Mauritania

Maantiede

Mauritania on Länsi-Afrikassa Atlantin valtameren rannalla. Pohjoisia naapureita ovat Algeria ja Marokon hallussa oleva Länsi-Sahara. Idässä on Mali ja etelässä Senegal. Mauritanian rannikolla on lauhkean ilmaston kaistale, jossa esiintyy sateita kesäkuusta syyskuuhun. Sisämaassa ilmasto on lämmin ja kuiva. Mauritania on enimmäkseen alavaa maata. Adrarin hiekkakiviylänkö nousee maan luoteisosassa puolen kilometrin korkeudelle merenpinnasta. Ylängön kukkuloiden huiput ovat kuluneet pystyseinäisiksi. Laaksoissa on joenuomia ja keitaita.

Mauritanian pohjoisosat ovat Saharan alueella. Aavikon kasvillisuus on niukka. Keitailla kasvaa taatelipalmuja. Keitaiden liepeillä on viljelymaata ja laitumia. Aavikon päivät ovat kuumia, yöt ovat viileitä tai jopa kylmiä. Mauritanian eteläosa kuuluu Sahelin aro- ja savannivyöhykkeeseen. Arolla kasvaa pensaita, lyhyttä ruohoa ja akasiapuita. Savanneilla on korkeampaa ruohoa, apinanleipäpuita ja palmuja. Mauritanian karjankasvattajat ovat olleet paimentolaisia. He ovat siirtäneet karjaansa vuoden mittaan sinne, missä sateet ovat vihertäneet laitumia.

Etelässä Mauritanian ja Senegalin rajana on Senegaljoki. Joen varrella on ravinteikkaita tulvamaita. Senegaljoki on Mauritanian ainoa iso joki. Muut joet kuivuvat sateettomina aikoina ja täyttyvät tilapäisesti sateista. Rannikon pohjoisosassa on Banc d’Arguinin kansallispuisto, joukko hiekkasärkkiä ja pieniä saaria, joita ympäröivät rikkaat kalavedet. Kansallispuistossa on runsas linnusto, flamingoja, kapustahaikaroita ja pelikaaneja. Siellä talvehtii myös monia suomalaisia lintulajeja. Rannalle kerääntyy uhanalaisia munkkihylkeitä. Lähivesissä ui delfiinejä, pyöriäisiä ja valaita.

Maanviljely ja karjanhoito kuluttavat Mauritanian kuivuudesta kärsiviä maita. Maan kuluminen edistää aavikoitumista. Rannikolla meren pinnan kohoaminen lisää tulvatuhojen vaaraa. Alavalle maalle rakennettu pääkaupunki Nouakchott on tulvariskialueella. Nouakchottissa asuu puolitoista miljoonaa ihmistä. Noin 60% mauritanialaista elää kaupungeissa. Vuonna 2024 rankkasateet aiheuttivat tulvia Senegaljoen varrella, sekä Nouakchottissa ja muissa rantakaupungeissa.

Historia

Mauritanian keskiosasta Adrarin alueelta on löydetty yli kahdensadan tuhannen vuoden ikäisiä kivikirveitä ja muita kivityökaluja. Neljä tuhatta vuotta sitten Tichittin kukkuloilla on elänyt varhaisia karjankasvattajia. Alue on nyt karua aavikkoa, mutta neljä tuhatta vuotta sitten ympäristö oli vehreämpi. Nykyisellä aavikolla on ollut järviä. Tichittin varhaisasukkaat ovat syöneet kalaa ja simpukoita. He viljelivät durraa. Kolme tuhatta vuotta sitten tehdyissä kalliomaalauksissa on antilooppeja, lehmiä ja ihmisiä.

Mauritanian rannikolla ja savannialueilla on elänyt monia eri väestöryhmiä. 200- ja 300-luvulla seudulle tuli pohjoisesta berbereitä. Saharan yli suuntautuvaa kulta- ja suolakauppaa hallinneet valtiot, ensin Ghanan ja sitten Malin valtakunta, ulottuivat myös Mauritanian alueelle. Niiden kukoistusaika oli 300-luvulta 1400-luvulle. Keskiaikaiset Saharan kauppakaupungit Chinguetti, Ouadana, Tichitt ja Oualata ovat nyt YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCO:n maailmanperintökohteita. Arabien vaikutus ja islam levisivät Mauritaniaan Saharan kauppareittien kautta.

Portugalin laivat saapuivat Mauritanian rannikolle 1440-luvulla. Portugalilaiset rakensivat Arguiniin linnoituksen kaupan tukikohdaksi. Kauppiaat hankkivat Mauritaniasta kultaa, orjia ja arabikumia. Arabikumi on kasvikumi, jota saadaan akasiapuun maitiaisnesteestä. Arabikumia on käytetty muun muassa liimana ja sideaineena. Kullan, orjien ja arabikumin kysyntä toi kauppiaita myös Espanjasta, Alankomaista, Englannista ja Ranskasta. 1800-luvulla Ranska vahvisti asemansa alueella ja liitti Mauritanian osaksi Länsi-Afrikan siirtomaataan.

Mauritania itsenäistyi vuonna 1960. Ensimmäinen presidentti Moktar Ould Daddah kukistettiin vallankaappauksella vuonna 1978. Sotilashallitukset olivat vallassa kolmekymmentä vuotta. Vuonna 2009 presidentiksi valittiin vallankaappauksiin osallistunut kenraali Mohamed Ould Abdel Aziz. Aziz oli Mauritanian presidenttinä vuoteen 2019 asti. Kaksi vuotta myöhemmin häntä syytettiin kahdeksankymmenen miljoonan euron suuruisista kavalluksista ja rahanpesusta. Vuonna 2023 Aziz tuomittiin vankeuteen viideksi vuodeksi. Vuonna 2025 vetoomustuomioistuin pidensi rangaistusta kymmenellä vuodella.

Vuonna 2019 Mauritanian presidentiksi valittiin entinen kenraali Mohamed Ould Ghazouani. Hänet valittiin toiselle viisivuotiskaudelle vuonna 2024. Hän on toiminut puolustusministerinä ja Afrikan unionin puheenjohtajana. Ghazouani kuuluu berberiväestöön. Hänen vaalivoittonsa vuonna 2019 oli Mauritanian itsenäisyyden aikana ensimmäinen kerta, jolloin valta siirtyi rauhanomaisesti vaaleilla valitulta presidentiltä toiselle.

Yhteiskunta ja politiikka

Mauritanian presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Presidentti nimittää pääministerin johtamaan hallitusta. Käytännössä presidentti johtaa maata. Vuonna 2024 istuva presidentti Mohamed Ould Ghazouani valittiin toiselle kaudelle. Hän sai 56% äänistä. Afrikan unionin ja Yhdysvaltojen lähettämät tarkkailijat totesivat, että vaalit olivat rehelliset ja uskottavat. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Mauritania on osittain vapaa maa. Poliisi on käyttänyt kovia otteita tukahduttaessaan hallitusta häiritseviä mielenilmauksia. Ihmisoikeuksien puolustajia, orjuuden vastustajia, toimittajia ja yhteiskunnallisia somevaikuttajia on uhkailtu ja vangittu.

Mauritanian parlamentissa, kansalliskokouksessa, on 176 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan viiden vuoden välein. Vuonna 2023 parlamenttivaaleihin osallistui 24 vaaliliittoa tai puoluetta. Viisitoista niistä sai edustajia kansalliskokoukseen. Presidentti Ghazouanin Tasa-arvon puolue sai vahvan enemmistön 107 kansanedustajalla. Toiseksi sijoittunut islamistinen Tewassoul-puolue sai vain yksitoista edustajanpaikkaa. Vuonna 2023 valituista kansanedustajista 41 on naisia. Vaalilautakunnan mukaan 71% äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Mauritanian yhteiskunnassa kytee vanhoja ja kipeitä jännitteitä eri kansanryhmien välillä. Arabi- ja berberitaustaisella väestönosalla on isoin vaikutusvalta valtionhallinnossa ja politiikassa. Haratin-väestöä ja maan eteläosien afrikkalaistaustaisia väestöryhmiä syrjitään. Mauritaniassa esiintyy vielä orjuutta. Orjuus kiellettiin virallisesti vasta 1980-luvulla. Ihmisoikeusjärjestöt arvioivat, että Mauritaniassa on edelleen kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka tekevät orjuuden määritelmät täyttävää työtä. Haratin-väestöön kuuluu arabien ja berberien aikoinaan alistamien ja orjuuttamien afrikkalaiskansojen jälkeläisiä. Mauritanian haratinit ovat tummaihoisempia kuin arabit ja berberit. Haratin-väestön alaikäisiä tyttöjä on kotipalvelijoina arabi- ja berberiperheissä.

Pari vuotta sitten Mauritaniassa tehdyssä kyselyssä kolmasosa vastaajista sanoi, että naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on yleistä. Kaksi kolmasosaa miehistä ja naisista oli sitä mieltä, että lähisuhdeväkivalta on yksityinen, perheen sisäinen asia. Avioero-, perintö- ja lastenhuoltajuuslait syrjivät naisia. Pakkoavioliittoja on paljon. Noin 40% Mauritanian miehistä, ja vain 14% naisista, omistaa maata tai muuta kiinteää omaisuutta.

Mauritania on Afrikasta Eurooppaan pyrkivien muuttajien reitillä. Mauritanian läpi kulkee vuosittain kymmeniä tuhansia muuttajia. Muuttajat jäävät töihinkin. Yli puolet Mauritanian laittomien kultakaivosten työntekijöistä on ulkomaalaisia. Vuonna 2024 Euroopan unioni ja Mauritania allekirjoittivat sopimuksen Eurooppaan pyrkivän muuttajavirran hillitsemisestä. Mauritania on karkottanut tuhansia maahanmuuttajia takaisin kotimaihin. Vuonna 2024 Mauritaniassa oli 150 000 ulkomaalaista pakolaista tai turvapaikanhakijaa. Valtaosa heistä tuli Malista.

Talous ja kaupankäynti

Mauritania on alemman keskitulotason maa. Maailmanpankki arvioi, että kolmasosa Mauritanian asukkaista elää köyhyydessä. Kolmen viime vuoden aikana Mauritanian talous on kasvanut noin viisi prosenttia vuodessa. Maailmanpankin asiantuntijat uskovat kasvun jatkuvan lähivuosien aikana. Mauritanian merialueilta on löydetty suuria kaasuesiintymiä. Kaasun hyödyntäminen ja vienti ovat vasta alkamassa. Senegaljoen suulle on rakennettu uusi satama palvelemaan kaasunjalostusta. Kaasutulot voivat parantaa tuntuvasti Mauritanian taloutta.

Kolmasosa Mauritanian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, viisitoista prosenttia toimii teollisuuden tehtävissä ja yli puolet työskentelee palvelualoilla. Mauritanian viljelijät kasvattavat durraa, maissia, riisiä ja taateleita. Senegaljoen varren tulvamailla kasvatetaan meloneja ja vihanneksia. Pohjois-Mauritanian kuivilla seuduilla karjankasvattajien tuotantoeläimiä ovat vuohet, lampaat ja kamelit. Etelässä on nautakarjaa. Mauritanialla on 750 kilometriä Atlantin rannikkoa. Kalastus ja kalanjalostus työllistävät kaksisataa tuhatta mauritanialaista. Valtaosa saaliista viedään ulkomaille.

Mauritanian maaperässä on kultaa, rautaa, kuparia ja uraania. Kaivosteollisuus on ollut talouskasvun veturi. Vuonna 2023 Mauritanian tavaraviennin kokonaisarvo oli 4,1 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 4,3 miljardia euroa. Kultakauppa tuotti 35% kaikista vientituloista. Rautamalmin osuus oli kolmasosa vientituloista. Muita vientituotteita olivat kala, simpukat ja kalaöljy, kuparimalmi, melonit ja lannoitteet. Neljäsosa viennistä suuntautui Kiinaan. Muita isoja vientimaita olivat Sveitsi, Kanada, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Espanja ja Algeria. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Marokko, Espanja ja Ranska. Vuonna 2023 ulkomailla asuvat mauritanialaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 140 miljoonaa euroa.