupungeista. Bogotassa on kultamuseo. Rannikoilla ja saarilla on hienoja hiekkarantoja. Matkanjärjestäjän mielestä Kolumbia on Etelä-Amerikan kiinnostavin kohde. Kolumbian musiikki tunnetaan kaikkialla. Shakira on maailmantähti.

Vuonna 2023 Kolumbian tavaraviennin kokonaisarvo oli 50 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 60 miljardia euroa. Kolmekymmentä prosenttia vientituloista tuli öljystä. Muita vientituotteita olivat hiili, kahvi, kulta, leikkokukat, banaanit, sähkölaitteet ja -tarvikkeet, lääkkeet, muovit, vaatteet, liha ja kala, sekä hyönteismyrkyt. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Panama, Intia, Kiina ja Alankomaat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Yhdysvallat, Kiina, Brasilia Meksiko ja Saksa. Ulkomailla asuvat kolumbialaiset lähettävät kotimaahan yhteensä kymmenen miljardia euroa vuodessa.