Kroatia

Maantiede

Kroatia on Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla Adrianmeren rannalla. Pohjoisessa naapureina ovat Slovenia ja Unkari, idässä ovat Bosnia-Hertsegovina ja Serbia. Kroatialla on pitkä rannikko ja tuhat saarta. Etelässä rannikko on kivinen. Harmaat kalliorannat kiertyvät pieniksi suojaisiksi lahdelmiksi. Pohjois-Kroatiassa on kullankeltaisia hiekkarantoja, turistikeskuksia ja huvivenesatamia.

Kroatian pohjoisosan halkaisee Dinaaristen Alppien vuorivyö. Korkein huippu on Dinara (1830 m). Vuorten kalkkikivikallioissa on paljon luolia ja vajoamia. Vuorivyön itäpuolella on Karpaattien altaaseen kuuluva viljava tasanko. Pääkaupunki Zagreb on Pohjois-Kroatian sisämaassa Medvenican kukkulan rinteellä. Zagrebissa on yli kuusisataa tuhatta asukasta. Kuusikymmentä prosenttia kroatialaisista asuu kaupungeissa.

Kroatiassa on lauhkea ilmasto. Rannikolla kesät ovat lämpimiä ja aurinkoisia. Talvet ovat sateisia. Sisämaassa kesät ovat lämpimiä ja talvet viileitä. Vuorilla on kylmempää kuin tasankomailla. Vuoden 2025 kesällä Zagrebissa oli lähes neljänkymmenen asteen helteitä. Kroatian saaret ja rannat ovat herkästi haavoittuvia. Suuret matkailijavirrat rasittavat vesilähteitä ja roskaantuminen on kasvava ongelma. Kolmasosa Kroatian maa-alasta on metsiä. Metsäluonto kärsii laajoista hakkuista. Tulipalotkin ovat hävittäneet Kroatian metsiä.

Plitvicen kansallispuistossa on kuudentoista järven ketju, missä vesi syöksyy rinteiltä lukemattomina putouksina. Rinteillä kasvaa pyökkiä, saksanpihtaa, kuusta ja mäntyä. Metsissä elää karhuja, ilveksiä, villisikoja ja kauriita. Kopacki Ritin suojelualue Dravajoen ja Tonavan välissä on arvokas kosteikko. Siellä on saukkoja, hanhia, haikaroita ja kuningaskalastajia. Kosteikko on pohjoisessa pesivien muuttolintujen levähdyspaikka. Lähes neljäkymmentä prosenttia Kroatian maa-alasta ja kolmasosa merestä on luonnonsuojelualueita.

Neljäkymmentä prosenttia Kroatiassa kulutettavasta energiasta saadaan öljystä. Kaasun osuus on kaksikymmentäseitsemän prosenttia. Hiilen osuus on neljä prosenttia. Jätteiden poltto ja biopolttoaineet antavat seitsemäntoista prosenttia kulutettavasta energiasta. Vajaa kymmenesosa energiasta tuotetaan vesivoimalla. Aurinko- ja tuulivoimalat tuottavat alle kolme prosenttia energiasta.

Historia

Pohjois-Kroatian Krapinan luolastoista on löytynyt sadan kolmenkymmenen tuhannen vuoden ikäisiä neandertalinihmisen luita ja kivikaapimia. Nykyihminen tuli Kroatiaan kolmekymmentä tuhatta vuotta sitten. Kroatian jokivarsilla harjoitettiin maanviljelyä kuusi tuhatta vuotta sitten. Varhaiset viljelijät kasvattivat vehnää ja ohraa. Heillä oli lehmiä, lampaita ja vuohia.

Neljätuhatta viisisataa vuotta sitten Vucedolissa Tonavan rannalla oli yksi sen ajan isoimmista eurooppalaisista asutuksista. Vucedolilaiset louhivat kuparia ja valmistivat siitä astioita, työkaluja, aseita ja koriste-esineitä. Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten Kroatiassa eli illyrialaisia heimoja. Illyrian kaapparit ryöstivät Adrianmerellä liikkuvia roomalaisia kauppalaivoja. Rooma valloitti Illyrian kaksituhatta kaksisataa vuotta sitten.

500- ja 600-luvuilla Kroatiaan tuli slaavilaista väestöä. Ensimmäiset kroatialaiset valtiot syntyivät 800-luvulla Adrianmeren rannalle. 900-luvulla ruhtinas Tomislav yhdisti Kroatian ja Pannonian herttuakunnat Kroatian kuningaskunnaksi. 1100-luvulla kroaatit tunnustivat Unkarin kuninkaan hallitsijakseen.

1400-luvulla Venetsian valta ulottui Kroatian rannikolle Dubrovnikia lukuun ottamatta. Venetsia kamppaili turkkilaisen Osmanien/Ottomaanien valtakunnan kanssa rannikon herruudesta. Kroatian valtiopäivät kutsuivat maan hallitsijaksi Itävaltaa, Unkaria ja Böömiä hallinneen Habsburgien suvun Ferdinandin. 1800-luvun alussa Napoleonin Ranska hallitsi Kroatiaa muutaman vuoden ajan. Sen jälkeen Kroatia kuului Itävalta-Unkarin valtapiiriin.

Vuonna 1918 Kroatia julistautui itsenäiseksi ja liittyi Serbian, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan, josta syntyi Jugoslavian valtio. Toisen maailmansodan jälkeen Kroatiasta tuli yksi Jugoslavian kuudesta osavaltiosta. Muut osavaltiot olivat Serbia, Bosnia-Hertsegovina, Makedonia, Montenegro ja Slovenia. Serbia oli suurin osavaltio, mutta Jugoslaviaa johti vuoteen 1980 asti kroatialainen Josip Broz Tito.

1970-luvulla Kroatiassa syntyi laaja kansanliike vaatimaan talousuudistuksia ja itsenäisyyttä. Jugoslavian liittovaltio kukisti kansanliikkeen ja siihen osallistuneet joutuivat vainojen kohteiksi. Josip Broz Tito kuoli vuonna 1980. 1980-luvulla Jugoslavian poliittiset ja osavaltioiden väliset ristiriidat kärjistyivät. Belgradin hallinto keskitti poliittista ja taloudellista valtaa Serbialle. Tämä herätti vastarintaa muissa osavaltioissa. Jugoslavia alkoi hajota.

Kroatia julistautui itsenäiseksi vuonna 1991. Serbien johtama Jugoslavian armeija hyökkäsi Kroatiaan. Kroatiassa käytiin kovia taisteluja kroatialaisten puolustusvoimien ja serbien välillä. Serbien asevoimiin kuuluivat Jugoslavian armeijan lisäksi Kroatian itäosien serbienemmistöisillä alueilla perustetut epäsäännölliset aseryhmät.

Taistelut jatkuivat vuoteen 1992 asti. Sota päättyi rauhansopimukseen vuonna 1995. Sodassa kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä. Vuonna 1992 Kroatia hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Vuonna 2009 Kroatia liittyi läntiseen sotilasliittoon Natoon. Kroatiasta tuli EU:n jäsenmaa vuonna 2013 ja kymmenen vuotta myöhemmin Kroatia otti euron rahayksikökseen. Vuonna 2020 Kroatian keskiosia ravisteli kaksi maanjäristystä. Vuonna 2025 järistys vaurioitti Zadarissa kolmea kirkkoa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kroatian presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuoden 2025 presidentinvaaleissa istuva presidentti Zoran Milanovic valittiin toiselle kaudelle. Aikaisemmin Milanovic on ollut Kroatian pääministeri.

Kroatian parlamentissa on 151 kansanedustajaa. Kahdeksan edustajanpaikkaa on varattu kansallisille vähemmistöille. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2024 vaaleihin osallistui kaksikymmentäneljä puoluetta. Kahdeksan puoluetta sai kansanedustajia. Vanhoillinen Kristillisdemokraattinen liitto säilyi suurimpana puolueena. Puolue sai 61 kansanedustajaa. Toiseksi sijoittunut keskustavasemmistolainen vaaliliitto sai 42 kansanedustajaa. Vuonna 2024 valituista kansanedustajista 49 on naisia.

Vaalien jälkeen kristillisdemokraattien Andrej Plenkovic jatkoi pääministerinä. Hallituskumppaniksi tuli oikeistolainen Kotimaan liitto. Plenkovic on ollut Kroatian pääministeri vuodesta 2016 lähtien. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Kroatia on vapaa maa. Vuoden 2026 alussa tehdyissä kyselyissä kolmasosa kroatialaisista kannatti kristillisdemokraattien hallitusta.

Kroatian syyttäjävirasto on tutkinut viranhaltijoiden ja yritysten epärehellistä yhteistyötä julkisissa hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa. Poliisi on pidättänyt yleisten töiden ministerin syytettynä valtion rahatuen antamisesta yrityksille, jotka eivät olleet tukeen oikeutettuja. Euroopan syyttäjävirasto on syyttänyt entistä aluekehitysministeriä valtion varojen käyttämisestä yksityisiin tarkoituksiin. Vuonna 2024 terveysministeri pakotettiin eroamaan väärinkäytösten vuoksi. Vuonna 2025 Kroatian varapääministeri erosi virasta, kun paljastui video, jossa hän ammuskelee pistoolilla kadulla kulkevan auton ikkunasta.

Zagrebissa on lahjakkaita katutaiteilijoita. Boris Baren maalaama Gulliver on nukahtanut muuriin kuin uupunut siirtolainen. Ranskalaisen Etienin sininen valas kelluu valtavana harmaiden talojen meressä. Kilpikonna näyttää leijailevan torin yllä. Lonac on maalannut tarkan laivanrakentajan ja kuorma-auton kokoisen jäärän, joka on päästetty seinälle lasipurkista.

Talous ja kaupankäynti

Kroatia on korkean tulotason maa. Viimeisten kolmen vuoden aikana talous on kasvanut vuosittain lähes neljä prosenttia. Vuonna 2026 Kroatian talouden odotetaan kasvavan alle kolme prosenttia. Matkailu on tärkein kasvuelinkeino. Viisi prosenttia Kroatian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, vähän yli neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja lähes seitsemänkymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla.

Kroatian maanviljelijät kasvattavat vehnää, maissia, kauraa, ohraa, rapsia, auringonkukkaa, soijaa ja hedelmiä. Lihan ja maidon tuotanto on supistunut kovan ulkomaisen kilpailun vuoksi. Kroatiassa on monipuolinen teollisuus. Isoimpiin tuotannonaloihin kuuluvat elintarviketeollisuus, autojen ja koneiden valmistus, kemian teollisuus, sähkölaite- ja elektroniikkatuotanto sekä vaateteollisuus. Maassa on myös puu- ja paperinteollisuutta.

Vuonna 2024 Kroatian tavaraviennin kokonaisarvo oli 22 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 45 miljardia euroa. Vientituotteita olivat koneet ja laitteet, muuntajat, autot, öljy, vaatteet, lääkkeet, sähkö, puutavara, kalusteet, rauta, alumiini, kala, maissi ja vehnä. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Italia, Slovenia, Bosnia-Hertsegovina ja Itävalta. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Italia, Slovenia, Unkari ja Itävalta. Ulkomailla asuvat kroatialaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin kuusi miljardia euroa.

Kroatiassa käy vuosittain yli kaksikymmentä miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat viisitoista miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät sataviisikymmentä tuhatta ihmistä. Kroatiassa on upeita uimarantoja ja kauniita vanhoja kaupunkeja. Kirkas merivesi ihastuttaa rantalomalaisia. Matkaopas ylistää hyviä ruokia. Dubrovnikin vallien ympäröimä rantakaupunki on turistien suosikkikohde. Pulassa katsellaan Rooman ajan rakennuksia. Plitvicen kansallispuiston pikkujärvien välissä on näyttäviä vesiputouksia. Zagrebin Radicevan kauppakadulla vilisee väkeä. Taukoa tarvitsevat nauttivat kahviloista.