Komorit

Viimeksi päivitetty: 31.07.2025

Komorit tuoksuu vaniljalle ja mausteneilikoille. Poliittiset jännitteet ovat haitanneet kehitystä. Saarivaltiossa on ollut kaksikymmentä vallankaappausta tai kaappausyritystä. Melkein puolet komorilaisista elää köyhyydessä. Epävarma tulevaisuus ajaa nuoria pois kotimaasta. Tuhannet komorilaiset ovat muuttaneet Ranskan hallitsemalle Mayottelle.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Moroni
Etniset ryhmät:	Afrikkalais-arabialaiset 86%, malagassit, intialaiset, kiinalaiset ja eurooppalaistaustaiset 14%
Kieli:	Arabia, ranska ja shikomoro (viralliset kielet); shikomoro on komorilainen kieli, jossa on aineksia swahilista ja arabiasta
Uskonto:	Sunnimuslimit 98%, muut ja uskonnottomat 2%
Väkiluku:	866 628 (2024)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	2 235 km2 (1 862 km2 ilman Mayottea)
Valuutta:	Komorien frangi
BKT per asukas:	3 832 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	6. heinäkuuta

Maantiede

Komorien liitto on Intian valtameren saarivaltio. Saaret sijaitsevat lähellä Afrikan itärannikkoa, Mosambikin kanaalin pohjoissuulla, Mosambikin ja Madagaskarin välissä. Komorien saaristossa on neljä pääsaarta ja useita pieniä saaria, luotoja ja riuttoja. Grande Comore (Ngazidja), Anjouan (Ndzwani) ja Moheli (Mwali) kuuluvat Komorien liittoon. Neljäs saari Mayotte on Ranskan aluetta.

Komorien saaret ovat tuliperäisiä. Maastossa ja rannikolla näkyy vanhojen laavavirtojen tummia jäämiä. Karthalan tulivuori Grande Comorella on herännyt puhkumaan savua, tuhkaa ja laavaa kolmekymmentä kertaa viimeksi kuluneiden kahdensadan vuoden aikana. Komorien saarten rannikoilla on hiekkarantoja, laguuneja ja palmuja. Anjouanin saaren keskellä on sammunut tulivuori. Grande Comoren maat ovat karuja. Mohelilla on reheviä laaksoja. Komorien ilmasto on lämmin ja kostea. Kuumin aika ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille. Tammikuu on sateisin kuukausi. Sadeaikana Intian valtamerellä on rajuja myrskyjä.

Karthalan keskirinteillä kasvaa monilajista lehtimetsää. Ylempänä metsä vaihtuu pensaikoksi ja ruohikoksi. Kaikkialla ympärillä viljelijät ja karjankasvattajat ovat jo raivanneet luonnonalueet pelloiksi, hedelmätarhoiksi ja laitumiksi. Karthalan metsässä elää kyyhkyjä, kerttusia ja pöllöjä, Komorien kotoperäisiä lajeja. Anjouanin saaren ainoa luonnonmetsä on Ntringuinvuoren suojelualueella. Metsien hävittäminen on kiihdyttänyt viljelymaiden köyhtymistä ja vesivarat ovat huvenneet. Anjouanin viimeisessä metsässä kasvaa tineopuita, seljakkeita, mangostaneja ja kaijamahonkia. Alueella elää Komorien lentäväkoira, suuri hedelmänsyöjälepakko.

Mohelin saaren kansallispuiston rannalla on mangrovekosteikkoa. Koralliriutan suojaaman lahden pohjalla kasvaa levätiheikkö. Meressä ui delfiinejä, kilpikonnia, haita, ryhävalaita ja varsieväkaloja. Riutan luodoilla pesii fregattilintuja, suulia ja pikkutropiikkilintuja. Komoreilla olisi paljon nähtävää turisteille, mutta levottomat olot ovat haitanneet matkailuelinkeinojen kehitystä.

Historia

Vanhimpien asutuslöydösten perusteella Komorien varhaiset asukkaat ovat luultavasti olleet samaa indonesialaisperäistä väestöä, joka asettui Madagaskarille kaksi tuhatta vuotta sitten. Myöhemmin Komoreillekin on tullut Afrikasta bantuväestöä. Ajan kuluessa väestöryhmät ovat sekoittuneet. 1400-luvulla Komoreille tuli orjakauppiaita Swahilirannikolta ja 1500-luvulla saarille saapui arabiväestöä. Arabiväestön mukana tuli islaminusko. Portugalin laivat purjehtivat Komoreille 1500-luvun alussa, niiden perässä 1600-luvulta alkaen englantilaiset, hollantilaiset ja ranskalaiset.

1700-luvulla Grande Comore oli jakautunut useiksi pieniksi kuningaskunniksi. Anjouania hallitsi sulttaani. Vuonna 1843 Ranska otti haltuunsa Mayotten, joka on edelleen Ranskan aluetta. 1880-luvulla Ranska laajensi valtansa muille Komorien saarille. Saaret saivat itsehallinnon vuonna 1961 ja vuonna 1974 järjestetyssä kansanäänestyksessä Grande Comoren, Anjouanin ja Mohelin asukkaat äänestivät täyden itsenäisyyden puolesta. Mayottessa enemmistö halusi pysyä Ranskan alaisena. Vuonna 1975 Komorien liitto julistautui itsenäiseksi.

Ranskan hallinnon aikana Komorien saarilla kasvatettiin vaniljaa, tuoksuilangiaa, mausteneilikoita, kaakaota ja kumia. Väestön koulutukseen ja terveydenhuoltoon kiinnitettiin vähän huomiota. Monet komorilaiset muuttivat Madagaskarille. Arabialaistaustaisen ja afrikkalaisväestön välille levisi syvä epäluottamuksen kuilu. Näin syntyi kasvualusta ristiriidoille ja sitkeälle köyhyydelle, jotka ovat haitanneet Komorien kehitystä. Itsenäistymisen jälkeen Komoreilla on ollut useita vallankaappauksia, joiden asevoimina ovat olleet ulkomaiset palkkasotilaat. Vuonna 1995 Ranska lähetti saarille kuusisataa armeijansa sotilasta torjumaan kaappausta.

Vuonna 1997 Anjouan ja Moheli yrittivät erota Komorien liitosta. 2000-luvun alussa solmittiin sopimus, jonka mukaan eri saarten edustajat vuorottelevat presidentin virassa. Kiistat ja kaappausyritykset ovat silti jatkuneet. Vuonna 2018 hyväksytyssä uudessa perustuslaissa saarten edustajien vuorottelukäytännöstä luovuttiin. Vuonna 2016 presidentiksi valittiin eversti Azali Assoumani. Hänet valittiin uudelleen vuonna 2019, ja vuonna 2024.

Ekologinen jalanjälki

1,2

maapalloa maassa Komorit

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Komorit keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,2 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Komorien presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Istuva presidentti voidaan valita uudelleen. Presidentti johtaa hallitusta. Vuonna 2024 presidentiksi valittiin entinen armeijan upseeri Azali Assoumani. Hän nousi ensimmäisen kerran Komorien johtajaksi vallankaappauksella vuonna 1999. Hän luopui vallasta vuonna 2006. Vuodesta 2016 alkaen hänet on valittu presidentiksi kolme kertaa. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Komorit on osittain vapaa maa. Viime vuosina valta on entistä selvemmin keskittynyt presidentille. Hallitusta vastustavien puolueiden johtajia pidätettiin ennen vuoden 2024 presidentinvaaleja. Vaalien jälkeen Komorien saarilla oli väkivaltaisia mellakoita. Syksyllä vuonna 2024 presidentti Assoumani yritettiin surmata veitsellä. Murhaa yrittänyt pidätettiin, ja seuraavana päivänä hänet löydettiin sellistä kuolleena.

Komorien parlamentissa on 33 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden kaudelle. Vuoden 2025 alussa järjestettyihin parlamenttivaaleihin osallistui kuusi puoluetta. Presidentti Assoumanin vasemmistolaiseksi luonnehdittu Uudistusliitto sai 31 kansanedustajaa. Uusi Reformipuolue sai yhden edustajan. Lisäksi parlamenttiin valittiin yksi puolueisiin sitoutumaton kansanedustaja. Osa oppositiopuolueista jätti osallistumatta vaaleihin. Vuonna 2025 valituista kansanedustajista viisi on naisia.

Komorien saaret ovat tiheään asuttuja. Väestöstä yli puolet asuu alueilla, jotka ovat jatkuvasti alttiita luonnontuhoille. Intian valtameren jokavuotiset myrskyt tuovat rankkasateita, joiden aiheuttamat tulvat hävittävät viljelyksiä, katkaisevat teitä ja tuhoavat asutuksia. Puolet komorilaisista on alle 20-vuotiaita. Tulevaisuus näyttäytyy nuorille epävarmana. Tuhannet komorilaiset ovat lähteneet kotimaasta. Useimmat pyrkivät pienillä veneillä Ranskan hallitsemalle Mayotten saarelle. Komorien saarilta Mayottelle on matkaa muutamia kymmeniä kilometrejä. Noin puolet Mayotten asukkaista on maahanmuuttajia. Enemmistö tulijoista on komorilaisia. Ranska haluaa palauttaa laittomat muuttajat takaisin Komoreille.

Komoreilla käyneiden ulkomaalaisten matkakertomuksissa mainitaan usein, että saarilla leijuu mausteiden tuoksu. Toimittaja Diane Selkirk katseli, kuinka Komorien tuoksuilangian kukat jalostuivat hajusteeksi. Tuoksuilangia on ainavihanta puu, jonka kukista tehdään hajusteöljyä. Keltaiset kukat kaadetaan kattilaan ja niistä tislataan kalpean meripihkan väristä nestettä, tippa tipalta. Polttopuulla lämmitettävässä tislaamossa kuluu kahdeksantoista tuntia ennen kuin sata kiloa kukkia muuttuu kolmeksi litraksi hajusteöljyä. Tuoksuilangia tunnetaan myös nimellä ylang ylang.

Inhimillisen kehityksen indeksi

151 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Komorit

Komorit on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 151 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Komorit on alemman keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana saarivaltion talous on kasvanut noin kolme prosenttia vuodessa. Valtion rakennushankkeet ovat vauhdittaneet talouden kasvua. Ne ovat myös kasvattaneet julkista velkaa. Maailmanpankki arvioi, että lähes neljäkymmentä prosenttia komorilaisista elää köyhyydessä. Vähän yli kolmasosa saarten työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, 16 prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja hieman yli puolet työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2024 noin neljä prosenttia työvoimasta oli työttömänä.

Komorien passeja ja kansalaisuutta on myyty ulkomaalaisille. Passinmyyntihankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli houkutella saarille vauraita ulkomaalaisia sijoittajia. Passeja on kuitenkin luovutettu jo kymmeniä tuhansia. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja Kuwaitissa saarivaltion passeja on annettu pitkäaikaisille siirtotyöläisille, joilla ei ole ollut minkään maan kansalaisuutta. Komorien passeja on myyty myös syyrialaisille ja iranilaisille, jotka ovat olleet kansainvälisillä pakotelistoilla. Passikauppa on tuottanut Komoreille yli kaksisataa miljoonaa euroa. Passien myynnistä vastanneita komorilaisia viranomaisia on asetettu syytteeseen lahjonnasta, kavalluksista ja rahanpesusta.

Komorien viljelijät kasvattavat mausteneilikkaa, vaniljaa, banaaneja, maniokkia, tuoksuilangiaa ja kookospalmuja. Lannoitteita käytetään niukasti. Maatilat ovat yleensä pieniä ja karjatalous on vähäistä. Kotimainen ruoantuotanto jää heikoksi. Yli 80% saarilla kulutettavista maitotuotteista ja lihasta tuodaan ulkomailta. Komoreilla on kahdeksan tuhatta kalastajaa. Kalastus voisi olla nykyistä tärkeämpi elinkeino. Sen kehittämiseksi parannetaan pyyntitapoja ja kylmäketjuja. Valvontaakin olisi tehostettava. Kalastajat ovat käyttäneet räjähteitä ja myrkkyjä, jotka aiheuttavat vakavaa vahinkoa kalakannalle.

Vuonna 2023 Komorien tavaraviennin kokonaisarvo oli 90 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 400 miljoonaa euroa. Mausteneilikka tuotti lähes kaksi kolmasosaa kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat romulaivat, romurauta ja hajusteöljyt. Suurimmat vientimaat olivat Indonesia, Intia, Turkki ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Tansania, Ranska ja Intia. Ulkomailla asuvat komorilaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin 250 miljoonaa euroa.

Tilastot

Maan Komorit tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin