Marokko

Maantiede

Marokko on Pohjois-Afrikassa Välimeren ja Atlantin rannalla vastapäätä Gibraltaria. Itänaapurina on Algeria. Etelässä on Länsi-Sahara. Atlasvuorten ketjut kulkevat Marokon halki lounaasta koilliseen. Korkein vuori on Toubkal (4167 m). Pohjoisessa Välimeren tuntumassa kohoavat Rifvuoret. Niiden korkein huippu on Tidighin (2456 m). Vuoristojen itäpuolella maasto on kuivaa ja karua, Saharan aavikon reunaa. Vuorten länsipuolella ja Välimeren rannalla kasvaa korkki- ja rautatammia, oliivipuita, kuusia ja setriä. Joillekin alueille on istutettu eukalyptuksia. Suurimmassa osassa Marokkoa vallitsee Välimeren ilmasto, jota luonnehtivat kuumat kuivat kesät ja lauhkeat sateiset talvet. Sadekausi kestää lokakuusta huhtikuuhun. Korkeilla vuorilla sataa lunta.

Atlasvuorten länsipuolella Ifranen rinteillä ja laaksoissa on metsää ja niittyjä. Siellä kasvaa atlassetriä, rannikkomäntyä, ranskanvaahteraa, marjakuusia ja rautatammea. Alueella elää harjalampaita, magottiapinoita ja aavikkoilveksiä. Iriquin kansallispuistossa Saharan laidalla kasvien on siedettävä kuivuutta. Akasiapuut vihertävät karua maata. Hiekkakinoksilla on tamariskeja. Kansallispuistossa on aavikkogaselleja, juovahyeenoja ja strutseja. Iriquijärvi kostuu syksyn sateista talvehtimispaikaksi flamingoille ja hanhille. Merja Zergan lahdella Atlantin rannalla Marokon pohjoisosassa voi nähdä kapustahaikaroita ja suohaukkoja. Siellä talvehtivat monet suomalaisetkin kahlaajat ja sorsat.

Ilmastonmuutos, maatalouden tarpeet ja väestönkasvu uhkaavat Marokon vesivarojen riittävyyttä. Ilmaston lämpeneminen vähentää sademääriä. Kuivuudet ovat jo aiheuttaneet tappioita viljelijöille. Maat ovat myös kuluneet pitkässä jatkuvassa käytössä. Merilämpötilojen kohoaminen voi supistaa kalakantoja. Kymmenesosa Marokon pinta-alasta on vielä metsiä. Polttopuuhakkuut hävittävät vuosittain yli kymmenen tuhatta hehtaaria metsää. Kuivina aikoina riehuvat maastopalotkin ovat tuhonneet tuhansia metsähehtaareja. Jäljellä olevia luonnonmetsiä pitäisi suojella. Vain kaksi sadasosaa Marokon maa-alasta on luonnonsuojelualueita. Noin 60% Marokossa kulutetusta energiasta saadaan öljystä. Hiilen osuus on lähes 30%. Tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman yhteinen osuus on vain 8% energiantuotannosta.

Historia

Marokon keskiosasta Djebel Irhoudista on löytynyt kolmesataa tuhatta vuotta vanhoja ihmisluita ja kivityökaluja. Temarasta Atlantin rannikolta on kaivettu esiin yli sadan tuhannen vuoden ikäisiä ihmisjäänteitä ja näyttöjä siitä, että varhaisasukkaat valmistivat vaatekappaleita eläinten nahasta. Atlasvuorilla ja Saharan alueella on viisi tuhatta vuotta vanhoja kivipiirroksia ja -kaiverruksia. Taiteilijat ovat kuvanneet norsuja, leijonia, sarvikuonoja ja ihmisiä. Tuolloin Marokon ilmasto oli kosteampi ja maa oli paljon rehevämpi kuin nyt.

Kolme tuhatta vuotta sitten foinikialaiset alkoivat perustaa siirtokuntia Marokon rannikoille. Marokko oli osa Karthagon valtakuntaa. Kaksi tuhatta vuotta sitten Marokossa oli berberikansojen perustama Mauritanian kuningaskunta. Siitä tuli Rooman asiakasvaltio Karthagon hävittämisen jälkeen ja myöhemmin alue liitettiin Rooman valtakuntaan.

700-luvulla islamilaiset arabit valloittivat Marokon. Berberiväestö kääntyi islamin uskoon. 1000-luvulta 1600-luvulle asti Marokossa oli berberihallitsijoita. 1600-luvulla Alaouite-hallitsijasuvun sulttaani Ismail yhdisti Marokon vahvemman keskushallinnon alle. Marokon nykyinen kuningas Muhammad kuudes on Alaouite-hallitsijasuvun jäsen.

Ranska alisti Marokon hallintaansa vuonna 1912. Marokkoon tuli kymmeniä tuhansia eurooppalaisia siirtolaisia. Heille jaettiin parhaita viljelymaita. Marokon satamia laajennettiin. Rakennettiin maanteitä ja rautateitä. Kaivosteollisuus vilkastui Ranskan ja Espanjan hyödyksi. Marokossa on rautaa, hopeaa, sinkkiä, lyijyä ja fosfaatteja. Marokko itsenäistyi vuonna 1956. 1970-luvun alussa Marokossa toimi poliittinen liike, joka yritti muuttaa maan tasavallaksi.

Vuonna 1975 Marokko alkoi vallata Länsi-Saharaa, joka oli ollut Espanjan siirtomaa. Länsi-Sahara on nyt melkein kokonaan Marokon hallussa. Länsi-Saharan itsenäisyyttä ajava Polisario-liike pitää hallussaan noin neljäsosaa kiistanalaisesta maasta. Polisarion hallitsema alue on enimmäkseen Saharan aavikolla.

2010-luvulla Marokossa syntyi laaja kansanvallan laajentamista ja vapautta vaativa kansanliike, joka pakotti kuningas Muhammadin uudistamaan perustuslakia. Kuninkaan valtaoikeuksia siirrettiin pääministerille ja parlamentille. Kuninkaalla on kuitenkin edelleen suuri vaikutusvalta Marokon politiikassa. Muhammadilla on miljardien eurojen omaisuus. Hänen omistamansa yritykset toimivat monilla aloilla: rakennus- ja kaivosteollisuudessa, elintarvike- ja energiantuotannossa sekä pankki- ja matkailualoilla, kilpaillen yksityisen elinkeinoelämän kanssa.

Vuonna 2012 marokkolaissyntyinen Serge Haroche sai Nobelin fysiikanpalkinnon kvanttimekaniikan saavutuksista yhdessä yhdysvaltalaisen David Winelandin kanssa. Palkintolautakunta totesi, että Haroche ja Wineland olivat kehittäneet uuden menetelmän, jolla kvantteja voidaan tutkia tuhoamatta niitä.

Yhteiskunta ja politiikka

Marokko on kuningaskunta. Kuningas Muhammad kuudes on hallinnut vuodesta 1999 alkaen. Kuningas johtaa ulkopolitiikkaa ja hän on armeijan ylipäällikkö. Kuningas nimittää pääministerin parlamentin suurimmasta puolueesta. Vuodesta 2021 lähtien Marokon pääministerinä on ollut Aziz Akhannouch. Hän on kuninkaan jälkeen Marokon toiseksi rikkain mies. Hän on suuren öljy- ja kaasuyhtiön johtaja. Hänen omaisuutensa arvo on yli miljardi euroa.

Marokossa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneessa, neuvonantajien huoneessa, on 120 jäsentä, jotka valitaan kuuden vuoden välein. Neuvonantajat edustavat Marokon eri alueita. Alahuoneessa, edustajainhuoneessa, on 395 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden kaudelle. Vuonna 2021 edustajainhuoneen vaaleihin osallistui kolmekymmentä puoluetta. Kaksitoista puoluetta sai edustajiaan parlamenttiin. Valituista kansanedustajista 96 on naisia.

Vuoden 2021 vaaleissa hallituspuolueen asemassa ollut Oikeus- ja kehityspuolue kärsi suurtappion. Puolue menetti yli sata kansanedustajanpaikkaa. Vaalien voittajaksi nousi Aziz Akhannouchin Itsenäisten liike -niminen liberaalipuolue. Puolue sai 102 kansanedustajaa. Akhannouch muodosti enemmistöhallituksen yhdessä kahden muun suuren puolueen kanssa. Kaikki kolme hallituspuoluetta ovat kuningas Muhammadin liittolaisia.

Marokon maaseudun ja kaupunkien välillä on iso kuilu. Maaseudun asukkailla on huonot mahdollisuudet koulutukseen ja terveydenhoitoon. Maaseudun ihmisten asenteet ovat paljon vanhoillisempia kuin kaupunkilaisten. Maaseudulla tyttöjen koulunkäynti jää kesken neljä kertaa useammin kuin kaupungeissa.

Neljäsosa marokkolaisista nuorista ja aikuisista ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Naisten luku- ja kirjoitustaidottomuus on kaksi kertaa yleisempää kuin miesten. Viidesosa kaupunkien asukkaista on luku- ja kirjoitustaidottomia. Maaseudulla vastaava luku on 47%. Maailmanpankki arvioi, että seitsemän prosenttia Marokon väestöstä elää köyhyydessä. Kaupunkien asukkaista köyhiä on vain kolme prosenttia. Maaseudulla 13% väestöstä elää köyhyydessä. Köyhyys on vähentynyt viime vuosien aikana.

Talous ja kaupankäynti

Marokko on alemman keskitulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti Marokon taloutta noin 7%. Sen jälkeen talous on elpynyt. Matkailun lisääntyminen on virkistänyt Marokon talouskasvua. Vuonna 2024 Marokossa kävi yli 17 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismin tulot ovat noin kymmenen miljardia euroa vuodessa. Marokko on Afrikan suosituin matkailumaa. Matkailijoita houkuttelevat Agadir ja muut hiekka- ja surffirannat, vuoristovaellukset, Saharan kameliretket ja Marrakechin kauppakujat. Ait Ben Haddoun savitalokylä mahtavine linnoituksineen on tuttu monesta menestyselokuvasta. Casablanca on talouselämän keskus ja tärkein satama. Marokon pohjoisimmasta kärjestä Tangerista on lyhyt laivamatka Gibraltarin salmen yli Espanjaan.

Vähän alle 30% Marokon työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja 46% työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2024 noin 13% työvoimasta oli työttömänä. Naiset ovat miehiä huonommassa asemassa. Vain 16% marokkolaisista liikeyrityksistä on naisten omistamia. Marokon autoteollisuus on kasvanut viime vuosina. Vaateteollisuuskin on löytänyt hyviä markkinoita Euroopasta. Marokossa valmistetaan laadukkaita nahkatuotteita. Teknologiateollisuus on kehittymässä. Lannoitteiden raaka-aineena käytetty fosfaatti on tärkeä vientituote. Marokon pohjoisosista on löydetty maakaasuesiintymiä.

Marokon viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, oliiveja, viikunoita, perunaa, sokerijuurikasta, hedelmiä ja vihanneksia. Marokko on yksi maailman suurimmista appelsiinien ja muiden sitrushedelmien viejistä. Karjatalous on kärsinyt pitkäaikaisista kuivuuksista. Lehmien ja lampaiden määrä on vähentynyt lähes 40% viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Marokolla on yli kolme tuhatta kilometriä Atlantin ja Välimeren rannikkoa. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät kymmeniä tuhansia ihmisiä. Suuri osa vientiin menevästä kalasta pyydetään Marokon valtaaman Länsi-Saharan vesiltä. Marokon kalavesillä saalistaa myös espanjalaisia troolareita. Suomessakin myydään marokkolaisia sardiineja.

Vuonna 2023 Marokon tavaraviennin kokonaisarvo oli 40 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 60 miljardia euroa. Tärkeimpiä vientituotteita olivat autot ja autonosat, kaapelit ja sähkölaitteet, lannoitteet, fosfaatit ja fosforihappo, vaatteet ja jalkineet, kala ja ravut, tomaatit, sitrushedelmät sekä muut hedelmät. Viidesosa viennistä suuntautui Espanjaan. Muita isoja vientimaita olivat Ranska, Saksa, Iso-Britannia, Italia, Turkki, Yhdysvallat ja Brasilia. Suurimmat tuontimaat olivat Espanja, Kiina, Ranska, Yhdysvallat ja Turkki. Vuonna 2024 ulkomailla asuvat marokkolaiset lähettivät kotimaahan yhteensä lähes kymmenen miljardia euroa.