Latvia

Viimeksi päivitetty: 01.03.2026

Riika ja Jurmalan hieno hiekkaranta kutsuvat turisteja Latviaan. Venäjän sota Ukrainassa jännittää latvialaisia. Latvia on Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapuri. Rajalle rakennetaan aitaa. Latvia vahvistaa puolustusvoimia. Neljäsosa latvialaisia on venäjänkielisiä. Hylätyn ohjustukikohdan Leninin pää muistuttaa neuvostovallan ajasta. Latvialainen kirjailija tekee runon yksinäisyydestä ja merestä.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Pääkaupunki:	Riika
Etniset ryhmät:	Latvialaiset 66%, venäläiset 24%, valkovenäläiset 3%, ukrainalaiset 3%, puolalaiset 2%, liettualaiset 1%, muut 1%
Kieli:	Latvia (virallinen kieli), liivi, latgalli
Uskonto:	Evankelis-luterilaiset 36%, katolilaiset 17%, ortodoksikristityt 9%, muut uskonnot 3%, uskonnottomat 35%
Väkiluku:	1 835 935 (2025)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	64 590 km2
Valuutta:	Euro (EUR)
BKT per asukas:	43 394 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	18. marraskuuta

Maantiede

Latvia on Itämeren rannalla Viron ja Liettuan välissä. Idässä rajanaapurina on Venäjä, kaakossa Valko-Venäjä. Suurin osa Latviasta on alavaa tasankoa. Maan itäosassa on mäkiä ja kukkuloita. Korkein kohta on Gaizinkals (312 m). Latviassa on paljon pieniä järviä. Isoin järvi on Itä-Latvian Lubans. Sen ympärillä on laajoja kosteikkoja.

Latvian halki virtaa useita jokia. Tärkein niistä on Väinäjoki. Joki virtaa Latviaan Valko-Venäjältä ja se laskee Itämereen Riianlahden rannalla. Väinäjoki on ollut kaupan ja liikenteen väylä vuosisatojen ajan. Jokeen on rakennettu patojärviä ja vesivoimaloita. Pohjois-Latvian Gaujajoen laaksossa on punertavia hiekkakivikallioita. Gaujan ja sen haarajokien varsien luolista on löydetty vanhoja kivipiirroksia.

Pääkaupunki Riika on Väinäjoen suulla lähellä Itämeren rantaa. Paikalla on ollut kauppasatama jo kaksi tuhatta vuotta sitten. Riiassa asuu yli puoli miljoonaa ihmistä. Kaksi kolmasosaa latvialaisista elää kaupungeissa. Riika on vilkas satamakaupunki. Sen kautta kulkee puolet Latvian merirahdista. Latvian muita satamia ovat Ventspils ja Liepaja.

Puolet Latvian maa-alasta on metsiä. Kymmenesosa maasta on soita. Metsien yleisimpiä puulajeja ovat mänty, kuusi ja koivut. Lehtimetsissä on haapaa, leppiä, saarnea ja tammea. Metsissä elää hirviä, kauriita, susia ja villisikoja. Latviassa on arvokkaita kosteikkoja ja hienoja monilajisia kukkaniittyjä. Rannikolla lähellä Liettuan rajaa on Papen luonnonpuisto tulvametsineen ja niittyineen. Siellä voi nähdä villihevosia ja visenttejä.

Latviassa on leuto ilmasto. Kesät ovat lämpimiä. Talvipakkaset eivät ole yhtä kirpeitä kuin Suomessa. Latvian sademäärät vastaavat suomalaisia. Eniten sateita saadaan syksyllä. Rannikon eteläosissa sataa paljon enemmän kuin sisämaassa. Vesien likaantuminen on ympäristöhaaste. Maatalouden ravinteet rehevöittävät Latvian järviä ja jokia. Jokivesistä ravinteet päätyvät Itämereenkin.

Kolmasosa Latviassa kulutettavasta energiasta tulee öljystä. Seitsemäntoista prosenttia saadaan kaasusta. Vesivoimalat tuottavat seitsemän prosenttia energiasta. Neljäkymmentä prosenttia energiasta saadaan jätteiden poltosta ja biopolttoaineista. Tuuli- ja aurinkovoimaa käytetään vielä vähän. Tavoitteena on, että puolet kulutettavasta energiasta saataisiin uusiutuvista lähteistä vuonna 2030.

Historia

Latvian asutus alkoi jääkauden jälkeen. Salaspilista läheltä Riikaa on löydetty yksitoista tuhatta vuotta vanhoja luu- ja kivityökaluja. Niitä käyttivät varhaiset peuranmetsästäjät ja kalastajat. Maanviljelyä on harjoitettu kolme tuhatta vuotta. Alussa metsää poltettiin kaskeksi. Myöhemmin viljeltiin vakituisilla pelloilla. Viljelijät kasvattivat ohraa, emmervehnää, viljahirssiä, hernettä, jauhosavikkaa ja kitupellavaa. Heillä oli lehmiä, sikoja ja vuohia.

Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten Latviaan alkoi tulla pronssityökaluja ja -koruja. Latvialaiset ostivat niitä meripihkalla. Latvian meripihkaa vietiin Keski-Eurooppaan ja Välimeren rannoille asti. Meripihka oli haluttu korujen raaka-aine. Latviaa asuttivat balttilaiset ja itämerensuomalaiset kansat. Balttilaisia olivat kuurilaiset, seelit, latgallit ja semgallit. Itämerensuomalaisia olivat liiviläiset.

1100-luvulla Latviaan tuli saksalaisia kauppiaita. 1200-luvun alussa piispa Albert von Buxhövden perusti Riian kaupungin. Saksalaiset ritarikunnat valloittivat pian koko Latvian. 1500-luvulla Venäjä pyrki ottamaan Latvian haltuunsa. 1600-luvulla Ruotsi valtasi Riian. Latvian lounaisosiin syntyi Kuurinmaan herttuakunta. Kaupankäynnillä vaurastunut pieni herttuakunta hankki itselleen siirtomaita Gambiasta ja Tobagosta. 1700-luvulla koko nykyinen Latvia liitettiin vaiheittain Venäjään.

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa miehitti Latvian. Sodan jälkeen vuonna 1918 Latvia julistautui itsenäiseksi. Vuonna 1940 Neuvostoliitto valtasi maan. Latviasta tuli sosialistinen neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osavaltio. Kymmeniä tuhansia latvialaisia lähetettiin Venäjän vankileireille tai karkotettiin Siperiaan.

Vuonna 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja miehitti taas Latvian. Saksan miehitysaikana Latviassa murhattiin kymmeniä tuhansia juutalaisia. Vuonna 1944 Neuvostoliiton puna-armeija valtasi takaisin suurimman osan Latviasta. Vuoden 1945 keväällä Kuurinmaalle piiritetty saksalainen armeijakunta antautui. Latvia oli jälleen Neuvostoliiton vallassa.

Neuvostoliiton aikana Latviaan rakennettiin autotehtaita, kemian teollisuutta, elintarviketeollisuutta ja sähkölaitteita valmistavia tehtaita. Latviaan tuotiin puoli miljoonaa siirtolaista Venäjältä ja muualta Neuvostoliitosta, Vain vähän yli puolet Latvian asukkaista oli latvialaisia vuonna 1989. Latvia itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991. Samana vuonna maa hyväksyttiin YK:n jäseneksi. Vuonna 2004 Latvia liittyi Euroopan unioniin ja läntiseen sotilasliittoon Natoon.

Ekologinen jalanjälki

4,6

maapalloa maassa Latvia

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Latvia keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 4,6 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Latvian presidentin valitsee parlamentti. Presidentin virkakausi on nelivuotinen. Vuonna 2023 presidentiksi valittiin Edgards Rinkevics. Tätä ennen hän oli Latvian ulkoministeri. Presidentin asema on melko muodollinen. Suurempi valta on pääministerin johtamalla hallituksella. Vuonna 2023 Latvian pääministeriksi nimitettiin keskustaoikeistolaisen Yhtenäisyysliiton johtaja Evika Silina.

Latvian parlamentissa on sata kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2022 vaaleihin osallistui yhdeksäntoista puoluetta. Näistä seitsemän sai kansanedustajia. Alle kuusikymmentä prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 32 on naisia. Venäläismielinen Saskana -puolue menetti kaikki kansanedustajansa. Ennen vaaleja Saskana oli isoin puolue. Sillä oli kaksikymmentäkolme kansanedustajaa.

Vuonna 2022 parlamentin suurin ryhmä oli Yhtenäisyysliitto kahdellakymmenellä kuudella kansanedustajalla. Yhtenäisyysliitto muodosti hallituksen oikeistolaisen Kansallisliiton ja keskustalaisen Yhdistyneen listan kanssa. Vuonna 2023 hallitus hajosi. Uusi pääministeri Evika Silina kokosi neljän puolueen enemmistöhallituksen, johon Yhtenäisyysliiton lisäksi kuuluvat maltillinen vasemmistolainen Edistyspuolue, Vihreä puolue ja vanhoillinen Maalaisliitto.

Latvia on Venäjän ja Valko-Venäjän rajanaapuri. Venäjän sota Ukrainassa uhkaa Latviankin turvallisuutta. Latvia on vahvistanut puolustusvoimia. Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisille rajoille rakennetaan aitaa. Lähes neljäsosa Latvian väestöstä on venäjänkielisiä. Hallitus pelkää, että tässä kansanosassa on ihmisiä, jotka ristiriitatilanteissa voivat ajaa Venäjän etuja. Vuonna 2025 Latvia katkaisi sähkönsiirtolinjat Venäjältä ja liittyi Euroopan sähköverkkoon.

Kaksikymmentä vuotta sitten Latviaa ravisteli pankkikriisi. Kansantalous supistui viidenneksen. Palkat romahtivat. Suurtyöttömyys hivutti perheiden toimeentuloa. Kriisistä selvittiin EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston raha-avulla. Kuusi vuotta sitten Latvian parlamentti hajotti Riian kaupunginvaltuuston. Kaupungin raitiovaunuhankinnoissa ja jätehuoltoyhtiössä oli paljastunut lahjontaa ja kavalluksia. Korruption tutkijoiden mukaan lahjukset ovat yleisiä Latvian julkishallinnon tarjouskilpailuissa.

”Sisäänpäin kääntynyt latvialainen kirjailija” on näytelmäkirjailija Anete Konsten ja piirtäjä Reinis Petersonsin vähäeleisen herkullinen sarjakuva. Tekijät piikittelevät latvialaista kansanluonnetta. Sarjakuvan päähenkilö haluaisi kirjoittaa hellän viestin rakkaalle ystävälle. Koska hän on sisäänpäin kääntynyt latvialainen kirjailija, hän sepittää sen sijaan runon yksinäisyydestä ja merestä.

Inhimillisen kehityksen indeksi

41 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Latvia

Latvia on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 41 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Latvia on korkean tulotason maa. Kolmen viime vuoden aikana talouskasvu on ollut hidasta. Vuonna 2026 Latvian talouden odotetaan kasvavan yli kaksi prosenttia. Hintojen nousu kiristää latvialaisten toimeentuloa. Vuonna 2025 seitsemän prosenttia työvoimasta oli työttömänä. Latviaan on perustettu verovapaita kauppa- ja teollisuusalueita, joihin houkutellaan ulkomaalaisia yrityksiä.

Seitsemän prosenttia Latvian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta tai kalastuksesta, kaksikymmentäkolme prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja seitsemänkymmentä prosenttia työskentelee palveluelinkeinoissa. Viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, perunaa, rapsia, kauraa, ohraa ja papuja. Karjatilat tuottavat lihaa ja maitoa.

Latvian teollisuuden vahvoja aloja ovat puuteollisuus, elektroniikkateollisuus, auto- ja koneteollisuus, kemian teollisuus ja ruoanjalostus. Latvian soista nostetaan kasvuturvetta vietäväksi moniin Euroopan maihin. Palveluelinkeinoissa suuria työllistäjiä ovat kauppa, kuljetukset, tietojenkäsittely, rahapalvelut ja matkailu. Riika on yksi Itämeren isoimmista satamista.

Vuonna 2024 Latvian tavaraviennin kokonaisarvo oli kahdeksantoista miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kaksikymmentä miljardia euroa. Vientituotteita olivat vehnä, puhelimet, koneet ja laitteet, puutavara ja vaneri, lääkkeet, turve, öljy, kaasu, autot, kalusteet, vaatteet, sähkö, maito, juusto sekä yrttilikööri ja muut alkoholijuomat. Suurimpia vientimaita olivat Liettua, Viro, Saksa, Iso-Britannia ja Venäjä. Tärkeimmät tuontimaat olivat Liettua, Saksa, Puola, Viro ja Suomi.

Latvian hotelleihin majoittuu vuosittain yhteensä kolme miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Päiväretkeläisiä tulee vielä enemmän. Turismitulot ovat puolitoista miljardia euroa vuodessa. Matkailupalvelut työllistävät lähes kahdeksankymmentä tuhatta latvialaista. Matkailu on kasvanut viime vuosina. Suomalaiset ovat yksi Latvian suurimmista turistiryhmistä.

Riika on Latvian suosituin matkakohde. Keskiajan vanhakaupunki ihastuttaa. Lähellä on kaunis pitkä hienohiekkainen Jurmalan ranta. Rannalla on upeita huviloita. Gaujan kansallispuistossa käydään patikoimassa ja melomassa. Puiston keskellä on kalparitarien rakennuttama punatiilinen linna. Kuldiga on hyvin säilynyt vanha pikkukaupunki täynnä viehättäviä puutaloja. Kaupungin liepeillä on Ventajoen vesiputous. Zeltinin hylätyssä ohjustukikohdassa on neuvostoajan muistona iso veistos: Leninin pää.

Tilastot

Maan Latvia tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin