Kuwait

Maantiede

Kuwait on Lähi-Idän valtio Persianlahden pohjukassa. Pohjoinen rajanaapuri on Irak ja eteläinen on Saudi-Arabia. Suurin osa Kuwaitista on tasaista, lievästi kumpuilevaa hiekka-aavikkoa. Maan korkein kohta nousee vain 300 metriä merenpinnan yläpuolelle. Kuwaitin kaupungin suurimmat kuudenkymmenen tai jopa kahdeksankymmenen kerroksen tornitalot ovat sitä korkeampia. Rannikon pohjoisosassa on savisärkkiä. Etelässä on hienoja hiekkarantoja. Kuwaitiin kuuluu yhdeksän Persianlahden saarta. Saarten ympärillä on koralliriuttoja. Riuttojen liepeillä elää merisiilejä, perhokaloja, pallokaloja ja koralliahvenia. Veden lämpeneminen ja likaantuminen ovat vaurioittaneet koralleja ja tappaneet kaloja.

Kuwaitissa on kuiva ilmasto. Kesät ovat kuumia, talvet ovat viileitä. Kesällä esiintyy hiekkamyrskyjä. Talvella ja keväällä eteläiset merituulet tuovat kosteaa ilmaa ja rannikolla on jonkin verran sateita. Aavikolla on niukka kasvillisuus. Hietikoilla kasvaa sitkeitä matalia pensaita ja kuivuutta sietäviä asterikasveja. Keitailla on taatelipalmuja. Pitkäaikainen öljynpumppaus ja vuonna 1991 sodan aikana palaneista öljylähteistä tuprunnut noki ovat myrkyttäneet maata. Aavikon luonnonvarainen eläimistö on suureksi osaksi jo hävinnyt. Aavikkokettuja, villikissoja ja hunajamäyriä tavataan vielä joillakin alueilla. Hiekanruskea aavikkokiuru on yleinen lintulaji. Persianlahden pohjukan kosteikot ovat pohjoiseurooppalaisten muuttolintujen levähdys- ja talvehtimispaikkoja.

Vettä on vähän. Sateet ovat epäsäännöllisiä. Kuwaitin pinnanalaiset vesivarat ovat jo suurimmaksi osaksi ehtyneet. Noin 90 prosenttia juomavedestä tulee suolanpoistolaitoksista, missä merivedestä erotetaan makeaa vettä. Vuonna 2020 Kuwaitin rannikolla toimi kahdeksan suolanpoistolaitosta. Kuwait on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Kuumempi sää lisäisi kuivuutta ja hiekkamyrskyjä. Meren pinnan kohoaminen voi uhata rannikon asutuksia. Valtaosa maan väestöstä asuu Kuwaitinlahden rannalla suojaiseen satamapaikkaan syntyneessä Kuwaitin kaupungissa. Entinen kalastajakylä on nyt vauras nykyaikainen suurkaupunki.

Historia

Kuwaitinlahden pohjoisrannalta Jazirat Dubajista on löydetty yli 7000 vuotta vanhoja jäänteitä ihmisasutuksesta. Varhaiset asukkaat olivat kalastajia ja metsästäjiä. Asuinpaikoilla on kalanruotoja, simpukankuoria, taatelinkiviä, vuohien ja gasellien luita sekä kivikaapimien ja saviesineiden palasia. Vanha Mesopotamian, Kaksoisvirranmaan, valtakunta ulottui Kuwaitiin asti. Failakan saari Kuwaitin rannikon edustalla on ollut vilkas kauppapaikka. Noin 4000 vuotta sitten Dilmunin valtakunta hallitsi Persianlahden kauppareittejä. Sen jälkeen alueen suurvaltoja olivat Babylonia, Persia ja Kreikka.

Islaminusko levisi Kuwaitiin 630-luvulla. Suojaisa Kuwaitinlahti oli tärkeä satama. Lähellä nykyistä Kuwaitin kaupunkia sijainnut Kazma oli karavaanien kohtaamispaikka. 1500-luvulla Portugali alkoi valvoa Persianlahden meriyhteyksiä. 1600-luvulla Portugali joutui väistymään ja Isosta-Britanniasta tuli johtava merivalta. 1700-luvulla Kuwait kävi laajaa kauppaa Intian kanssa. 1750-luvulla Kuwaitin Anizah-klaani valitsi silloisen sheikkikunnan johtajaksi Sabah ibn Jabirin, ja siitä lähtien Sabahit ovat olleet Kuwaitin hallitsijasuku.

Vuodesta 1899 vuoteen 1961 Kuwait oli Ison-Britannian protektoraatti. Kuwaitin talous perustui kauppaan. Kuwaitin kauppiaat myivät kultaa Intiaan ja helmiä Eurooppaan. Vuonna 1938 maasta löydettiin öljyä. 1950-luvulla Kuwait oli jo Persianlahden suurin öljyn tuottaja. Öljyteollisuuden nousu talouden veturiksi ja valtion tulojen kasvu vahvistivat hallitsijasuvun asemaa aikaisemmin hyvin vaikutusvaltaisiin vientikaupparyhmiin verrattuna. Vuonna 1961 Kuwait itsenäistyi Sabahin suvun johtamana emiirikuntana.

Vuonna 1990 Irak hyökkäsi Kuwaitiin ja miehitti maan tavoitteenaan liittää Kuwait osaksi Irakia. Vuonna 1991 Yhdysvaltojen armeija liittolaisineen pakotti Irakin joukot lähtemään Kuwaitista. Vetäytyessään irakilaiset sytyttivät Kuwaitin öljylähteet tuleen. Palot aiheuttivat suuret taloudelliset tappiot. Ne saastuttivat ilmaa ja myrkyttivät maata. Yhdysvalloilla on edelleen sotilastukikohtia Kuwaitissa. 2010-luvulta alkaen Kuwait on lisännyt kauppaa ja talousyhteistyötä Kiinan kanssa.

Yhteiskunta ja politiikka

Kuwait on emiirikunta. Sabahin sukuun kuuluva emiiri käyttää suurinta poliittista valtaa. Emiiri hallitsee valtion taloutta ja öljyvaroja. Hän nimittää pääministerin ja hallituksen. Emiiri nimittää myös neljäsosan 65-paikkaisen parlamentin jäsenistä. Muut kansanedustajat valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Emiiri voi halutessaan hajottaa parlamentin. 2000-luvulla Kuwaitin poliittista elämää ovat leimanneet kiistat emiirin ja parlamentin välillä. Emiiri on hajottanut parlamentin ja määrännyt uudet vaalit useita kertoja. Vuonna 2016 valittu parlamentti oli ensimmäinen kahteenkymmeneen vuoteen, joka istui koko toimikautensa alusta loppuun asti. Poliittiset puolueet eivät ole sallittuja, mutta parlamentin jäsenet muodostavat ryhmiä ja liittoutumia.

Vuonna 2020 yli 90-vuotias emiiri Sabah al-Jaber al-Sabah kuoli ja uudeksi emiiriksi nousi hänen velipuolensa Nawaf al-Jaber al-Sabah. Vallassa oleva emiiri ja Sabahin sukuneuvosto valitsevat kruununperillisen suvun jäsenten piiristä. Emiirin nimittämät pääministerit ovat yleensä Sabahin suvusta, ja hallituksessa on usein muitakin suvun jäseniä. Vuonna 2020 valittu parlamentti istui vain kaksi vuotta. Emiiri hajotti parlamentin vuonna 2022 talous- ja verotuskysymyksistä syntyneiden kiistojen vuoksi ja määräsi uudet vaalit. Parlamenttiin valittiin kaksi naista. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Kuwait on osittain vapaa maa.

Kuwaitin valtionhallintoa ovat tahranneet syytökset taloudellisista väärinkäytöksistä. Vuonna 2021 entinen pääministeri ja toinen entinen hallituksen jäsen pidätettiin epäiltyinä kavalluksista. Viime vuosien laajimmissa väärinkäytöstapauksissa Kuwaitin valtion rahastoilta on kavallettu jopa satoja miljoonia euroja. Kavallussyytökset ovat johtaneet hallitusten eroamiseen.

Yli 70 prosenttia Kuwaitin asukkaista, ja 80 prosenttia työvoimasta, on ulkomaalaisia vierastyöläisiä. Heillä ei ole äänioikeutta eikä muitakaan kansalaisoikeuksia. Heidän elinolonsa ovat paljon huonommat kuin Kuwaitin kantaväestön, jolla on ilmainen terveydenhoito ja mahdollisuus hyvään koulutukseen. Suurimpia vierastyöläisten ryhmiä ovat intialaiset, egyptiläiset, bangladeshilaiset, pakistanilaiset ja filippiiniläiset.

Naisiin kohdistuva väkivalta on huolestuttavan yleistä. Vuonna 2017 tehdyssä selvityksessä 71 prosenttia Kuwaitin naisista kertoi kärsineensä väkivallasta. Neljä viidestä naisesta oli joutunut sukupuolisen häirinnän tai väkivallan kohteeksi. Useimmat keittiö- ja kotiapulaisina tai siivoojina työskentelevät vierastyöläisnaiset ovat kärsineet pahoinpitelyistä ja sukupuolisesta väkivallasta. Pahimmissa tapauksissa naisia on raiskattu ja surmattu. Kuwait on miesten hallitsema yhteiskunta. Vain neljäsosa työssäkäyvistä kuwaitilaisista on naisia.

Kuwaitin valtio tukee kansalaisiaan maksamalla osan kotitalouksien vesi- ja energiakuluista. Tämä kustannusten alentaminen on lisännyt veden ja sähkön kulutusta. Sen seurauksena vettä ja sähköä on jouduttu säännöstelemään kuumimpina ja kuivimpina aikoina, yhdessä maailman rikkaimmista maista.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Kuwaitin korkean tulotason maaksi. Vuonna 2020 Kuwaitin talous supistui lähes 9 prosenttia. Vuonna 2021 talous alkoi elpyä. Vuonna 2022 Kuwait lisäsi öljyntuotantoa ja tämä kiihdytti talouskasvua. Runsaat öljyvarat ovat Kuwaitin talouden perusta. Kaksi kolmasosaa maan vientituloista tulee raakaöljystä. Lähivuosina talouskasvun odotetaan jatkuvan niin kauan kuin öljyn ja kaasun maailmanmarkkinat pysyvät suhteellisen korkeina. Vuonna 2022 Kuwaitin uusi iso Al-Zourin jalostamo aloitti koetuotannon. Al-Zour on Lähi-Idän suurin öljynjalostamo. Se on rakennettu yhteistyössä Kiinan kanssa.

Vuonna 2019 vain kaksi prosenttia Kuwaitin työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 22 prosenttia työskenteli teollisuuden tehtävissä ja 76 prosenttia palvelualoilla. Kuwait pyrkii kasvamaan kansainväliseksi rahoitus- ja pankkipalveluiden keskukseksi. Kuwaitin teollisuus valmistaa miehittämättömiä ilma-aluksia eli droneja. Maalla on myös oma avaruusohjelma, mihin kuuluu eri tehtävissä käytettäviä satelliitteja, sekä kantoraketin kehittäminen.

Vuonna 2020 Kuwaitin viennin arvo oli 42 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 28 miljardia dollaria. Öljyn ja kaasun osuus oli 83 prosenttia koko viennin arvosta (raakaöljy, öljynjalosteet ja kaasu). Muita vientituotteita olivat ajoneuvot, lentokoneet, työkoneet ja muut laitteet (5%), sekä metallit, muovi ja teollisuusalkoholi. Suurimpia vientimaita olivat Kiina, Intia, Etelä-Korea, Japani ja Vietnam. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Yhdysvallat, Saudi-Arabia ja Japani.