Malediivit

Maantiede

Malediivit on Intian valtameren saarivaltio. Se sijaitsee neljäsataa kilometriä lounaaseen Intian niemimaasta. Malediiveihin kuuluu 1200 korallisaarta, joista kaksisataa on asuttuja. Saaret ovat kahdessa pohjois- eteläsuuntaisessa ketjussa. Ne ovat tuhat kilometriä pitkän merenalaisen harjanteen pinnalle yltäviä huippuja atolleilla, jotka näkyvät meressä isoina renkaina. Malediiveilla on yli 920 000 neliökilometrin suuruinen merialue.

Malediivien ilmasto on lämmin ja kostea. Sateita esiintyy ympäri vuoden. Lyhyt kuivempi kausi on helmi-maaliskuussa. Saarilla ei ole kukkuloita eikä jokia. Sadevedestä vain osa imeytyy maahan. Suolaisen meriveden tihkuminen niukkaan pohjaveteen supistaa makean veden varantoja. Suurin osa juomavedestä saadaan keräämällä sadevettä.

Malediivit on maailman matalin valtio. Maan korkein kohta on alle viisi metriä merenpinnan yläpuolella. Useimmat pienet korallisaaret kohoavat vain metrin merenpinnasta. Korallikiven lisäksi saarilla on hiekkarantoja ja särkkiä. Yleisimpiä puita ovat leipäpuut, kookospalmut, mangrovepuut ja viikunat. Pensastoissa on viuhkakukkia. Malediiveilla on rikas meriluonto. Saarten lähivesillä ui kilpikonnia, delfiinejä, suuria rauskuja, valashaita ja muita hailajeja. Koralliriutoilla on parvittain värikkäitä sysiviirikaloja, vuokkokaloja, perho-, keisari- ja välskärikaloja sekä murisijoita. Kuvahakuvihje: Maldives coral reef fish.

Ilmastonmuutokseen liittyvä merenpinnan kohoaminen uhkaa upottaa Malediivit veden alle. Laiton rakennushiekan ruoppaaminen on verottanut rantoja. Asuttujen saarten jätehuolto on puutteellinen. Yhdyskuntajätteet päätyvät huonosti hoidetuille kaatopaikoille. Roskamuovin lisääntyminen saarten rannoilla on haaste matkailusta elävälle valtiolle. Meriveden lämpeneminen ja asutuksen jätevedet ovat valkaisseet ja vaurioittaneet koralleja.

Historia

Malediivien saarilla on elänyt ihmisiä ainakin 2500 vuoden ajan. Varhaisasukkaita on tullut Intiasta ja Sri Lankasta. Malediivit ovat olleet vilkkaan kauppareitin varrella. Alueella on käynyt purjehtijoita Arabiasta, Afrikasta, Malesiasta, Indonesiasta ja Kiinasta. 1000-luvulla islamin vaikutus levisi saarille. Sitä ennen Malediivien asukkaat olivat buddhalaisia. Portugali valtasi Malen 1550-luvulla ja piti kaupunkia hallussaan vuoteen 1573 asti. 1600-luvulla Malediivit oli sulttaanikunta ja Sri Lankan hollantilaisen siirtomaavallan protektoraatti. Kun Iso-Britannia otti Sri Lankan, silloisen Ceylonin, haltuunsa 1700-luvun lopussa, se alisti myös Malediivit valtaansa. Sulttaanikunta itsenäistyi Isosta-Britanniasta vuonna 1965. Kolme vuotta myöhemmin Malediiveista tuli tasavalta.

Itsenäisyyden alkuvuosina saarten pääelinkeino oli kalastus. Matkailu alkoi kehittyä 1970-luvulla. Vuonna 1978 Malediivien presidentiksi valittiin Maumoon Abdul Gayoom. Hän toimi presidenttinä kolmekymmentä vuotta. Vuonna 2003 vaaleissa ei ollut muita ehdokkaita. Maumoonia on arvosteltu itsevaltaisuudesta ja ihmisoikeuksien loukkauksista. Malediivien poliittiset olot ovat olleet epävakaat. Valta on siirtynyt vaaleilla hallitukselta toiselle, mutta entisiä valtion johtajia on syytetty ja vangittu talousrikoksista ja vallan väärinkäytöstä. Vuonna 2018 presidentiksi valittiin hallitusta vastustaneen vaaliliiton ja Malediivien demokraattisen puolueen ehdokas Ibrahim Mohamed Solih. Yksi vaalien isoista kiistakysymyksistä liittyi ulkomaansuhteisiin. Vuonna 2013 presidentiksi valittu Malediivien edistyspuolueen johtaja Abdulla Yameen pyrki lisäämään yhteistyötä Kiinan kanssa. Mohamed Solih painotti läheisiä välejä Intiaan.

Yhteiskunta ja politiikka

Malediivien presidentti valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Vuoden 2018 vaaleissa 90% äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Presidentiksi valitun Ibrahim Mohamed Solihin Demokraattinen puolue voitti myös vuoden 2019 parlamenttivaalit. Puolue sai kolme neljäsosaa edustajanpaikoista. Intian pääministeri Narendra Modi vieraili Malediiveilla pian vaalien jälkeen. Intia on luvannut saarille taloudellista tukea yli kahden miljardin euron arvosta. Intian rahoitusta on tarkoitus käyttää muun muassa siltojen rakentamiseen Malesta naapurisaarille.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Malediivit on osittain vapaa maa. Vuonna 2008 islamista tuli valtionuskonto ja vain muslimit voivat olla Malediivien kansalaisia. Vallassa olleet puolueet ovat usein käyttäneet vaalityöhön valtion varoja. Lahjussyytökset ovat yleisiä. Poliittisia vastustajia leimataan terroristeiksi. Vuonna 2021 parlamentin puhemies yritettiin murhata. Ääri-islamistiset ryhmät pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan ja niiden kannattajat painostavat ja uhkailevat sukupuolten välisen tasa-arvon puolesta toimivia järjestöjä. Parlamentin 85 jäsenestä neljä on naisia. Perustuslaki takaa mielipidevapauden, kunhan ei esitetä islamin vastaisia näkemyksiä.

Malediivien asukkaista lähes kolmasosa on ulkomaalaisia vierastyöläisiä, joilla ei ole kansalaisoikeuksia. Ulkomaalaiset tekevät työtä rakennuksilla ja matkailun palveluissa. Koronatartuntojen alkaessa tuhansia vierastyöläisiä karkotettiin maasta. Kaikkien saarelaisten elämässä on jonkinlainen epävarmuus ilmastonmuutoksen takia. Malediivit on etsinyt kansainvälistä rahoitusta suojavallien rakentamiseen tiheästi asuttujen saarten rannoille. Hallitus on jopa yrittänyt muodostaa rahastoja hankkiakseen malediivilaisille uuden asuinpaikan muualta, jos saaret uppoavat veden alle. Pahimmat ennustukset Malediivien saarten nopeasta katoamisesta mereen eivät onneksi ole toteutuneet.

Malediiveilla toimiva matkailuyritys pyysi kuvanveistäjä Jason deCaires Tayloria suunnittelemaan Shaviyanin atollin lähelle vedenalaisen teoksen, joka kertoisi ihmisten ja meren välisestä suhteesta. Siitä syntyi Coralarium: ison kuution muotoinen metallikorallien rakennelma, jonka huippu ylettyy pinnalle kuin Malediivit. Vesi pääsee vapaasti kuution sisälle ja korallit voivat kasvaa rautarakenteen päälle. Kuution päälle ja sisälle deCaires Taylor sijoitti kymmeniä ihmishahmoja kuin ällistelemään, mitä on tapahtunut. Vuonna 2018 Malediivien hallitus lähetti armeijan ja poliisit katkomaan ja pilkkomaan ihmishahmot hakuilla, vasaroilla ja leikkureilla. Ihmisten kuvaamista pidettiin islamin vastaisena. Ihmisen ja meren suhteesta kertovassa veistoksessa ei ole enää ihmisiä. Kuvahakuvihje: deCaires Taylor Coralarium.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Malediivit ylemmän keskitulotason maaksi. Saarivaltio elää matkailusta ja kalastuksesta. Vuonna 2019 Malediiveilla kävi lähes kaksi miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismi tuotti yli kolme miljardia dollaria (USD). Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana Malediivien talous on kasvanut kohtalaisen nopeasti. Poikkeus on ollut vuosi 2020, jolloin koronalama supisti taloutta 33%. Matkailijoiden määrä väheni tuolloin puoleen miljoonaan ja turismin tulot olivat alle puolet edellisen vuoden tasosta. Vuonna 2020 viidesosa saarelaisista ajautui köyhyyteen. Vuonna 2021 talous elpyi voimakkaasti. Vuonna 2022 köyhien osuus oli neljä prosenttia väestöstä.

Vuonna 2019 kahdeksan prosenttia Malediivien työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19% toimi teollisuuden tehtävissä ja 73% työskenteli palvelualoilla. Vuonna 2020 Malediivien viennin arvo oli 214 miljoonaa dollaria. Tuonnin arvo oli seitsemän kertaa suurempi, 1,4 miljardia dollaria. Kalatuotteiden osuus oli 86% koko viennin arvosta (tuore-, ja pakastekala, kalanjalosteet). Muita vientituotteita olivat laivat ja alukset 5%, kaasu 3% ja romurauta 2%. Keskeiset vientimaat olivat Thaimaa, Ranska, Saksa, Intia ja Yhdysvallat. Isoimpia tuontimaita olivat Kiina, Intia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Singapore ja Sri Lanka. Vuonna 2020 ulkomailla asuvat malediivilaiset lähettivät kotisaarille yhteensä 4,6 miljoonaa dollaria.