Liechtenstein

Maantiede

Liechtenstein on pieni keskieurooppalainen ruhtinaskunta Sveitsin ja Itävallan välissä. Maan itäosassa kohoavat Alppien vuoret. Liechtensteinin korkein huippu on Grauspitz (2599 m). Ruhtinaskunnan länsiosa on Alppi-Reinin laaksossa. Siellä asuu suurin osa väestöstä. Rein on Sveitsin ja Liechtensteinin rajajoki. Alppi-Reinin laaksossa jokea on oikaistu, pengerretty ja kanavoitu tulvien torjumiseksi. Kosteikkoja on kuivattu maanviljelyä varten. Pääkaupunki Vaduz on Reinin varrella.

Liechtensteinissa on leuto ilmasto. Alppien alarinteiden lämpimät ja kuivat laskutuulet pitkittävät kevättä ja syksyä, jolloin talven kylmä aika jää lyhyemmäksi. Reinin laaksossa kesät ovat lämpimiä. Vuoristossa on viileämpää. Talvella on pakkasta. Liechtensteinissa sataa enemmän kuin Suomessa. Vuorten rinteillä sateet ovat runsaampia kuin alavissa laaksoissa.

Lähes puolet Liechtensteinin maa-alasta on metsiä. Metsissä kasvaa pyökkejä, vaahteroita, tammia, leppiä, haapaa, lehtikuusta, mäntyjä ja kuusia. Ruhtinaskunnan pohjoisessa kärjessä on Ruggeller Rietin luonnonsuojelualue. Siellä on vielä jokilaakson luonnontilaista kosteikkoa, märkää nevaa, tulvaniittyä ja ruovikkoa. Alueella tavataan haikaroita, suohaukkoja, ruisrääkkiä ja viiriäisiä.

Liechtenstein tuottaa itse vain viidesosan maassa kulutettavasta energiasta. Suurin osa sähköstä tulee Sveitsistä ja Itävallasta. Liechtensteinin jokiin on rakennettu patoja vesivoimaloita varten. Aurinkovoimaa lisätään. Vuonna 2025 neljänkymmenen tuhannen asukkaan ruhtinaskunnassa oli lähes viisikymmentä tuhatta moottoriajoneuvoa.

Historia

Nykyisen Liechtensteinin seudulla on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Reinin laaksossa oli pysyvää asutusta seitsemän tuhatta vuotta sitten. Gutenbergin linnan ympäristöstä on löydetty kuusi tuhatta vuotta vanhoja työkaluja ja saviastioita. Kaksituhatta viisisataa vuotta sitten eläneet liechtensteinilaiset ovat jättäneet jälkeensä pieniä pronssiveistoksia, jotka esittävät ihmisiä ja eläimiä.

Kaksi tuhatta vuotta sitten Liechtenstein oli osa Rooman valtapiiriä. 300-luvulta alkaen seudulle asettui germaanikansoihin kuuluvia alemanneja ja 700-luvulla se liitettiin frankkien valtakuntaan. Nykyisen pääkaupungin liepeille syntyi Vaduzin kreivikunta. 1600-luvun lopussa ja 1710-luvulla ruhtinas Johann von Liechtenstein osti Vaduzin kreivikunnan ja sen alaiset Schellenbergin vuoristoalueet.

Näistä alueista muodostui Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alainen ruhtinaskunta. 1800-luvun alussa Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosi kärsittyään tappion sodassa Napoleonin Ranskaa vastaan. Vuonna 1815 Liechtensteinin ruhtinaskunta hyväksyttiin itsenäisenä valtiona Saksan liittoon.

1800-luvun alussa Liechtenstein oli taloudellisesti heikko maatalousmaa. Vuosisadan puolivälissä ruhtinaskunta solmi tulliliiton Itävalta-Unkarin kanssa ja maahan alkoi syntyä tekstiili- ja vaateteollisuutta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tulliliitto Itävallan kanssa peruttiin ja Liechtenstein vahvisti suhdettaan Sveitsiin.

Sveitsin kanssa sata vuotta sitten solmittu tulliliitto on edelleen voimassa. Sveitsin frangi on myös Liechtensteinin rahayksikkö. Toisen maailmansodan jälkeen Liechtenstein teollistui. Osaava työvoima ja edulliset verolait houkuttelivat ruhtinaskuntaan monien alojen yrityksiä. Liechtenstein alkoi tarjota ulkomaalaisille yrityksille ja varakkaille tallettajille pankki- ja rahapalveluita.

Ulkomaalaiset yritykset, rahastot ja säätiöt voivat rekisteröityä Liechtensteiniin. Varakkaat tallettajat ovat siirtäneet sinne rahojaan välttyäkseen kotimaan veronmaksuilta. Liechtensteinin ruhtinas on maan suurimman pankin omistaja. Ruhtinasperheen omaisuuden arvo on yli viisi miljardia euroa.

Liechtenstein hyväksyttiin YK:n jäseneksi vuonna 1990. Vuodesta 1995 lähtien maa on kuulunut Euroopan talousalueen nimellä tunnettuun yhteismarkkina-alueeseen. Talousalueen jäseniä ovat EU-maat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein. Vuonna 2025 Liechtenstein oli henkeä kohden lasketulla kansantulolla mitattuna maailman rikkain valtio.

Yhteiskunta ja politiikka

Liechtenstein on ruhtinaskunta. Hallitsija on prinssi Hans-Adam toinen. Prinssin poika Alois on toiminut sijaishallitsijana vuodesta 2004 lähtien. Ruhtinaalla on todellista valtaa. Hän nimittää tuomarit ja voi erottaa hallituksen jäseniä. Hänellä on valta estää lakien ja kansanäänestyspäätösten voimaantulo. Hän vaikuttaa parlamentin päätöksiin. Ruhtinas nimittää pääministerin. Hän voi hajottaa parlamentin ja määrätä uudet vaalit. Vuonna 2003 järjestettiin kansanäänestys, missä äänestäjien enemmistö kannatti ruhtinaan vallan vahvistamista.

Prinssi Hans-Adam toinen on menestynyt pankinjohtajana. Hänen johdollaan ruhtinashuoneen omistama pankki kasvoi isoksi ja monialaiseksi kansainväliseksi rahalaitokseksi. Lehtihaastatteluissa prinssi on sanonut, että ruhtinaan tulee johtaa Liechtensteinia kuin liikeyritystä. Ruhtinashuoneen miljardien eurojen arvoiseen omaisuuteen kuuluu pankin lisäksi linnoja ja laajoja maanomistuksia Itävallassa. Ruhtinassuvulla on myös suuri ja arvokas taidekokoelma.

Liechtensteinin parlamentissa on kaksikymmentäviisi kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2025 vaaleihin osallistui neljä puoluetta. Kaikki puolueet saivat kansanedustajia. Suurin puolue, vanhoillinen Isänmaallinen liitto, sai kymmenen edustajaa. Vuonna 2025 valituista kansanedustajista kahdeksan on naisia. Liechtensteinin naiset saivat äänioikeuden vasta vuonna 1984.

Vuoden 2025 vaalien jälkeen muodostettiin enemmistöhallitus, jossa ovat Isänmaallinen liitto ja sen vanhoillinen yhteistyökumppani Edistysmielinen kansalaispuolue. Pääministeriksi nimitettiin Brigitte Haas. Hän on ensimmäinen nainen Liechtensteinin pääministerinä. Liechtenstein on vauras maa, mutta viime vuosina talouskasvu on ollut hidasta. Tämä huolestuttaa äänestäjiä ja hallitusta.

Liechtensteinin salailevat pankit herättivät huomiota parikymmentä vuotta sitten, kun tietovuoto paljasti, että tuhannet ulkomaiset tallettajat olivat kätkeneet kymmeniä miljardeja euroja veronkiertotileille. Tallettajien joukossa oli varakkaita suomalaisiakin. Paljastuksen seurauksena Liechtensteinissa säädettiin laki rahanpesun torjumisesta.

Liechtensteinin pankeilla on nyt velvollisuus tietojen vaihtoon ulkomaalaisten tallettajien kotimaiden viranomaisten kanssa. Ruhtinaskunnassa on yhä alhainen veroaste, joka houkuttelee ulkomaalaisia yrityksiä ja rahantallettajia. Liechtenstein on kuitenkin päässyt pois rahanpesu- ja veroasioissa yhteistyöhaluttomien maiden kansainvälisistä luetteloista.

Talous ja kaupankäynti

Liechtenstein on korkean tulotason maa. Ruhtinaskunta on vilkas pankki- ja rahapalvelukeskus. Neljänkymmenen tuhannen asukkaan maahan on rekisteröity kaksikymmentä tuhatta yksityistä yritystä sekä tuhansia rahastoja ja säätiöitä. Liechtensteinissa on yksitoista pankkia, jotka hallinnoivat yhteensä lähes kuudensadan miljardin euron omaisuutta. Liechtensteinin verokohtelu on ollut ulkomaalaisille sijoittajille ja tallettajille niin edullinen, että maata on kutsuttu veroparatiisiksi.

Kolmasosa Liechtensteinin työvoimasta on teollisuuden palveluksessa ja lähes kaksi kolmasosaa työskentelee palvelualoilla. Maatalous työllistää alle sadasosan työvoimasta. Liechtensteinissa tehdään viidesosa maailman hammasproteeseista. Suomalaistenkin suussa on ruhtinaskunnassa tehtyjä tekohampaita. Liechtensteinissa tehdään myös ilmastointilaitteita, ajoneuvojen osia ja sähkötyökaluja. Liechtensteinilainen sähkötyökaluyritys työllistää eri maissa yhteensä enemmän ihmisiä kuin mitä Liechtensteinissa on asukkaita.

Viime vuosina Liechtensteinin talous on kasvanut noin prosentin vuodessa. Vuonna 2026 talouden odotetaan kasvavan puolitoista prosenttia. Vuonna 2025 tavaraviennin kokonaisarvo oli noin kolme miljardia euroa. Tuonnin arvo oli noin kaksi miljardia euroa. Liechtensteinin tärkeimpiä kauppakumppaneita ovat Saksa, Sveitsi, Itävalta, Yhdysvallat ja Kiina.

Liechtensteinissa käy vuosittain sata tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Liechtensteinin nähtävyyksiä ovat kauniit vuoristomaisemat ja vanhat linnat. Vaduzissa on hienoja taidekokoelmia. Suurin osa Liechtensteinissa vierailevista turisteista tulee päiväretkelle Saksasta, Sveitsistä tai Itävallasta. Ruhtinaskunnan postimerkit ovat olleet suosittuja matkamuistoja.