Kuwait

Maantiede

Kuwait on Lähi-Idän valtio Persianlahden pohjukassa. Pohjoinen rajanaapuri on Irak ja eteläinen on Saudi-Arabia. Suurin osa Kuwaitista on tasaista, lievästi kumpuilevaa hiekka-aavikkoa. Maan korkein kohta nousee vain kolmesataa metriä merenpinnan yläpuolelle. Kuwaitin kaupungin suurimmat kuudenkymmenen tai kahdeksankymmenen kerroksen tornitalot ovat sitä korkeampia. Kuwaitin rannikon pohjoisosassa on savisärkkiä. Etelässä on hienoja hiekkarantoja. Kuwaitiin kuuluu yhdeksän Persianlahden saarta. Saarten ympärillä on koralliriuttoja. Riuttojen liepeillä elää merisiilejä, perhokaloja, pallokaloja ja koralliahvenia. Veden lämpeneminen ja likaantuminen ovat vaurioittaneet koralleja ja tappaneet kaloja.

Kuwaitissa on kuiva ilmasto. Kesät ovat kuumia, talvet ovat viileitä. Kesällä esiintyy hiekkamyrskyjä. Talvella ja keväällä eteläiset merituulet tuovat kosteaa ilmaa ja rannikolla on jonkin verran sateita. Aavikolla on niukka kasvillisuus. Hietikoilla kasvaa sitkeitä matalia pensaita ja kuivuutta sietäviä asterikasveja. Keitailla on taatelipalmuja. Pitkäaikainen öljynpumppaus ja 1990-luvun alussa sodan aikana palaneista öljylähteistä tuprunnut noki ovat myrkyttäneet maata. Aavikon luonnonvarainen eläimistö on suureksi osaksi jo hävinnyt. Aavikkokettuja, villikissoja ja hunajamäyriä tavataan vielä joillakin alueilla. Hiekanruskea aavikkokiuru on yleinen lintulaji. Persianlahden pohjukan kosteikot ovat pohjoiseurooppalaisten muuttolintujen levähdys- ja talvehtimispaikkoja.

Kuwaitissa on vähän vettä. Sateet ovat epäsäännöllisiä. Pinnanalaiset vesivarat ovat jo suurimmaksi osaksi ehtyneet. Noin 90 prosenttia Kuwaitin juomavedestä tulee suolanpoistolaitoksista, jotka erottelevat merivedestä makeaa vettä. Kuwaitin rannikolla on kahdeksan suolanpoistolaitosta. Kuwait on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kuumempi sää lisäisi kuivuutta ja hiekkamyrskyjä. Meren pinnan kohoaminen on uhka rannikon asutuksille. Valtaosa kuwaitilaisista asuu rannikon suojaiseen satamapaikkaan syntyneessä Kuwaitin kaupungissa. Kuwaitinlahden entisestä kalastajakylästä tuli vauras suurkaupunki.

Historia

Kuwaitinlahden pohjoisrannalta Jazirat Dubajista on löydetty seitsemän tuhatta vuotta vanhoja jäänteitä ihmisasutuksesta. Varhaiset asukkaat olivat kalastajia ja metsästäjiä. Asuinpaikoilla on kalanruotoja, simpukankuoria, taatelinkiviä, vuohien ja gasellien luita sekä kivikaapimien ja saviesineiden palasia. Mesopotamian, Kaksoisvirranmaan, kuuluisa valtakunta ulottui Kuwaitiin asti. Failakan saari Kuwaitin rannikon edustalla on ollut vilkas kauppapaikka. Neljä tuhatta vuotta sitten Dilmunin valtakunta hallitsi Persianlahden kauppareittejä. Sen jälkeen alueen suurvaltoja olivat Babylonia, Persia ja Kreikka.

Islaminusko levisi Kuwaitiin 630-luvulla. Suojaisa Kuwaitinlahti oli tärkeä satama. Lähellä nykyistä Kuwaitin kaupunkia sijainnut Kazma oli karavaanien kohtaamispaikka. 1500-luvulla Portugali alkoi valvoa Persianlahden meriyhteyksiä. 1600-luvulla Portugali joutui väistymään ja Isosta-Britanniasta tuli johtava merivalta. 1700-luvulla Kuwait kävi laajaa kauppaa Intian kanssa. 1750-luvulla Kuwaitin Anizah-klaani valitsi silloisen sheikkikunnan johtajaksi Sabah ibn Jabirin, ja siitä lähtien Sabahit ovat olleet Kuwaitin hallitsijasuku.

Vuodesta 1899 vuoteen 1961 asti Kuwait oli Ison-Britannian alusmaa. Kuwaitin talous perustui kauppaan. Kauppiaat myivät kultaa Intiaan ja helmiä Eurooppaan. Vuonna 1938 Kuwaitista löydettiin öljyä. 1950-luvulla maa oli jo Persianlahden suurin öljyn tuottaja. Öljyteollisuuden nousu talouden veturiksi ja valtion tulojen kasvu vahvistivat hallitsijasuvun asemaa aikaisemmin hyvin vaikutusvaltaisiin vientikaupparyhmiin verrattuna. Vuonna 1961 Kuwait itsenäistyi Sabahin suvun johtamana emiirikuntana.

Vuonna 1990 Irak hyökkäsi Kuwaitiin ja miehitti maan tavoitteenaan liittää Kuwait osaksi Irakia. Vuotta myöhemmin Yhdysvaltojen armeija liittolaisineen pakotti Irakin joukot lähtemään Kuwaitista. Vetäytyessään irakilaiset sytyttivät Kuwaitin öljylähteet tuleen. Palot aiheuttivat suuret taloudelliset tappiot. Ne saastuttivat ilmaa ja myrkyttivät maata. Yhdysvalloilla on edelleen sotilastukikohtia Kuwaitissa. Viime vuosina Kuwait on lisännyt kauppaa ja talousyhteistyötä Kiinan kanssa. Kuwait on yksi maailman kuumimmista maista. Yli viidenkymmenen asteen hellepäivät ovat nyt yleisempiä kuin aikaisemmin.

Yhteiskunta ja politiikka

Kuwait on emiirikunta. Sabahin sukuun kuuluva emiiri käyttää suurinta poliittista valtaa. Emiiri hallitsee valtion taloutta ja öljyvaroja. Hän nimittää pääministerin ja hallituksen. Vuodesta 2023 alkaen Kuwaitin emiiri on ollut Mishal al-Ahmad al-Sabah. Hän on aikaisemmin ollut valtion tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun johtaja. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Kuwait ei ole vapaa maa. Poliittisia puolueita ei sallita. Vuonna 2024 emiiri Mishal sulki Kuwaitin parlamentin neljäksi vuodeksi. Hallituksen vastustajat ovat saaneet vankeustuomioita emiirin arvostelemisesta.

Emiirien nimittämät pääministerit ovat aina olleet Sabahin suvusta, ja hallituksessa on usein muitakin suvun jäseniä. Kuwaitin valtionhallintoa tahraavat syytökset väärinkäytöksistä. Entinen pääministeri on pidätetty epäiltynä kavalluksista. Kuwaitin valtion rahastoilta on varastettu satoja miljoonia euroja. Vuonna 2024 entinen sosiaaliministeri tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen lahjuksista ja muista talousrikoksista. Kuwaitin valtio maksaa osan kotitalouksien vesi- ja energiakuluista. Tämä on lisännyt veden ja sähkön kulutusta. Vettä ja sähköä on jouduttu säännöstelemään kuumimpina ja kuivimpina aikoina.

Noin 70 prosenttia Kuwaitin asukkaista, ja neljä viidesosaa maan työvoimasta, on ulkomaalaisia vierastyöläisiä. Heillä ei ole äänioikeutta eikä muitakaan kansalaisoikeuksia. Heidän elinolonsa ovat paljon huonommat kuin Kuwaitin kantaväestön, jolla on ilmainen terveydenhoito ja mahdollisuus hyvään koulutukseen. Työnantajat ottavat haltuunsa vierastyöläisten passin. Työpaikan vaihtaminen on lähes mahdotonta. Työaikasääntöjä ei noudateta. Työpaikkoja välittävät yritykset perivät työntekijöiltä isoja palkkioita. Suurimpia vierastyöläisten ryhmiä ovat intialaiset, egyptiläiset, bangladeshilaiset, pakistanilaiset ja filippiiniläiset. Kuwaitissa elää noin satatuhatta ihmistä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Kuwaitissa huolestuttavan yleistä. Haastatteluissa yli kaksi kolmasosaa naisista kertoo kärsineensä väkivallasta. Neljä viidestä naisesta on joutunut sukupuolisen häirinnän uhriksi. Useimmat keittiö- ja kotiapulaisina tai siivoojina työskentelevät vierastyöläisnaiset ovat kärsineet pahoinpitelyistä ja sukupuolisesta väkivallasta. Shurooq Amin on kuwaitilainen kuvataiteilija, nainen ja runoilija. Hänen näyttelynsä Kuwaitin kaupungissa suljettiin vain pari tuntia sen jälkeen, kun se oli avattu. Aminin maalaukset naisista ovat ärsyttäneet katsojia. Suljetussa näyttelyssä paheksuntaa oli herättänyt taulu, jossa kolme miestä pelaa korttia ja juo ulkomailta tuotua viinirypälemehua.

Talous ja kaupankäynti

Kuwait on korkean tulotason maa. Runsaat öljyvarat ovat Kuwaitin talouden perusta. Vuonna 2024 uusi iso Al-Zourin öljynjalostamo pääsi täyteen tuotantovauhtiin. Al-Zour on Lähi-Idän suurin öljynjalostamo. Se rakennettiin yhteistyössä Kiinan kanssa. Jalostamon rakentaminen maksoi neljäkymmentä miljardia euroa. Parin viime vuoden aikana Kuwaitin talous on hieman supistunut, kun maa on vähentänyt öljyn vientiä. Vuonna 2025 öljynviejämaiden järjestö OPEC päätti jälleen kasvattaa pumppaus- ja vientikiintiöitä. Tämä kiihdyttää lähiaikoina Kuwaitin talouskasvua.

Vain kaksi prosenttia Kuwaitin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja 73 prosenttia työskentelee palvelualoilla. Kuwaitissa on vähän viljelyyn kelpaavaa maata. Veden puute on sekin vakava este maa- ja karjataloudelle. Kuwaitilaiset yritykset ovat käynnistäneet kerrosviljelyhankkeita vihannestuotannon lisäämiseksi. Kuwait pyrkii kasvamaan kansainväliseksi rahoitus- ja pankkipalveluiden keskukseksi. Kuwaitissa on alettu valmistaa lennokkeja eli drooneja. Maalla on myös oma avaruusohjelma, mihin kuuluu eri tehtäviin käytettäviä satelliitteja, sekä niiden kantoraketin kehittäminen.

Vuonna 2023 Kuwaitin tavaraviennin kokonaisarvo oli 60 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 35 miljardia euroa. Öljykauppa tuotti yli 80 prosenttia kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kaasu, hiilivety-yhdisteet, ajoneuvot, muovit, teollisuusalkoholi ja jalokivet. Neljäsosa viennistä suuntautui Kiinaan. Muita isoja vientimaita olivat Intia, Japani, Taiwan, Iso-Britannia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat, Saudi-Arabia ja Japani.