Kuuba

Maantiede

Kuuba on Karibian meren saarivaltio. Pitkän, kapean pääsaaren ympärillä on pieniä saaria ja riuttoja. Kuubassa on lämmin ja kostea ilmasto. Runsain sadekausi ajoittuu toukokuun ja marraskuun välille. Syksyisin saaren yli tai ohi kulkee pyörremyrskyjä. Kuuba on enimmäkseen tasaista, alavaa maata. Saaren läntisimmässä osassa on Rosarion kukkula-alue ja keskiosassa on Escambrayn vuoristo, missä huiput kohoavat noin kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Kuuban eteläisintä rannikkoa reunustaa Sierra Madren vuorijono. Siellä on Kuuban korkein vuori Pico Turquino (1974 m).

Kuuban rannikoilla on pitkiä valkoisia hiekkarantoja, lahdelmia, saarekkeita ja kallioita. Saaren länsiniemessä on metsää ja pieniä järviä. Rannan edustalla on koralliriuttoja. Meressä on delfiinejä, kilpikonnia ja hummereita. Kuuban metsissä elää kimalaiskolibri, maailman pienin lintu. Matanzasin alueella on laaja Zapatan kosteikko. Siellä on krokotiileja, manaatteja, suohaukkoja ja flamingoja. Tuhannet Pohjois-Amerikan linnut talvehtivat Zapatan kosteikolla. Kuuban eteläosan vuorten ylärinteillä kasvaa mäntyä, alempana on kosteita monilajisia lehtimetsiä. Etelärannikolla on myös karu kuiva rantakaistale, missä kasvaa pylväskaktuksia ja palmuja.

Pitkäaikainen käyttö on köyhdyttänyt Kuuban maatalousmaita ja alentanut tuottavuutta. Kuubalaiset ympäristöasiantuntijat ovat olleet huolestuneita vesivarojen riittävyydestä. Havannan vanha osa on UNESCO:n maailmanperintökohde. Se on osittain korjattu, osittain ränsistynyt, kanta-asukkaiden ja matkailijoiden kaupunki. Matkailijoita houkuttelevat kauniit vanhat rakennukset, Kuuban värikäs karibialainen kulttuuri, ainutlaatuinen ilmapiiri, upeat vanhat autot. Sikarit ja sokeri ovat yhä maan tunnetuimpia tuotteita.

Historia

Kuubassa on elänyt ihmisiä jo 6000 vuotta sitten. Maasta on löydetty asutusten jäänteitä, luita, veitsiä, jauhinkiviä sekä muiden työkalujen kappaleita. Saaren ensimmäiset asukkaat olivat metsästäjiä ja kalastajia. Maanviljelys alkoi yli 2000 vuotta sitten. Viljelyä harjoittavia väestöryhmiä tuli nykyisen Floridan suunnalta ja Mississipin laaksosta. 600-luvulta alkaen Antilleilta saapui tainoja. He toivat Kuubaan maissin, maniokin ja tupakan. Kristoffer Kolumbus purjehti Kuubaan vuonna 1492. Silloin tainot olivat Kuuban suurin väestöryhmä. Muita kansoja olivat siboneyt ja guanahatabeyt. Vuonna 1511 espanjalaiset valloittajat perustivat Kuubaan ensimmäisen pysyvän asutuksensa.

Espanjan valta tuotti tuhoa Kuuban kantakansoille. Piispa Bartolome de las Casas on kuvannut kirjoituksissaan valloittajien tekemiä joukkomurhia. Espanjalaisten mukana tulleet sairaudet, kuten isorokko ja tuhkarokko, surmasivat tuhansia ihmisiä. Espanjalaiset perustivat Kuubaan sokeriruoko- ja tupakkaviljelmiä. Afrikasta tuotiin orjia työvoimaksi. 1700-luvun puolivälin ja vuoden 1860 välillä Kuuban väkiluku kasvoi 150 000 asukkaasta yli miljoonaan asukkaaseen. 1800-luvun puolivälissä kolmasosa saarella asuvista ihmisistä oli orjia. Tuohon aikaan sokeriteollisuus kehittyi, myllyjä alkoivat pyörittää höyrykoneet. Vuonna 1860 Kuuba tuotti lähes kolmasosan maailman sokerista. Orjuus lakkautettiin vuonna 1886. Kuuba itsenäistyi Espanjasta useiden kapinoiden jälkeen vuonna 1898. Itsenäistymistä vauhditti lyhyt Yhdysvaltojen ja Espanjan välinen sota, jonka Espanja hävisi. Kuuban julistautuessa itsenäiseksi saari oli Yhdysvaltojen joukkojen miehittämä.

Yhdysvallat jatkoi Kuuban miehitystä itsenäisyysjulistuksen jälkeenkin. Guantanamon lahdella on edelleen Yhdysvaltojen tukikohta. 1900-luvun alkupuoliskolla Kuubassa oli omat hallituksensa, mutta Yhdysvalloilla oli suuri vaikutus maan politiikassa. Pohjoisamerikkalaiset ja muut ulkomaiset yhtiöt omistivat 75% viljelymaasta, valtaosan peruspalveluista ja 40% sokerin tuotannosta. Kuuban hallituksia leimasi korruptio. Rotusorto alisti afrikkalaistaustaisia kuubalaisia. Vuonna 1959 Fidel Castron johtama kapina kaatoi diktaattori Fulgencio Batistan. Castron vallankumoukselliset perustivat Kuubaan keskusjohtoisen kommunistisen yksipuoluevaltion. Castro toimi valtionjohtajana 49 vuotta. Kun hän luopui vallasta vuonna 2008, kansalliskokous nimitti presidentiksi hänen veljensä Raul Castron. Raul Castron jätettyä virkansa vuonna 2018 presidentiksi tuli Miguel Diaz-Canel.

Yhteiskunta ja politiikka

Kuuba on yksipuoluevaltio. Kommunistipuolue hallitsee maata itsevaltaisesti. Hallituksen vastustajat vangitaan. Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että Kuubassa on yli tuhat poliittista vankia. Vuonna 2021 Kuubassa oli suuria mielenosoituksia. Talouden tila oli surkea. Ruokapula kohotti hintoja ja horjutti perustoimeentuloa. Lääkkeistä oli puutetta. Koronapandemia nitisti matkailutulot. Venezuela ei enää pystynyt tukemaan Kuuban taloutta halvoilla, tai ilmaisilla, polttoaineen toimituksilla. Sähkökatkot pimensivät Kuuban ja haittasivat kaikkea tuotantoa. Kuubalaiset olivat epätoivoisia. Laajentunut matkapuhelinverkko ja sosiaalisen median keinot auttoivat käynnistämään mielenosoitukset.

Presidentti Miguel Diaz-Canel syytti talousongelmista Yhdysvaltojen pakotteita. Katutapahtumat lopetettiin väkivaltaisesti. Hallitus kokosi omat kannattajansa vastamielenosoituksiin. Säädettiin laki, jonka mukaan ”väärien uutisten levittäminen” ja ”maan maineen tahraaminen” ovat rikoksia. Satoja ihmisiä pidätettiin. Monet heistä ovat nyt olleet vankilassa yli kolme vuotta. Kuuba on tiukasti valvottu yhteiskunta ja hallitus on aina tukahduttanut nopeasti vastustajiensa mielenilmaukset. Yksityinen liiketoiminta oli kielletty monen vuoden ajan. Nykyisin yritystoiminta on mahdollista, mutta valtiolla on edelleen vahva ote tuotannosta ja taloudesta. Nuoret kuubalaiset ovat kyllästyneet siihen, että vapautta ei ole. Kuuba on jämähtänyt kiinni menneisyyteen. Talousvaikeudet pahenevat jatkuvasti. Kuuba ei tuota tarpeeksi ruokaa. Valuuttapula haittaa elintarvikkeiden tuontia. Tulevaisuus näyttää ankealta. Vuonna 2024 ruokapula ja maanlaajuiset sähkökatkot synnyttivät uusia mielenosoituksia.

Nuoret muusikot Yotuel, Gente de Zona, Decemer Bueno, Maykel Osorbo ja El Funky antoivat sanat ja sävelet sukupolven kapinalle. Hiljaisuus loppui, he lauloivat. Varaderon rantamainos kehuu paratiisia, mutta moni haluaa vain elää, ja lähteä tällaisesta maasta. Taaksepäin tähyilevän valtaan linnoittautuneen vanhan vallankumouspolven ja Kuuban elämänhaluisten nuorten ajatusten välillä on syvä kuilu. Vuonna 2022 Maykel Osorbo sai yhdeksän vuoden vankeustuomion laulustaan Patria y Vida. Hakuvihje: Yotuel, Patria y Vida.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Kuuban ylemmän keskitulotason maaksi. Kansainvälisten talouslehtien mukaan Kuuban bruttokansantuote oli vuonna 2024 noin kaksi tuhatta euroa asukasta kohden. Bruttokansantuote on kansantalouden vuoden kuluessa tuottamien lopputuotteiden yhteisarvo. Vuonna 2020 Kuuban talous supistui yli kymmenen prosenttia. Sen jälkeen vuosikasvu on ollut hidasta. Joinakin vuosina talous on edelleen taantunut.

Kuuban kansantaloutta on vaikea verrata muihin Latinalaisen Amerikan maihin. Tuotanto on valtion hallinnassa. Rahatalous on keinotekoinen. Kulutustarvikkeita säännöstellään. Valtio päättää hinnat. Ihmiset elävät 30-40 euron kuukausipalkalla. Liian niukka toimeentulo ajaa kuubalaisia pois kotisaarelta. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana yli miljoona kuubalaista on muuttanut ulkomaille. Ulkomailla asuvat kuubalaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin 2 miljardia euroa.

Vuonna 2022 Kuuban tavaraviennin kokonaisarvo oli 950 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli kolme miljardia euroa. Sikarien myynti toi neljäsosan vientituloista. Muita vientituotteita olivat nikkeli, sinkki, rommi, sokeri, ravut, puuhiili, romumetallit, hunaja ja lääkkeet. Tärkeimpiä vientimaita olivat Kiina, Espanja, Saksa, Portugali ja Sveitsi. Suurimpia tuontimaita olivat Espanja, Kiina, Yhdysvallat, Brasilia ja Alankomaat.

Kuuban hienot hiekkarannat houkuttelevat aurinkomatkailijoita Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Kanadalaiset ovat suurin turistiryhmä. Parhaina matkailuvuosina Kuubassa on käynyt yli kolme miljoonaa ulkomaalaista turistia ja matkailu on tuottanut 3 miljardia euroa, kolme kertaa enemmän kuin tavaravienti. Vuonna 2024 Kuubassa kävi kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot olivat alle 2 miljardia euroa. Matkailupalveluita haittaavat maanlaajuiset sähkökatkot, ruoka- ja tarvikepula sekä puute osaavasta työvoimasta. Matkailu on ollut Kuuban tärkein ulkomaanvaluuttaa tuova elinkeino. Valtio on sijoittanut miljardeja euroja rantakohteiden rakentamiseen. Turismitulojen väheneminen horjuttaa Kuuban muutenkin huonokuntoista taloutta.