Meksiko

Maantiede

Meksiko sijaitsee Pohjois-Amerikan eteläosassa Yhdysvaltojen eteläpuolella kahden valtameren välissä. Maan halki luoteesta kaakkoon kulkee kaksi vuorijonoa, lännessä Sierra Madre Occidental Yhdysvaltojen rajalta Jaliscoon asti, idässä Sierra Madre Oriental Coahuilasta Pueblaan. Vuoristojen väliin jää kuiva, viileä keskusylänkö. Ylängön eteläosa Lermajoen pohjoispuolella on pitkään ollut tärkeä maanviljelyalue. Sinne on tullut teollisuutta ja siellä talouskasvu on ollut maan muita seutuja nopeampi. Hieman etelämpänä on itä-länsisuuntainen tulivuorten ketju. Vuorten liepeillä on mustia laavakenttiä. Tulivuorten ketjusta kohoavat lumipeitteisinä Meksikon korkeimmat huiput, Citlaltepetl (5747 m) ketjun itäpäässä sekä Popocatepetl (5500 m) ja Itztaccihuatl (5215 m), aivan Meksikon kaupungin vieressä.

Meksikon kaupungissa asuu 9 miljoonaa ihmistä, metropolialueella on kaikkiaan lähes 22 miljoonaa asukasta. Metropolialueeseen kuuluvat itse suurkaupunki, sen esikaupungit ja niiden lähivyöhyke. Meksikon kaupungin eteläpuolella on ensin Balsasjoen alanko ja sen jälkeen kaksi vuoristoa, Sierra Madre del Sur sekä Sierra Madre de Oaxaca. Vielä etelämpänä on alavia maita, joilla vallitsee lämmin kostea ilmasto. Chimalapasin ja Lacandonin tiheissä sademetsissä elää jaguaareja, tapiireja, hämähäkkiapinoita, suuria harpyijakotkia ja isoja kirkasvärisiä arapapukaijoja. Meksikolla on pitkät rannikot, lännessä Tyynellä merellä Baja Californiasta Guatemalaan asti, idässä Meksikon lahden rannalla Texasista Jukatanin niemimaalle. Meksikon lahdella voi nähdä lahti- ja sillivalaita. Tyynen meren rannikkovesillä ui sini- ja harmaavalaita. Baja Californian rannoilla elää merinorsuja ja muita hylkeitä.

Meksikon luonto on moni-ilmeinen ja rikas. Se on myös uhanalainen, koska ympäristönsuojeluun ei vielä suhtauduta vakavasti. Luonnontilaiset metsät vähenevät, elonkirjo köyhtyy, vesistöt likaantuvat. Meksikon kaupungissa ilmansaasteet ovat aiheuttaneet ihmisille isoja haittoja. Se ei ole yllättävää tiheästi asutussa suurkaupungissa, missä on kuusi miljoonaa autoa. Monissa kaupungeissa veden saanti on vaikeutunut. Muovijäte kiukuttaa matkailijoita tärkeissä rantalomakohteissa. Meksikon päättäjien tärkeysjärjestyksessä ympäristön tilaan liittyvät kysymykset eivät kuitenkaan ole nousseet kärkisijoille.

Historia

Meksikon eteläosasta Guila Naquitzin luolasta on löydetty 8000 vuotta vanhoja jätöksiä ihmisten jalostamista viljelykasveista: kurpitsoista sekä viljamaissin esilajista, joka tunnetaan nimellä teosinte. Keski-Amerikasta ovat lähteneet maailmanlaajuiseen käyttöön myös kaakao, vanilja, avokado ja tomaatti. Meksikon kaikissa osissa on ollut ihmisyhteisöjä ja kansojen vaelluksia, joista yhteensä on syntynyt monikasvoinen menneisyys ja kulttuuriperimä.

300-luvulta 700-luvulle Meksikon keskiosassa lähellä nykyistä pääkaupunkia kukoisti Teotihuacanin kaupunki. 1000-luvulta 1200-luvulle samoja seutuja hallitsivat tolteekit ja heidän jälkeensä atsteekit, jotka 1300-luvulla rakensivat Tenochtitlanin kaupungin kaislikkojen ympäröimälle Texcocojärven saarelle. 1400-luvulla tässä atsteekkien pääkaupungissa asui yli 200 000 ihmistä. Atsteekit viljelivät maata Texcocojärvelle rakentamillaan kelluvilla saarilla. He kävivät sotia, koska heidän ankara uskontonsa vaati ihmisuhreja. Vuonna 1521 espanjalaiset ja heidän paikalliset liittolaisensa kukistivat atsteekit ja valloittivat Tenochtitlanin. 1500-luvun lopulla espanjalaiset hallitsivat jo suurinta osaa Meksikosta. Isorokko ja muut espanjalaisten mukana tulleet taudit surmasivat paljon alkuperäisväestöä. Intiaanit raatoivat pakkotyössä espanjalaisten maatiloilla. Pohjois-Meksikossa kasvatettiin lihakarjaa. Zacatecasista, Guanajuatosta, Taxcosta, Parralesista ja San Luisista löydettiin runsaita hopeaesiintymiä. Hopea oli espanjalaisten hallitseman Meksikon arvokkain vientituote. Meksiko itsenäistyi Espanjasta vuonna 1821.

1830-luvulla Texas irtautui Meksikosta. Vuonna 1845 Texasista tuli Yhdysvaltojen osavaltio. Vuonna 1846 Yhdysvallat aloitti sodan Meksikoa vastaan. Seuraavana vuonna Yhdysvaltojen joukot valloittivat Meksikon kaupungin. Vuoden 1848 rauhansopimuksessa Yhdysvallat otti haltuunsa lähes puolet Meksikon silloisesta pinta-alasta. Meksikolta riistettyihin alueisiin kuuluivat Nevada, Utah ja Kalifornia sekä osia Uudesta Meksikosta, Arizonasta, Oklahomasta, Coloradosta ja Wyomingista. Yhdysvalloissa - ja ehkä Euroopassakin - käsitykset Meksikosta perustuvat usein siihen, millaisina meksikolaiset esitetään elokuvissa ja viestimissä. Meksiko leimataan Yhdysvaltojen takapajuiseksi etelänaapuriksi. Meksikolaisiin liitetään liuta värikkäitä, huvittavia ja kielteisiä ominaisuuksia, joiden alta eivät pääse esiin maan monipiirteisyys ja kulttuurin rikkaus.

1920-luvulle asti Meksiko oli valtataistelujen ja sisällissotien näyttämö. Sotien välissä rakennettiin rautateitä. Kaupungit nykyaikaistuivat. Maaseudun elämässä ei tapahtunut suuria muutoksia. 1940-luvulta alkaen Meksiko teollistui. Maatalouden tuottavuus kohosi. Velkaantuminen ja lamat katkaisivat välillä talouskehityksen. Vuonna 1976 Chiapasista ja Tabascosta löydettiin isoja öljyesiintymiä. Vuonna 1992 Meksiko solmi vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa. Tämän jälkeen Meksikoon alkoi sijoittua entistä enemmän sellaista teollisuustuotantoa, joka palvelee suoraan pohjoisamerikkalaisia markkinoita. Autoteollisuus on yksi suurimmista aloista. Meksikon tehtaat tekevät vuosittain yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Näistä kolme miljoonaa, sekä paljon autonvalmistuksessa tarvittavia osia, myydään Yhdysvaltoihin. Meksikon talous on kasvanut, mutta eriarvoisuus on yhä niin suurta, että kasvu ei ole poistanut köyhyyttä.

Yhteiskunta ja politiikka

Vuonna 2024 Meksikon presidentiksi valittiin Claudia Sheinbaum. Pääkaupungin pormestarina toiminut Sheinbaum on Meksikon ensimmäinen naispresidentti. Hän edustaa vasemmistolaista Morena-puoluetta. Morenan ympärille ryhmittynyt vaaliliitto sai enemmistön liittovaltion parlamentissa. Sheinbaumin edeltäjä, Morena-liikkeen perustaja Andres Manuel Lopez Obrador, lupasi omalla presidenttikaudellaan kitkeä taloudelliset väärinkäytökset valtionhallinnosta ja keksiä keinot rikollisuuden vähentämiseen. Näillä aloilla ei kuitenkaan saavutettu edistystä.

Huumekaupan ympärille muodostunut järjestäytynyt rikollisuus on voimakasta. Huumeraha liikkuu ja näkyy elinkeinoelämässä. Huumekauppiaat pyrkivät jatkuvasti laajentamaan myös poliittista valtaansa. Yhdysvaltojen viranomaiset arvioivat vuonna 2024, että huumekartellit ovat käytännössä vallassa jo kolmasosassa Meksikosta. Huumekauppaan liittyvä väkivalta surmaa Meksikossa joka vuosi kolmekymmentä tuhatta ihmistä. Meksikon poliisi on voimaton huumekaupan ja väkivallan edessä. Armeijalle on nyt annettu myös poliisin tehtäviä.

Meksiko on ollut läpikulkumaa sadoille tuhansille keskiamerikkalaisille, jotka ovat halunneet päästä Yhdysvaltoihin. Maastamuuttajat ovat muodostaneet jopa tuhansien ihmisten kulkueita kävelläkseen Meksikon halki Yhdysvaltojen rajalle. Rikolliset ovat kiristäneet, käyttäneet hyväksi ja surmanneet maahantulijoita. Kymmenet tuhannet ihmiset odottavat Meksikon puolella karuissa pakolaisleireissä Yhdysvaltojen viranomaisten päätöksiä siitä, saavatko he tulla rajan yli. Meksikon kaupunki purkaa maahanmuuttajien telttaleirejä. Uusia teltta- ja hökkelileirejä on syntynyt Tapachulaan lähelle Meksikon ja Guatemalan välistä rajaa. Siirtolaiskulkueiden ei enää sallita kävellä Yhdysvaltojen rajalle asti.

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa YK:n yleissopimusta (CEDAW) valvova komitea on ilmaissut huolestumisensa Meksikon naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Meksikon lait ja viranomaiset eivät suojele naisia ja tyttöjä hyväksikäytöltä ja väkivallalta. Vuonna 2024 Meksikossa tapahtui 700 naismurhaa. Naismurhalla tarkoitetaan sellaista henkirikosta, missä nainen on surmattu sukupuolensa vuoksi: siksi, että hän on nainen. Meksikolainen runoilija, kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Octavio Paz sanoi, että menneet ajat eivät häviä täysin, vanhat haavat ovat arat ja auki. Uutta rakennetaan entisen päälle. Valokuvaaja Graciela Iturbide on tallentanut Meksikon mustavalkoisia näkymiä ja ihmisiä vuosikymmenien ajan. Kuvahakuvihje: Graciela Iturbide fotos.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi. Vuonna 2020 koronalama supisti Meksikon kansantaloutta lähes 9%. Vuodesta 2021 vuoteen 2024 talous on kasvanut yhteensä yli 15%. Hieman alle 13% Meksikon työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, neljäsosa toimii teollisuuden tehtävissä ja vähän yli 62% työskentelee palvelualoilla. Vuonna 2022 Meksikon koko tavaraviennin arvo oli 540 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 520 miljardia euroa. Vientituotteita olivat henkilö-, kuorma- ja linja-autot, traktorit, ajoneuvojen osat, tietokoneet, öljy, lääketieteelliset ja sairaalalaitteet, puhelimet, jääkaapit, kodinkoneet, akut ja paristot, olut, kulta ja hedelmät. Yli kolme neljäsosaa Meksikon viennistä suuntautui Yhdysvaltoihin. Muita tärkeitä vientimaita olivat Kanada, Kiina, Taiwan, Etelä-Korea ja Saksa. Suurimpia tuontimaita olivat Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Etelä-Korea ja Japani.

Vuonna 2023 Meksikossa kävi 42 miljoonaa ulkomaista matkailijaa. Matkailun tuottamat tulot olivat lähes 30 miljardia euroa. Meksiko on maailman suosituimpien matkakohteiden joukossa. Cancun ja muut hienot rannat houkuttelevat pohjoisamerikkalaisia aurinkomatkailijoita. Matkailijat pääsevät merelle katselemaan valaita. Meksiko on kulttuurin ja taiteen suurvalta. Laajassa maassa voi tutustua intiaanikansojen perintöön, vaihtelevaan luontoon, suuriin kaupunkeihin, moni-ilmeiseen musiikkiin, ruokaelämyksiin ja taidenäyttelyihin. Meksikon kaupungin keskustassa sijaitsevassa Frida Kahlon museossa käy vuosittain yli 300 000 näyttelyvierasta. Vuonna 2023 ulkomailla, lähinnä Yhdysvalloissa, asuvat meksikolaiset lähettivät kotimaahan 60 miljardia euroa. Yhdysvaltojen maatalous tarvitsee meksikolaista työvoimaa.