Kroatia

Maantiede

Kroatia on Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla Adrianmeren rannalla. Pohjoisessa naapureina ovat Slovenia ja Unkari, idässä ovat Bosnia-Hertsegovina ja Serbia, etelässä on pieni kaistale rajaa Montenegron kanssa. Kroatia on puolikuun muotoinen maa. Sillä on pitkä rannikko ja yli tuhat saarta. Etelässä rannikko on kivinen. Harmaat kalliorannat kiertyvät paikoitellen pieniksi suojaisiksi lahdelmiksi. Pohjoisessa on kullankeltaisia hiekkarantoja, matkailukeskuksia ja huvivenesatamia. Kroatian pohjoisosan halkaisee Dinaaristen Alppien vuorivyö. Korkein huippu on Dinara (1830 m). Vuorten kalkkikivikallioissa on paljon luolia ja vajoamia. Vuorivyön itäpuolella on Karpaattien altaaseen kuuluva viljava tasankoalue.

Kroatiassa on lauhkea ilmasto. Rannikolla kesät ovat lämpimiä ja aurinkoisia. Talvet ovat sateisia. Sisämaassa kesät ovat lämpimiä ja talvet viileitä. Vuorilla on kylmempää kuin tasankomailla. Plitvicen kansallispuistossa on kuudentoista järven ketju, missä vesi syöksyy rinteiltä lukemattomina putouksina. Rinteillä kasvaa pyökkiä, saksanpihtaa, kuusta ja mäntyä. Metsissä elää karhuja, ilveksiä, näätiä, villisikoja ja kauriita. Kopacki Ritin suojelualue Dravajoen ja Tonavan välissä on arvokas kosteikko, missä on rikas eläimistö. Siellä elää saukkoja, hanhia, haikaroita ja kuningaskalastajia. Se on pohjoisten muuttolintujen levähdyspaikka.

Kroatian saaret ja rannat ovat herkästi haavoittuvia. Suuret kausiluonteiset matkailijavirrat rasittavat vesilähteitä ja roskaantuminen on kasvava ongelma. Luonnontilaisen ympäristön suojelu ja jätehuolto ovat osoittautuneet haasteellisiksi. Kolmasosa Kroatian maa-alasta on metsiä. Metsäluonto on kärsinyt laajoista hakkuista. Kroatia on sitoutunut pysäyttämään metsäpinta-alan vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Noin 12 prosenttia Kroatian maa-alasta on kansallispuistoja tai muita suojelualueita. Vuonna 2021 noin 70 prosenttia Kroatian kuluttamasta energiasta saatiin öljystä, kaasusta tai hiilestä. Viidesosa energiasta tuotettiin vesivoimalla. Aurinko- ja tuulivoiman osuus oli yhteensä alle 10 prosenttia.

Historia

Kroatiassa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Pohjois-Kroatian Krapinan luolastoista on löytynyt 130 000 vuoden ikäisiä neandertalinihmisen luita sekä kivestä lohkottuja kaapimia ja muita työkaluja. Kroatian tasankomailla ja jokivarsilla harjoitettiin maanviljelyä yli 6000 vuotta sitten. 4500 vuotta sitten Vucedolissa Tonavan rannalla oli yksi sen ajan isoimmista eurooppalaisista asutuksista. Vucedolilaiset louhivat kuparia ja valmistivat siitä astioita, työkaluja, aseiden teriä ja koriste-esineitä. 2500 vuotta sitten Kroatiassa eli illyrialaisia heimoja. Illyrian kuningaskunnan laivat ryöstivät Adrianmerellä liikkuvia roomalaisia kauppalaivoja. Rooma valloitti Illyrian 2200 vuotta sitten.

500- ja 600-luvuilla Kroatiaan tuli slaavilaisia väestöryhmiä. Ensimmäiset kroatialaiset valtiot syntyivät 800-luvulla Adrianmeren rannalle. 900-luvulla ruhtinas Tomislav yhdisti Kroatian ja Pannonian herttuakunnat Kroatian kuningaskunnaksi. 1100-luvulla kroaatit tunnustivat Unkarin kuninkaan hallitsijakseen. 1400-luvulla Venetsian valta ulottui Kroatian rannikolle Dubrovnikia lukuun ottamatta. Venetsia kamppaili turkkilaisen Osmanien/Ottomaanien valtakunnan kanssa rannikon herruudesta. Kroatian valtiopäivät kutsuivat maan hallitsijaksi Itävaltaa, Unkaria ja Böömiä hallinneen Habsburgien suvun Ferdinandin. 1800-luvun alussa Napoleonin Ranska hallitsi Kroatiaa muutaman vuoden ajan. Sen jälkeen Kroatia kuului Itävalta-Unkarin valtapiiriin.

Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä vuonna 1918 Kroatia julistautui itsenäiseksi ja liittyi Serbian, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan, josta syntyi Jugoslavian valtio. Toisen maailmansodan jälkeen Kroatiasta tuli yksi Jugoslavian kuudesta osavaltiosta. Muut osavaltiot olivat Serbia, Bosnia-Hertsegovina, Makedonia, Montenegro ja Slovenia. Serbia oli suurin osavaltio, mutta Jugoslaviaa johti vuoteen 1980 asti kroatialainen Josip Broz Tito. 1970-luvulla Kroatiassa syntyi laaja kansanliike vaatimaan talousuudistuksia ja itsenäisyyttä. Tätä vaihetta on kutsuttu nimellä ”Kroatian kevät”. Jugoslavian liittovaltio kukisti kansanliikkeen ja siihen osallistuneet joutuivat vainojen kohteiksi. Seurannutta aikaa on kutsuttu nimellä ”Kroatian hiljaisuus”. Josip Broz Tito kuoli vuonna 1980. 1980-luvulla Jugoslavian poliittiset ja osavaltioiden väliset ristiriidat kärjistyivät. Belgradin hallinto keskitti poliittista ja taloudellista valtaa Serbialle. Tämä herätti vastarintaa muissa osavaltioissa ja Jugoslavia alkoi hajota.

Kroatia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991. Serbien johtama Jugoslavian armeija hyökkäsi Kroatiaan. Kroatiassa käytiin kovia taisteluja kroatialaisten puolustusvoimien ja serbien välillä. Serbien asevoimiin kuuluivat Jugoslavian armeijan lisäksi Kroatian itäosien serbienemmistöisillä alueilla perustetut epäsäännölliset aseryhmät. Taistelut jatkuivat vuoteen 1992 asti. Sota päättyi virallisesti rauhansopimukseen vuonna 1995. Sodassa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä ja noin 300 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Vuonna 1992 Kroatia hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Vuonna 2009 Kroatia liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. Kroatiasta tuli EU:n jäsenmaa vuonna 2013. Vuoden 2023 alussa Kroatia luopui omasta rahayksiköstään kunasta ja siirtyi käyttämään euroa. Vuonna 2020 Kroatiaa ravisteli kaksi maanjäristystä.

Yhteiskunta ja politiikka

Kroatian presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden kaudelle. Presidentti voidaan valita korkeintaan kahdelle peräkkäiselle kaudelle. Vuonna 2020 presidentiksi valittiin Zoran Milanovic. Presidentinvaalissa äänesti 55 prosenttia Kroatian äänioikeutetuista. Presidentti on Kroatian valtionpäämies, mutta todellinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella. Hallituksen on nautittava parlamentin enemmistön luottamusta. Kroatian parlamentissa on 151 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2020 kristillisdemokraattinen vaaliliitto sai 66 kansanedustajaa ja se muodosti hallituksen kahden pienen liberaalipuolueen ja kahdeksan Kroatian kansallisia vähemmistöjä edustavan parlamentinjäsenen tuella. Kristillisdemokraattien Andrej Plenkovic jatkoi pääministerinä. Hän on ollut Kroatian pääministeri vuodesta 2016 alkaen. Vuoden 2020 parlamenttivaaleissa äänesti vain 46 prosenttia äänioikeutetuista kroatialaisista. Parlamenttiin valittiin 35 naista.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Kroatia on vapaa maa. Kroatian politiikkaa ja julkishallintoa on itsenäisyyden aikana leimannut korruptio, johon on kuulunut lahjontaa, lähipiirien suosimista ja virka-aseman väärinkäyttöä. Vuonna 2022 poliisi pidätti yleisten töiden ministerin syytettynä siitä, että hän oli ohjannut valtion taloudellista tukea yksityisille yrityksille, jotka eivät olleet tukeen oikeutettuja. Pidätyksen jälkeen samanlaisia syytöksiä kohdistettiin myös varapääministeriin, entiseen työministeriin ja entiseen aluekehitysministeriin. Euroopan syyttäjävirasto on syyttänyt toista entistä aluekehitysministeriä valtion varojen käyttämisestä yksityisiin tarkoituksiin. Syyttäjävirasto on myös tutkinut tapauksia, joissa virkamiehet ja yritykset näyttävät tehneen epärehellistä yhteistyötä valtion tarjouskilpailuissa. Viime vuosina tehtyjen mielipidekyselyjen mukaan vain neljäsosa kroatialaisista uskoo, että oikeusistuimet toimivat rehellisesti ja puolueettomasti.

Kroatian rajalta käännytetyt Bosnia-Hertsegovinasta tulleet pakolaiset ja siirtolaiset ovat kertoneet joutuneensa kroatialaisten rajaviranomaisten väkivallan kohteiksi. Maahanmuuttoa yrittäneitä on pahoinpidelty ja nöyryytetty. Myös useat raja-alueella toimivat kansalaisjärjestöt ovat raportoineet pakolaisten ja siirtolaisten kärsimästä rajusta kohtelusta. Eräät järjestöt totesivat vuonna 2022, että Kroatian poliisi oli ylittänyt Bosnia-Hertsegovinan rajan karkottaessaan pakolaisia ja siirtolaisia.

Zagrebin katutaide on herättänyt huomiota. Boris Baren maalaama Gulliver on nukahtanut muuriin kuin uupunut siirtolainen. Ranskalaisen Etienin sininen valas kelluu valtavana harmaiden talojen meressä ja hänen kilpikonnansa näyttää kohoavan torin pinnasta. Lonac on maalannut tarkan laivanrakentajan ja kuorma-auton kokoisen jäärän, joka on päästetty seinälle lasipurkista. Hienot työt elävät ja niistä on tullut osa kaupunkia.

Talous ja kaupankäynti

Kroatia on korkean tulotason maa. Vuosien 2015 ja 2019 välisenä aikana Kroatian talous kasvoi vuosittain noin 3 prosenttia. Vuonna 2020 koronalama supisti taloutta lähes 9 prosenttia. Vuosina 2021 ja 2022 talouskasvu oli voimakasta. Kroatian kansantuote on nyt suurempi kuin ennen koronalamaa. Vuonna 2021 hieman alle 8 prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Vuonna 2019 vain 6 prosenttia Kroatian työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 28 prosenttia toimi teollisuuden tehtävissä ja kaksi kolmasosaa työskenteli palvelualoilla. Kroatian tärkein elinkeino on matkailu. Vuonna 2022 Kroatiassa kävi 19 miljoonaa ulkomaista turistia. Turismin tulot olivat noin 13 miljardia euroa. Valtaosa Kroatiaan saapuvista matkailijoista tulee muista EU-maista sekä Isosta-Britanniasta. Vuonna 2021 ulkomailla asuvat kroatialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 5 miljardia euroa.

Kroatian maanviljelijät kasvattavat vehnää, maissia, kauraa, ohraa, öljykasveja ja hedelmiä. Lihan ja maidon tuotanto on supistunut kovan ulkomaisen kilpailun vuoksi. Lihan ja maitotuotteiden tuonti muualta Euroopasta lisääntyi, kun Kroatia liittyi EU:n jäseneksi vuonna 2013. Kroatiassa on monipuolista teollisuutta. Suurimpiin tuotannonaloihin kuuluvat elintarviketeollisuus, autojen ja koneiden tuotanto, kemian teollisuus, sähkölaitteiden ja elektroniikan valmistaminen sekä vaate- ja jalkineteollisuus. Maassa on myös puuteollisuutta ja paperintuotantoa. Vuonna 2020 Kroatian viennin kokonaisarvo oli 17 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 27 miljardia euroa. Kroatian vientituotteita olivat koneet ja laitteet, autot, öljy, vaatteet, jalkineet ja tekstiilit, muovit, lääkkeet, elintarvikkeet, puutavara, rauta ja alumiini. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Italia, Slovenia, Bosnia-Hertsegovina, Unkari Itävalta ja Serbia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Italia, Slovenia, Unkari ja Itävalta.