Mauritius

Viimeksi päivitetty: 24.10.2025

Intian valtameren saarivaltiossa elää moni-ilmeinen väestö. Mauritiuksella on läheiset talous- ja kulttuurisuhteet Intiaan. Matkailu on tärkein elinkeino. Matkanjärjestäjä lupaa Mauritiuksen hellivän turistia kauniilla rannoilla, koralliriutoilla, upealla luonnolla ja herkkukeittiöllä. Ilmastonmuutos lisää rajumyrskyjen vaaraa. Rahtilaivan öljyvuoto on osoittanut, että meriluonto haavoittuu helposti.

Lippu

Sisällys

Keskeiset luvut ja tiedot

Keskeiset luvut ja tiedot:	Port Louis
Etniset ryhmät:	Intialais- ja pakistanilaisperäiset, monietniset (kreolit), kiinalaistaustaiset ja eurooppalaistaustaiset mauritiuslaiset
Kieli:	Englanti, ranska, Mauritiuksen kreoliranska, bhojpuri
Uskonto:	Hindut 48%, katolilaiset 25%, muut kristityt 7%, muslimit 18%, muut ja uskonnottomat 2%
Väkiluku:	1 268 280 (2025)
Valtiomuoto:	Tasavalta
Pinta-ala:	2 040 km2
Valuutta:	Mauritiuksen rupia
BKT per asukas:	31 050 Ostovoimapariteetti $
Kansallispäivä:	12. maaliskuuta

Maantiede

Mauritius on Intian valtameren saarivaltio. Se on Zimbabwen ja Mosambikin korkeudella kahdeksansataa kilometriä Madagaskarista itään, sadan kilometrin päässä Ranskalle kuuluvasta Reunionista. Mauritiukseen kuuluu nimisaaren lisäksi sata pienempää saarta ja luotoa. Pääkaupunki Port Louis on Mauritiuksen saaren länsirannikolla. Kaupungissa on sataviisikymmentä tuhatta asukasta.

Mauritiuksen saaren keskiosa on ylänköä. Ylängön lounaisreunalla on saaren korkein huippu, Piton de la Petite Riviere Noire (828 m). Rannikolla on vaaleita hiekkarantoja ja mustia laavakivikkoja. Saarten liepeillä on koralliriuttoja. Black River Gorges-luonnonpuistossa Mauritiuksen saarella kasvaa monilajista ikivihreää lehtimetsää. Rinteillä on pensastoa ja ruohikkoa. Luonnonpuistossa elää Mauritiuksen kotoperäisiä lintulajeja: kutojia, livertäjiä ja papukaijoja.

Mauritiuksella on lämmin ja kostea ilmasto. Kuumin aika on tammi-helmikuussa. Viileintä on heinä-elokuussa. Ylävän maan ilmasto on lauhkeampi kuin rannikon. Kukkuloilla sataa kaksi kertaa enemmän kuin alavilla rantamailla. Mauritiuksen itäosissa sataa enemmän kuin lännessä. Alue on altis rajumyrskyille. Myrskyjä esiintyy eniten alkuvuodesta, tammikuusta maaliskuuhun.

Vielä 1500-luvulla Mauritiuksella ei ollut maanisäkkäitä. Saarilla kehittyi lentokyvyttömiä lintulajeja. Ihmisten tuomat vieraslajit, ja ihminen itse, ovat hävittäneet saarten elonkirjoa. Portugalin merenkulkijat, hollantilaiset siirtolaiset ja tulijoiden mukana tulleet siat, koirat ja rotat tappoivat sukupuuttoon lentokyvyttömän drontin, joka eli vain Mauritiuksella. Kadonnut lintu pitää vielä pystyssä Mauritiuksen vaakunan tunnuskilpeä.

Sukeltajat ihailevat Mauritiuksen koralliriuttojen värikkäitä napsijoita, perhokaloja, sarvikaloja ja antennisiipisimppuja. Meressä ui delfiinejä, haita, kilpikonnia ja valaita. Viisi vuotta sitten japanilainen rahtilaiva ajoi karille ja katkesi lähellä Mauritiuksen rannikkoa. Rannoille ja riutoille valui tuhat tonnia öljyä. Kuvahakuvihjeet: Mauritius marine life. Mauritius oil spill.

Historia

Mauritius oli pitkään asumaton. Malaijit ja Arabian merenkävijät luultavasti tiesivät saaristosta jo tuhat vuotta sitten. Portugalilaiset purjehtijat kävivät saarilla 1500-luvun alussa. Hollantilaiset hallitsivat Mauritiusta 1500-luvun lopusta vuoteen 1710 asti. Sitten he luopuivat saarten asuttamisesta. Vuonna 1721 Ranskan Itä-Intian kauppayhtiö otti Mauritiuksen haltuunsa ja 1760-luvulla Ranska liitti saariston siirtomaihinsa.

Ranskalaiset toivat Mauritiukselle afrikkalaisia orjia ja alkoivat kasvattaa sokeriruokoa. 1800-luvun alussa Mauritiuksella oli kuusikymmentä tuhatta afrikkalaista orjaa. Neljä viidesosaa saarten asukkaista oli orjia. Vuonna 1810 Iso-Britannia valtasi Mauritiuksen. Sokeriviljelmille tuotiin työväkeä Intiasta ja Pakistanista. 1920-luvulla saarilla asui puoli miljoonaa intialaista.

Vuonna 1965 Iso-Britannia siirsi Mauritiuksen Chagossaaret erilliseen hallintoon. Saarten asukkaat kuljetettiin Mauritiuksen saarelle. Chagossaariin kuuluvalle Diego Garcian atollille rakennettiin Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen laivasto- ja lentotukikohta. Chagossaaret ovat ulkosaaria, ne ovat yli kahden tuhannen kilometrin päässä Mauritiuksen saaresta. Kansainvälinen tuomioistuin on vaatinut Isoa-Britanniaa palauttamaan Chagossaaret Mauritiukselle.

Mauritius itsenäistyi vuonna 1968, mutta jäi brittiläisen kansanyhteisön jäseneksi. Vuonna 1992 maa julistautui tasavallaksi. 1970-luvulle asti Mauritiuksen vienti ja talous olivat sokerin varassa. Kun sokerin markkinahinta oli korkea, maan talous vahvistui. Hinnan laskiessa lama kuristi saaria. 1980-luvulla matkailu alkoi kasvaa tärkeäksi elinkeinoksi.

Hongkongilaiset yrittäjät rakensivat Mauritiukselle tekstiili- ja vaatetehtaita. 1980- ja 1990-luvuilla Port Louisiin perustettiin verovapaita tuotantoalueita, missä halpa työvoima teki merkkivaatteita kansainvälisille markkinoille. Työntekijöitä hankittiin Bangladeshista, Nepalista ja Madagaskarilta. 2000-luvulla viidesosa Mauritiuksen kansantulosta saatiin vaatevalmistuksesta.

Ekologinen jalanjälki

1,5

maapalloa maassa Mauritius

Jos kaikilla maapallolla olevilla ihmisillä olisi sama kulutus kuin maan Mauritius keskimääräisellä asukkaalla, tarvittaisiin 1,5 maapalloa.

Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa

Yhteiskunta ja politiikka

Mauritiuksen presidentin valitsee parlamentti. Presidentti valitaan viiden vuoden virkakaudelle. Vuonna 2024 presidentiksi valittiin Dharam Gokhool. Hän on aikaisemmin ollut opetusministeri ja teollisuusministeri. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2024 pääministeriksi tuli Työväenpuolueen johtaja Navin Rangoolam. Hän oli edellisen kerran pääministerinä yksitoista vuotta sitten.

Mauritiuksen parlamentissa on 66 kansanedustajaa. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein. Vuonna 2024 vaaleihin osallistui kaksikymmentä yhdeksän vaaliliittoa tai puoluetta. Näistä neljä sai edustajia parlamenttiin. Vaalivoittaja, Työväenpuolueen johtama neljän puolueen keskustavasemmistolainen vaaliliitto, sai kuusikymmentä kansanedustajaa. Edellinen hallituspuolue, sosialistiliike, sai näissä vaaleissa vain yhden kansanedustajan. Lähes kahdeksankymmentä prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Parlamenttiin valittiin kaksitoista naista.

Mauritiuksella on monitaustainen väestö. Pääsääntöisesti yhteiskuntakehitys on sujunut rauhallisesti, mutta silloin tällöin väestöryhmien väliset kaunat ovat synnyttäneet väkivaltaisiakin yhteenottoja. Afrikkalaistaustaiset kreolit ovat tunteneet itsensä syrjityiksi intialaisperäiseen väestöön verrattuna. Valtaväestön läheinen suhde Intiaan on luonut kulttuuri- ja taloussuhteita Intian mantereelle. Mauritiuksen politiikassa on paljon ryhmiä ja puolueita. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Mauritius on vapaa maa.

Mauritius on ollut suosittu sijoituspaikka kansainvälisille yhtiöille, jotka ovat etsineet keinoja salata varoja ja välttää veroja. Saarivaltion hallintoa on syytetty taloudellisista väärinkäytöksistä. Vuonna 2024 poliisi pidätti Mauritiuksen valtionpankin entisen johtajan. Häntä syytettiin petoksista. Entinen pääministeri on pidätetty syytettynä rahanpesusta. Hänellä oli matkalaukuissa yli kaksi miljoonaa euroa. Ennen vaaleja silloisen hallituksen virkailijat jäivät kiinni laittomasta salakuuntelusta.

Vuonna 2025 Iso-Britannia sitoutui palauttamaan Chagossaaret Mauritiukselle Diego Garcian tukikohdan aluetta lukuun ottamatta. Mauritius vuokraa Diego Garcian Isolle-Britannialle 99 vuodeksi. Iso-Britannia maksaa Mauritiukselle vuokrakauden ajalta noin neljä miljardia euroa.

Inhimillisen kehityksen indeksi

72 / 192

Inhimillisen kehityksen indeksi maassa Mauritius

Mauritius on inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 72 kaikista maista 192.

Katso HDI-tilastot kaikista maista

Talous ja kaupankäynti

Mauritius on ylemmän keskitulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti Mauritiuksen taloutta lähes viisitoista prosenttia. Sen jälkeen talous elpyi ripeästi. Parin viime vuoden aikana Mauritiuksen talous on kasvanut viisi prosenttia vuodessa. Kasvu on nyt alkanut hidastua. Mauritiuksen hallitus haluaa kehittää uusia tuotannonaloja ja kohentaa tuottavuutta. Maailmanpankin asiantuntijoiden mukaan koulutuksen parantamisella olisi tärkeä merkitys.

Viisi prosenttia Mauritiuksen työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, vajaa neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja vähän yli seitsemänkymmentä prosenttia työskentelee palvelualoilla. Viljelijät kasvattavat sokeriruokoa, teetä, vihanneksia ja hedelmiä. Yleisimpiä tuotantoeläimiä ovat lehmät ja kanat. Isoimpia teollisuusaloja ovat tekstiili- ja vaateteollisuus, kalanjalostus, sekä muunlainen elintarviketeollisuus. Vaatetehtaiden kilpailukyky on heikentynyt.

Mauritiuksella käy vuosittain puolitoista miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Matkailupalveluissa työskentelee kolmekymmentä tuhatta saarelaista. Turismin tulot ovat lähes kaksi miljardia euroa vuodessa. Mauritiuksen matkailu on elpynyt täysin koronalamasta. Kalastus työllistää kymmenen tuhatta mauritiuslaista. Saaliskaloja ovat tonnikalat, miekkakalat, purjekalat, raitamakrillit, dolfiinit ja meriahvenet.

Mauritiukselle on syntynyt tietoalojen yrityksiä, jotka tarjoavat palveluita Afrikan markkinoille. Tämä työllistää jo kaksikymmentä tuhatta mauritiuslaista. Mauritius on myös alueellinen pankki- ja rahapalvelukeskus. Mauritiuksella on yli kahden miljoonan neliökilometrin merialue. Merenpohjassa on mineraalisaostumia, metallinoduleita, joissa on rautaa, mangaania, kuparia, nikkeliä ja kobolttia. Kaivosyhtiöt ovat kiinnostuneita merenpohjan kaivannaisten hyödyntämisestä.

Vuonna 2023 Mauritiuksen tavaraviennin kokonaisarvo oli kaksi ja puoli miljardia euroa. Tuonnin arvo oli yli kuusi miljardia euroa. Vaatevienti tuotti viidenneksen kaikista vientituloista. Muita vientituotteita olivat kala, sokeri, sähkölaitteet ja -tarvikkeet, typpilannoitteet, timantit, korut, öljy, laivat ja veneet, ja riisi. Suurimpia vientimaita olivat Yhdysvallat, Ranska, Zimbabwe, Etelä-Afrikka ja Sambia. Tärkeimmät tuontimaat olivat Kiina, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Intia, Etelä-Afrikka ja Ranska. Ulkomailla asuvat mauritiuslaiset lähettävät kotimaahan vuosittain yhteensä noin 350 miljoonaa euroa.

Tilastot

Maan Mauritius tilastot valituista aiheista. Kaikki väestöä, köyhyyttä, terveyttä, koulutusta, tasa-arvoa ja työelämää koskevat luvut ovat peräisin YK:n eri järjestöiltä. BKT ja CO2-päästöt ovat Maailmanpankilta. Lisää tietoa löydät maan tilastotietojen sivulla, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (viimeksi raportoitu vuosi). Tämän indikaattorin