Mauritania

Maantiede

Mauritania sijaitsee Länsi-Afrikassa Atlantin valtameren rannalla. Rannikolla on lauhkean ilmaston kaistale, missä esiintyy sateita kesäkuusta syyskuuhun. Kalastus on rannikon tärkein elinkeino. Mauritanialla on yli 750 kilometriä merenrantaa. Mauritania on enimmäkseen alavaa maata. Maan luoteisosassa Adrarin hiekkakiviylänkö nousee puolen kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Laaksoissa on joenuomia ja keitaita. Laaksojen vierillä kohoaa kukkuloita, joiden huippuosat eroosio on kuluttanut pystyseinäisiksi.

Pohjoisosa Mauritaniasta kuuluu Saharan alueeseen. Aavikolla on hyvin niukasti kasvillisuutta. Siellä täällä on keitaita, joilla kasvaa taatelipalmuja. Keitaiden liepeillä on myös muuta maataloustuotantoa. Aavikolla päivät ovat kuumia, mutta yöt ovat viileitä tai jopa kylmiä. Mauritanian eteläosa kuuluu Sahelin aro- ja savannivyöhykkeeseen. Arolla kasvaa pensaita, lyhyttä ruohoa ja akasiapuita. Savanneilla on korkeampaa ruohoa, apinanleipäpuita ja palmuja. Mauritanian karjankasvattajat ovat aikaisemmin olleet paimentolaisia. He ovat siirtäneet karjaa vuoden mittaan sinne, missä sateet ovat vihertäneet laitumia. Karjatalouden tuotantoeläimiä ovat kamelit, vuohet, lampaat ja seebu-nautakarja.

Etelässä Mauritanian ja Senegalin rajana on Senegal-joki. Joen varrella on ravinteikkaita tulvamaita, jotka sopivat viljeltäviksi. Senegal-joki on Mauritanian ainoa suuri joki. Muut joet kuivuvat sateettomina aikoina ja täyttyvät tilapäisesti sateista. Rannikon pohjoisosassa on Banc d’Arguinin kansallispuisto, joukko hiekkasärkkiä ja pieniä saaria, joita ympäröivät rikkaat kalavedet. Kansallispuiston alueella tavataan paljon lintuja. Siellä talvehtii myös monia suomalaisia lintulajeja. Rannalle kerääntyy uhanalaisia munkkihylkeitä. Lähivesissä ui delfiinejä, pyöriäisiä ja valaita.

Maanviljely ja karjanhoito kuluttavat Mauritanian kuivia maita. Yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa ne edistävät aavikoitumista. Rannikolla meren pinnan kohoaminen lisää tulvatuhojen vaaraa. Alavalla maalla sijaitseva pääkaupunki Nouackhott on tulvariskialueella. Yli puolet Mauritanian asukkaista elää kaupungeissa.

Historia

Mauritaniassa on asunut ihmisiä jo kivikaudella. Maan keskiosien ylänköalueelta on löydetty vanhoja kalliomaalauksia, joissa kuvataan leijonia, kirahveja, krokotiilejä sekä tanssivia ihmisiä. Mauritanian rannikolla ja savannialueilla on elänyt monia eri väestöryhmiä. 200- ja 300-luvulla seudulle muutti pohjoisesta berbereitä.

Saharan yli suuntautuvaa kulta- ja suolakauppaa hallinneet valtiot, ensin Ghanan ja sitten Malin valtakunta, ulottuivat myös Mauritanian alueelle. Niiden kukoistusaika oli 300-luvulta 1400-luvulle. Keskiaikaiset Saharan kauppakaupungit Chinguetti, Ouadana, Tichitt ja Oualata ovat nyt UNESCO:n maailmanperintökohteita. Arabien vaikutus ja islam levisivät Mauritaniaan Saharan kauppareittien kautta.

Portugalin laivat saapuivat Mauritanian rannikolle 1440-luvulla. Portugalilaiset rakensivat Arguiniin linnoituksen kaupan tukikohdaksi. Kauppiaat hankkivat Mauritaniasta kultaa, orjia ja arabikumia. Arabikumi on kasvikumi, jota saadaan akasiapuun maitiaisnesteestä. Arabikumia on käytetty muun muassa liimana ja sideaineena. Kullan, orjien ja arabikumin kysyntä toi kauppiaita myös Espanjasta, Alankomaista, Englannista ja Ranskasta. 1800-luvulla Ranska vahvisti asemansa alueella ja liitti Mauritanian osaksi Länsi-Afrikan siirtomaata.

Mauritania itsenäistyi vuonna 1960. Maan ensimmäinen presidentti Moktar Ould Daddah hallitsi vuodesta 1960 vuoteen 1978, jolloin hänet kukistettiin vallankaappauksella. Vuonna 1964 Daddah teki Mauritaniasta yksipuoluevaltion. Maan talous oli Kiinan ja Ranskan avun varassa. Kuivuudet ja viennin tyrehtyminen syvensivät köyhyyttä. Vuonna 1978 valtaan nousi sotilashallitus. Sotilaiden hallitukset pitivät valtaa käsissään vuoteen 2009 asti. Tuolloin presidentiksi valittiin Ould Abdel Aziz. Hänen aikanaan Mauritanian talous kasvoi ja köyhien väestönosien elinolot paranivat. Azizin vallankäyttö oli kuitenkin kovaotteista, itsevaltaista. Vuonna 2014 hänet valittiin uudelleen presidentiksi. Opposition puolueet eivät osallistuneet näihin vaaleihin. Ould Abdel Aziz ei ryhtynyt presidenttiehdokkaaksi vuoden 2019 vaaleissa. Vaalin voitti hänen tukemansa ehdokas Mohamed Ould Ghazouani. Vuonna 2021 Aziz pidätettiin syytettynä taloudellisista väärinkäytöksistä.

Yhteiskunta ja politiikka

Demokratian kehitystä seuraava järjestö Freedom House luokittelee Mauritanian osittain vapaaksi maaksi. Sotilaiden vaikutusvalta politiikassa jatkuu. Presidentti Mohamed Ould Ghazouani on entinen kenraali ja puolustusministeri. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan poliisi käyttää edelleen kovia otteita tukahduttaessaan hallitusta häiritseviä mielenilmauksia. Ihmisoikeuksien puolustajia, orjuuden vastustajia, yhteiskunnallisia somevaikuttajia ja toimittajia uhkaillaan ja vainotaan. Internet suljettiin viime vaalien aikana. Valtionhallinnossa ja politiikassa arabi- ja berberitaustaisella väestönosalla on suurin vaikutusvalta. Afrikkalaistaustaisiin väestönosiin kohdistuu syrjintää. Naisten osallistuminen politiikkaan on vähäisempää kuin miesten. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on edelleen yleistä. Avioero-, perintö- ja lastenhuoltajuuslait syrjivät naisia. Mauritaniassa esiintyy vielä orjuutta. Vuonna 2018 arvioitiin, että noin 90 000 ihmistä oli orjuuden määritelmät täyttävässä työssä tai pakkoavioliitossa (World Slavery Index).

Talous ja kaupankäynti

Mauritanian Sahelin vyöhykkeellä perinteinen maatalous ja karjatalous työllistävät suurimman osan ihmisistä. Tärkeitä maanviljelyn tuotteita ovat durra ja taatelit. Sahelin vyöhykkeen pohjoisosassa karjatalouden tuotantoeläimiä ovat vuohet, lampaat ja kamelit. Etelämpänä kasvatetaan nautakarjaa. Maa- ja karjatalouden tuottavuus on suhteellisen alhainen. 2000-luvulta alkaen Mauritania on tuonut ulkomailta valtaosan väestön tarvitsemista elintarvikkeista. Saharan alueella, Sahelista pohjoiseen, elinkeinorakenne on muuttunut kaivostoiminnan laajentuessa. Maasta kaivetaan nyt rautaa, kuparia ja kultaa. Kalastuksesta on tullut yhä tärkeämpi elinkeino. Rannikolta on löydetty öljyä, mutta sen pumppaus ei ole vielä kasvanut merkittäväksi tuotannonalaksi. Mauritania on pyrkinyt kehittämään myös matkailua. Maailmanpankki luokittelee Mauritanian alemman keskitulotason maaksi.

Vuonna 2019 Mauritanian viennin arvo oli 4,4 miljardia dollaria. Tuonnin arvo oli 4,2 miljardia dollaria. Tärkeimmät vientituotteet olivat rautamalmi 38%, kalastuksen tuotteet 30% (tuore ja pakastettu kala, kalaöljy, kotilot, simpukat, äyriäiset jalosteineen), kulta 14% ja kuparimalmi 5%. Suurimmat vientimaat olivat Kiina, Sveitsi, Japani, Espanja ja Italia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Ranska, Espanja, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Turkki.