Kreikka

Maantiede

Kreikka on Etelä-Euroopassa Välimeren rannalla. Kreikan vuoristoisen niemimaan pohjoisia naapureita ovat Albania, Pohjois-Makedonia ja Bulgaria. Idässä on Turkki. Kreikalla on myös laaja saaristo, yli kaksi tuhatta saarta. Isoin saari on Kreeta. Muita suuria saaria ovat Euboia, Lesbos, Rodos, Chios, Kefalonia ja Korfu. Kreikan itäisimmät saaret ovat hyvin lähellä Turkin rannikkoa. Ilmasto on leuto ja aurinkoinen. Kesät ovat kuumia ja kuivia. Talvet ovat viileämpiä ja sateisempia, vuorilla sataa lunta.

Kreikan niemimaan halkaisee Pindosvuoristo pohjoisesta Albanian rajalta Korintinlahdelle. Vuorten korkeimmat huiput kohoavat yli 2500 metriä merenpinnasta. Kreikan korkein vuori Olympos (2918 m) on idässä lähellä Egeanmeren rantaa. Kreetan pohjoispuolella merellä on Santorinin sortunut ja vajonnut tulivuori. Purkausten jälkeen vanhan tulivuorilahden keskelle syntyneet Palaia Kamenin ja Nea Kamenin saaret ovat uudelleen merestä nousevan vuoren näkyviä huippuja.

Pindosvuorten kansallispuiston metsissä kasvaa musta- ja bosnianmäntyä, pyökkiä, kuninkaanpihtaa ja isopuksipuita. Siellä kukkivat kellot, liljat, kohokit ja orvokit. Puistossa on karhuja, ilveksiä, kivinäätiä, villisikoja ja metsäkauriita. Alonissosin saarella elää uhanalaisia munkkihylkeitä. Kreikan saaristojen lähivesillä ui delfiinejä, kilpikonnia ja jättiläishaita.

Lesboksen saarella on kivettynyt metsä. Siellä tulivuoren purkaukset, tuhka ja liejuvyöryt ovat peittäneet alueella kasvaneet puut 20 miljoonaa vuotta sitten. Puut kivettyivät paikalleen, jotkut jäivät pystyyn ja toiset kaatuivat. Kivettyneessä metsässä on kasvanut mäntyjä, sypressejä, laakeria, pyökkiä ja palmuja.

Kreikan luontoa ovat hävittäneet suuret metsä- ja maastopalot. Paloja esiintyy nykyisin joka kesä. Toisinaan järistykset ravistelevat maata. Pääkaupungissa Ateenassa ilma on usein sakea saasteista. Ilmaa pilaavat autojen pakokaasut ja etelätuulen lennättämä Saharan hiekka. Vuonna 2023 kolmasosa Kreikan sähköstä tuotettiin kaasulla, 22% tuotettiin tuulivoimalla ja lähes viidesosa saatiin aurinkovoimaloista. Hiiltä käytetään edelleen. Sen osuus oli 10% sähkön tuotannosta. Vesivoiman osuus oli 8%.

Historia

Petralonan luolasta Kreikan pohjoisosasta on löydetty yli 200 000 vuotta vanha ihmisen kallo ja osia luurangosta. Etelä-Kreikan Apidiman luolastosta on löydetty yli 170 000 vuoden ikäisiä ihmisluita, polttojälkiä ja kivityökaluja. Franchthin luolassa Argoliin niemimaalla asui ihmisiä ainakin 20 000 vuoden ajan. Luola hylättiin vasta 5000 vuotta sitten. Varhaisasukkaat metsästivät kauriita. He keräsivät villiviljojen jyviä ja pähkinöitä. Kalastus yleistyi 8000 vuotta sitten. Samoihin aikoihin kreikkalaiset alkoivat viljellä maata.

4000 vuotta sitten Kreikassa kukoisti kaksi korkeakulttuuria: minolainen ja mykeneläinen. Minolaiset rakensivat Kreetalle hienoja palatseja. Mykeneläiset olivat Euroopan ensimmäinen kreikankielinen kulttuuri. Minolaiset palatsit tuhoutuivat maanjäristyksissä. Lopulta mykeneläiset valtasivat Kreetan. Mykeneläiset rakensivat kivimuurien suojaamia kaupunkeja ja kävivät laajaa kauppaa Välimeren alueella. Mykeneläinen kulttuuri hävisi 3000 vuotta sitten joko katovuosien tai sotien vuoksi.

2800 vuotta sitten Kreikkaan syntyi kaupunkivaltioita,joihin kuuluivat Efesos, Miletos, Theba, Argos, Ateena ja Sparta. Kreikka tuottiviiniä ja oliiveja. Ateena nousi merimahdiksi. Sparta oli sotilasvaltio. Ateenan poliitikoilla, filosofeilla ja kirjailijoilla on ollut iso vaikutus eurooppalaisen kulttuurin syntyyn ja kehitykseen. Vapaus- ja sivistysaatteiden varjossa Kreikan kaupunkivaltioissa käytettiin paljon orjia eri tuotannonalojen työvoimana. 2000 vuotta sitten Kreikka liitettiin Rooman valtakuntaan. Rooman hajottua kahtia 300-luvun lopussa Kreikka jäi sen itäosalle, missä sitten syntyi Bysantin valtakunta keskuksenaan Konstantinopoli.

1400-luvulla Venetsia ja turkkilainen Osmanien/Ottomaanien valtakunta sotivat Kreikan hallinnasta. Venetsia valtasi Kreikan länsipuolen ja pääosan saaristosta. Turkki valloitti Kreikan mannermaan itäosat. 1500-luvulla koko Kreikka oli Turkin hallussa. 1820-luvulla kreikkalaiset kävivät vapaussodan Turkkia vastaan. Kreikka julistautui itsenäiseksi. Vuonna 1830 Iso-Britannia, Ranska ja Venäjä tunnustivat Kreikan itsenäisyyden. Kreikasta tuli kuningaskunta.

Vuonna 1940 Kreikka joutui sotaan Italiaa vastaan ja vuotta myöhemmin Saksa miehitti maan. Heti toisen maailmansodan jälkeen Kreikassa käytiin raju sisällissota kommunistien ja oikeiston välillä. Kommunistit hävisivät sodan. Vuonna 1967 sotilaat kaappasivat vallan syrjäyttäen kuninkaan ja hallituksen. Sotilashallitus kaatui vuonna 1974. Kreikasta tuli tasavalta kansanäänestyksen jälkeen vuonna 1975. Siitä alkaen Kreikka on ollut toimiva monipuoluedemokratia. Talous on kasvanut ja nykyaikaistunut. Vallassa on ollut oikeistolaisia ja vasemmistolaisia hallituksia. Kreikka liittyi Euroopan yhteisöön vuonna 1981. Maa oli mukana, kun Euroopan yhteisö muuttui EU:ksi vuonna 1992.

Yhteiskunta ja politiikka

Kreikan muodollinen valtionpäämies on tasavallan presidentti, mutta poliittinen valta on pääministerin johtamalla hallituksella ja parlamentilla. Parlamentti valitsee presidentin viiden vuoden virkakaudelle. Vuonna 2020 presidentiksi valittiin Katerina Sakellaropoulou. Hän on ensimmäinen nainen Kreikan presidenttinä.

Kreikan parlamentin jäsenet valitaan suoralla kansanvaalilla neljän vuoden välein. Parlamentissa on 300 jäsentä. Toukokuussa vuonna 2023 järjestetyissä vaaleissa yksikään puolue ei saanut enemmistöä. Hallituksen muodostaminen osoittautui mahdottomaksi. Kesäkuussa vuonna 2023 järjestettiin uudet vaalit, joihin osallistui kolmekymmentä puoluetta. Näistä kahdeksan sai edustajia parlamenttiin. Vaalit voitti keskustaoikeistolainen Uusi demokratia -puolue. Puolueen johtaja Kyriakos Mitsotakis nimitettiin pääministeriksi. Mitsotakis toimi pääministerinä myös edellisellä hallituskaudella. Vuonna 2023 valituista kansanedustajista 70 on naisia.

Viisitoista vuotta sitten Kreikka ajautui vakavaan velkakriisiin. Velkataakka ylitti maan maksukyvyn ja sen lisäksi Kreikka salasi tietoja ulkomaanvelkojen todellisesta määrästä. Kreikka ei pystynyt lyhentämään lainojaan eikä maksamaan niiden korkoja. Kriisi oli niin mittava, että se ravisteli koko Euroopan Unionia ja euroa. Kansainvälinen valuuttarahasto ja Euroopan maat tukivat Kreikkaa satojen miljardien eurojen lainatakuilla, ja Kreikka sitoutui viemään läpi ankaran säästöohjelman. Suomikin myönsi Kreikalle miljardin euron lainan. Kreikka on jo maksanut takaisin neljäsosan tästä lainasta.

Viime vuosien aikana Kreikan talous on vahvistunut. Talouden kasvuvauhti on ollut Euroopan kärkipäässä. Kreikalla on edelleen paljon velkaa, mutta velan paino ei enää uhkaa talouden ja pankkijärjestelmän vakautta. Kymmenen vuotta sitten neljäsosa kreikkalaisista oli työttömänä. Viisi vuotta sitten koronapandemia syvensi talouden ahdinkoa. Sen jälkeen Kreikalle elintärkeä matkailuelinkeino on elpynyt. EU:n elvytysrahaston tuki on auttanut parantamaan satamia. Teknologiateollisuus on kasvanut.

Kreikassa asuu 215 000 pakolaista ja kaksikymmentä tuhatta turvapaikan hakijaa. Kreikkaan on tullut tuhansia pakolaisia Syyriasta, Ukrainasta, Afganistanista, Irakista, Somaliasta, Palestiinasta ja Iranista. Kreikalla on ollut suuria vaikeuksia pitää huolta pakolaisista ja turvapaikan hakijoista. Samoksen saaren ison pakolaiskeskuksen asukkaat ovat kärsineet vedenpuutteesta. Syyrian sisällissodan aikana Kreikkaan saapui lähes miljoona pakolaista. Vuonna 2024 kuusikymmentä tuhatta maahanmuuttajaa yritti päästä Kreikkaan meren yli pienillä veneillä tai huonokuntoisilla aluksilla. Satoja ihmisiä on kuollut haaksirikoissa. Kreikan viranomaiset ovat käännyttäneet muuttajia takaisin merelle, vaikka näiden alukset ovat olleet uppoamisvaarassa.

Kreikka käyttää ulkomaalaista työvoimaa maataloudessa, rakennustöissä, kodinhoidossa ja terveyspalveluissa. Suuri osa Kreikkaan tulevista muuttajista pyrkii kuitenkin jatkamaan matkaa muihin Euroopan maihin. Aikaisempina vuosikymmeninä suuri määrä kreikkalaisiakin on etsinyt työtä ja toimeentuloa Keski- ja Pohjois-Euroopasta.

Kreikan runot ja tarinat Odysseuksen retkistä ja Troijan sodasta alkaen ovat olleet vahvoja virikkeitä Euroopan kirjallisuudelle. Kreikkalaiset runoilijat ovat saaneet kaksi Nobelin kirjallisuuspalkintoa. Vuonna 1963 Nobelin palkinnon sai Giorgos Seferis ja vuonna 1979 Odysseas Elytis. Molempien runoja on käännetty ja julkaistu suomeksikin.

Talous ja kaupankäynti

Kreikassa käy vuosittain 35 miljoonaa ulkomaalaista turistia. Matkailupalvelut työllistävät 800 000 ihmistä. Matkailutulot ovat 20 miljardia euroa vuodessa. Kreikka on pitkään ollut yksi Euroopan suosituimmista matkailukohteista. Parin viime vuoden aikana maahan on kuitenkin tullut enemmän turisteja kuin koskaan aikaisemmin. Matkailutulojen kasvu on auttanut Kreikkaa selviytymään syvän laman aiheuttaneesta velkakriisistä.

Kreikan saarilla aurinko paistaa 250 päivää vuodessa. Suomalaisetkin hakeutuvat Kreikan saarten valkohiekkaisille uimarannoille. Ateenan kuuluisin nähtävyys on Akropoliin kukkula temppeleineen. Kreetalla on Knossoksen rauniopalatsi. Santorinin saarella on mustia laavakivirantoja. Rinteille rakennetut talot hohtavat maisemassa vitivalkoisina. Viinimatkailijat käyvät Samoksella. Kalymnoksen vuoret houkuttelevat kiipeilijöitä. Matkailu on nostanut asuntojen hintoja ja vuokria. Paikallisten asukkaiden kulut kasvavat.

Kymmenesosa Kreikan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, 15% toimii teollisuuden tehtävissä ja kolme neljäsosaa työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2024 työttömien osuus oli 10% koko työvoimasta. Kreikan viljelijät tuottavat maissia, vehnää, oliiveja ja oliiviöljyä, puuvillaa, viiniä, vihanneksia ja hedelmiä. Kalastus on aina ollut tärkeä elinkeino. Nykyisin pyynti ja kalankasvatus työllistävät kaksikymmentä tuhatta kreikkalaista. Kreikan satamat ja meriliikenne työllistävät 200 000 työntekijää. Kreikkalaiset varustamot omistavat yhteensä viisi tuhatta alusta, joiden kuljetuskyky on viidesosa maailman meriliikenteen tonnistosta.

Vuonna 2022 Kreikan tavaraviennin kokonaisarvo oli 50 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 80 miljardia euroa. Kolmasosa vientituloista saatiin öljystä ja kaasusta. Muita vientituotteita olivat lääkkeet, koneet ja laitteet, puuvilla, kankaat ja vaatteet, alumiini, oliiviöljy, kala, juusto, hedelmät ja vihannekset. Suurimpia vientimaita olivat Italia, Bulgaria, Saksa, Kypros, Turkki ja Yhdysvallat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Saksa, Venäjä, Italia ja Irak.