Madagaskar

Maantiede

Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä Afrikan kaakkoisrannikon edustalla neljänsadan kilometrin päässä Mosambikista. Madagaskar on lähellä Afrikkaa, mutta varhaiset saarelaiset ovat tulleet meren takaa Indonesiasta. Pääsaaren, Madagaskarin, lisäksi saarivaltioon kuuluu kymmeniä pieniä saaria. Madagaskarin saaren keskellä on laaja ylänkö monine kukkuloineen. Rinteiden välissä on laaksoja, joissa on riisiviljelmiä ja metsiä. Pääkaupunki Antananarivo on rakennettu kukkuloille keskelle Madagaskarin saarta. Antananarivossa asuu neljä miljoonaa ihmistä.

Madagaskarin saarella on kolme vuoristoa. Korkein huippu on Maromokotro (2876 m) lähellä saaren pohjoiskärkeä. Etelämpänä ovat Andringitran ja Ankaratran vuoret, jotka kohoavat korkeimmillaan 2600 metriä merenpinnasta. Keskiylängön kukkuloilta virtaa rannikoille yli kolmekymmentä jokea. Rannikoilla on alavia maita, hiekkarantoja, särkkiä ja mangrovemetsiä. Itärannikolla on ketju järviä ja lahdelmia.

Madagaskarin ilmasto on lämmin ja kostea. Runsain sadekausi ajoittuu marraskuusta huhtikuuhun. Eniten sataa itärannikolla. Kuivimmat alueet ovat saaren lounaisosissa. Alavilla rannikkomailla esiintyy kovia helteitä. Ylängöllä on viileämpää. Intian valtamereltä tulee Madagaskarille voimakkaita myrskyjä. Myrskyjen tuomat rankkasateet aiheuttavat lähes joka vuosi tuhoisia tulvia. Madagaskarin eteläosissa kuivuudet ovat vaikeuttaneet maanviljelyä.

Madagaskarilla on ainutlaatuinen luonto. Saarella on monia kotoperäisiä lajeja, joita ei ole muualla maailmassa. Puista näyttävin on jättimäinen baobab. Tunnetuimpia eläinlajeja ovat sormieläimet, makit ja kameleontit. Zahamenan upeassa sademetsässä elää indri, isoin puoliapina. Siellä on myös sifakoita, vareja sekä yöllä liikkuvia isosilmäisiä kissan kokoisia aiai-sormieläimiä. Puiden oksilla kasvaa kuusikymmentä orkidealajia.

Andringitran kansallispuistossa harmaiden kallioiden rivi nousee taivasta kohti kuin asetelma valtavia alahampaita. Kallioiden itäpuolella on ruohikkoa ja kostea metsä. Länsipuolella kasvaa kuivemman ilmaston pensaita ja puustoa. Ylängöllä on niin viileä ilmasto, että Andringitran kissamakin turkki on tuuheampi kuin rannikon metsien lajikumppaneilla. Madagaskarin saaren lounaiskaarteessa on Toliaran riutta. Siellä voi nähdä kymmeniä värikkäitä kalalajeja, merikilpikonnia ja partahaita. Lähimerellä ui delfiinejä, valaita ja varsieväkaloja.

Haluatko nähdä millaisia ovat indrit, sifakat ja varit? Kuvahakuvihje: Madagaskarin puoliapinat. Kuinka värikäs on kameleontti? Kuvahakuvihje: Madagascar chameleons. Maisema toiselta planeetalta? Kuvahakuvihje: Madagascar baobab trees.

Historia

Madagaskarilla on asunut ihmisiä kahden tuhannen vuoden ajan. Tätä ennenkin saarilla on luultavasti käynyt kalastajia ja metsästäjiä. Perintötekijöiden ja kielisukulaisuuksien tutkijoiden mukaan Madagaskarin ensimmäiset asukkaat ovat tulleet Indonesiasta. Afrikasta on sen jälkeen saapunut bantuväestöä Mosambikin kanaalin yli. Väestöryhmät ovat sekoittuneet toisiinsa. 1500-luvulla Madagaskarilla oli useita paikallisvaltioita. Rannikolla on ollut arabialaisia kauppasiirtokuntia.

Merinat ovat isoin Madagaskarin nykyisistä väestöryhmistä. He hallitsivat pääsaaren keskiylänköä 1700-luvulla. Ranska valtasi Merinavaltion 1880-luvulla ja alisti Madagaskarin siirtomaakseen vuonna 1895. 1900-luvun alkupuolella ranskalaiset rakensivat saarelle rautateitä ja satamia. Madagaskar tuotti riisiä, maniokkia, kumia, lihaa, raffia-palmukuitua ja grafiittia. Grafiitti on hiilen esiintymismuoto, sitä käytetään lyijykynissä, moottorien hiiliharjoissa ja voiteluaineena.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Madagaskarilla ryhdyttiin kasvattamaan kahvia, vaniljaa, mausteneilikkaa ja tupakkaa. Kolme neljäsosaa kaupasta käytiin Ranskan kanssa. Vuonna 1947 syttyi kapina Ranskan valtaa vastaan. Ranska kukisti kapinan. Tämän sodan aikana kuoli kymmeniä tuhansia ihmistä. Vuonna 1958 Madagaskar sai itsehallinnon ja vuonna 1960 maasta tuli itsenäinen tasavalta.

Vuonna 1972 valtaan nousi kenraali Gabriel Ramanantsoan hallitus, joka katkaisi välit Ranskaan ja hakeutui yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa. Vuonna 1976 seuraava sotilaiden johtama hallitus kansallisti pankit. Valtio otti itselleen käskijän tehtävän Madagaskarin elinkeinoelämässä. Madagaskariin tuli yksipuoluejärjestelmä. 2000-luvulle saakka maan yhteiskunnallinen tilanne oli epävakaa ja talous horjui. Armeijalla oli suuri vaikutusvalta politiikassa. Valtion yrityksiä yksityistettiin vallankäyttäjien hyödyksi.

Vuonna 2009 armeija asetti valtaan Andry Rajoelinan. Neljä vuotta myöhemmin kansainvälinen painostus taivutti Rajoelinan suostumaan vapaisiin vaaleihin. Presidentiksi valittiin Hery Rajaonarimampianina. Hän oli valtionpäämiehenä viisi vuotta. Madagaskarin suhteet kansainvälisiin rahoitustahoihin paranivat. Väestön enemmistön elinolot eivät kohentuneet. Vuonna 2018 Andry Rajoelina valittiin jälleen presidentiksi. Hänet valittiin uudelleen vuonna 2023. Rajoelina on puhunut uudistuksista ja köyhyyden poistamisesta, mutta teot ja tulokset ovat arvostelijoiden mielestä vähissä.

Yhteiskunta ja politiikka

Madagaskarin presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden kaudelle. Presidentti voidaan valita uudelleen. Vuonna 2023 presidentiksi valittiin Andry Rajoelina. Rajoelina omistaa radio- ja televisioaseman ja mainostoimiston. Hän on aikaisemmin ollut pääkaupungin Antananarivon pormestari. Vuonna 2009 armeija nosti hänet ensimmäisen kerran Madagaskarin presidentiksi. Vuonna 2023 Rajoelinan kansliapäällikkö pidätettiin Lontoossa syytettynä lahjusten kiristämisestä brittiläiseltä kaivosyhtiöltä.

Madagaskarilla on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, senaatissa, on kahdeksantoista senaattoria. Presidentti nimittää kuusi senaattoria ja muut kaksitoista valitsee valitsijaneuvosto. Parlamentin alahuoneessa, kansalliskokouksessa, on 163 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden välein. Vuonna 2024 parlamenttivaaleihin osallistui neljätoista puoluetta. Näistä kuusi sai edustajia kansalliskokoukseen. Puolueiden edustajien lisäksi kansalliskokoukseen valittiin viisikymmentä puolueisiin sitoutumatonta kansanedustajaa. Presidentti Rajoelinan Yhdessä presidentin kanssa -puolue on kansalliskokouksen suurin ryhmä. Sillä on 84 kansanedustajaa. Firaisankina -oppositioliitto sai 22 kansanedustajaa. Vuonna 2024 valituista kansanedustajista vain 23 on naisia. Alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Madagaskarilla on isoja haasteita. Laaja köyhyys on yhteiskunnan aikapommi. Ankarat kuivuudet ovat haitanneet ruoantuotantoa saaren eteläosassa. Köyhiä ihmisiä vaivaa nälkä. Maaseudulla on aseistettuja ryöstäjiä, jotka polttavat kyliä ja varastavat karjaa. Valtionhallinnossa on väärinkäytöksiä. Entisiä ministereitä ja kymmeniä kansanedustajia vastaan on nostettu syytteitä kavalluksista ja lahjuksista. Luonnonvarojen käyttöön liittyy sitkeää rikollisuutta. Arvokasta ruusupuuta hakataan laittomasti ja myydään Kiinaan. Uhanalaisia eläimiä kaupataan. Kultaa salakuljetetaan ulkomaille.

Vuonna 2025 hieman yli kolmasosa madagaskarilaisista on sähköverkon piirissä. Viidesosa väestöstä käyttää internetiä. Naisten sukupuolinen häirintä, lapsiavioliitot ja lähisuhdeväkivalta ovat yleisiä. Neljä viidesosaa yksityisomistuksessa olevasta maasta on miesten nimissä. Maailmanpankki arvioi, että Madagaskarin naiset ansaitsevat kolmasosan vähemmän kuin miehet. Vaniljaviljelmillä ja pienissä paikallisissa kaivoksissa ja kivilouhimoissa on lapsityöntekijöitä.

Talous ja kaupankäynti

Madagaskar on matalan tulotason maa. Viimeisten kolmen vuoden aikana talous on kasvanut noin neljä prosenttia vuodessa. Matkailun elpyminen ja yksityisen sijoitustoiminnan lisääntyminen ovat pitäneet yllä kohtalaisen ripeää kasvua. Vuonna 2024 Madagaskarilla kävi 300 000 ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti noin 700 miljoonaa euroa. Maailmanpankki arvioi, että kolme neljäsosaa madagaskarilaisista elää köyhyydessä. Noin 70% Madagaskarin työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta ja kalastuksesta, kymmenesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja viidesosa työskentelee palvelualoilla

Valtaosa Madagaskarin maanviljelijöistä on pientilallisia. Tilojen keskikoko on vain puolitoista hehtaaria. Mäkisessä maassa viljelmät ovat rinteillä. Riisi on tärkein ruokakasvi. Viljelijät kasvattavat myös maniokkia, bataattia, mausteneilikkaa, kahvia, kaakaota, kookospalmuja, maissia ja papuja. Madagaskar on maailman suurin vaniljan ja mausteneilikan viejä. Vaniljan kasvatus keskittyy runsassateiselle koillisrannikolle. Karjanhoito täydentää viljelyä useimmilla pientiloilla. Ryhähärkää eli seebua käytetään juhtana ja lihakarjana. Muita tuotantoeläimiä ovat siat, lampaat, vuohet, kanat ja kalkkunat.

Kalastus työllistää puolitoista miljoonaa madagaskarilaista. Saaliin vuosiarvo on noin puoli miljardia euroa. Viidesosa ravinnoksi käytettävästä eläinvalkuaisesta saadaan kalasta. Ravut ovat kysytty vientituote. Madagaskarin maaperässä on nikkeliä, bitumia ja titaania. Elintarvike- ja vaateteollisuus ovat tärkeimpiä teollisuusaloja. Matkailupalvelut antavat nykyisin työpaikan puolelle miljoonalle madagaskarilaiselle. Turistimäärien odotetaan kasvavan lähivuosien aikana. Matkanjärjestäjät julistavat, että Madagaskar on seikkailu. Ainutlaatuiset luonnonpuistot ja upeat rannat houkuttelevat elämysten etsijöitä. Mantadiassa ihaillaan kameleontteja ja makeja. Anakaossa sukellellaan ja katsellaan valaita.

Vuonna 2023 Madagaskarin tavaraviennin kokonaisarvo oli 3,5 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 4,5 miljardia euroa. Neljäsosa vientituloista saatiin vaatteista ja kankaista. Viidesosa vientituloista saatiin nikkelistä. Muita vientituotteita olivat vanilja, mausteneilikka, kulta, titaanimalmi, jalokivet, ravut ja hajusteöljyt. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Ranska, Japani, Kiina ja Etelä-Korea. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Oman, Ranska, Intia ja Etelä-Afrikka. Ulkomailla asuvat madagaskarilaiset lähettävät vuosittain kotimaahan yhteensä noin neljäsataa miljoonaa euroa.