Moldova

Maantiede

Moldova on Itä-Euroopassa lähellä Mustanmeren rantaa. Läntinen rajanaapuri on Romania. Idässä, pohjoisessa ja etelässä naapurina on Ukraina. Suurin osa Moldovasta on jokien halkomaa tasankoa. Korkein kohta on maan keskiosassa Balanestin kukkuloilla (430 m). Suurin joki on Itä-Moldovassa etelään Mustanmeren rannikolle virtaava Dnestr. Lännessä Romanian vastaisella rajalla on Prutjoki, joka liittyy Tonavaan Giurgiulestissa Moldovan eteläisimmässä kärjessä. Isot joet ovat aina olleet tärkeitä kulku- ja kuljetusväyliä.

Moldovan ilmasto on leuto, mantereinen. Kesät ovat pitkiä ja lämpimiä. Talvet ovat viileitä, lämpötilat laskevat pakkasen puolelle. Sateet vaihtelevat vuosittain. Pari vuotta sitten kuivuus haittasi Moldovan maanviljelyä. Sen jälkeen rankkasateet saivat joet tulvimaan. Bacjoen vesi nousi pääkaupungin Chisinaun kaduille. Ilmastonmuutos lisää säiden ääri-ilmiöitä.

Moldovan keski- ja pohjoisosat ovat aikaisemmin olleet metsäisiä. Nykyisin metsät peittävät vain kymmenesosan maasta. Yleisimpiä luonnon puulajeja ovat metsätammi, talvitammi ja valkopyökki. Moldovaan on istutettu poppeli- ja valeakaasiametsiköitä. Nopeasti kasvavia puulajeja on suosittu istutusmetsissä polttopuun tuottamiseksi.

Padurea Domneascan luonnonsuojelualue on Moldovan itärajalla Prutjoen varrella. Siellä on tulvatasankoa, niittyjä ja kosteaa metsää. Alueella elää visenttejä. Moldovan eläimistöön kuuluvat myös hirvet, peurat, villisiat, sudet ja ilvekset. Yli puolet moldovalaisista asuu maaseudulla. Ihmisten elinkeinot aiheuttavat jatkuvasti paineita luonnonympäristöä kohtaan. Ympäristön- ja luonnonsuojelu ei ole vielä ollut järjestelmällistä. Jätevesien käsittelyssä on ollut puutteita. Metsiensuojelu on ollut tehotonta. Luonnonsuojelualueita on liian vähän säilyttämään arvokas ja monipuolinen elonkirjo.

Historia

Moldovassa on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Maan länsiosasta Buzdujenin luolista on löydetty yli 20 000 vuotta vanhoja kivityökaluja, saaliseläinten luita sekä jälkiä tulen käytöstä. Varhaisasukkaat ovat metsästäneet luolakarhuja, hevosia ja visenttejä. Moldovassa on myöhemmin asunut monia kansoja: traakialaisia, skyyttejä ja sarmaatteja. Rooma hallitsi aluetta 100-luvulta 200-luvun lopulle.

700-luvulta 1300-luvulle asti Moldova kuului Bulgarian valtapiiriin. Moldovan ruhtinaskunta syntyi 1300-luvun puolivälissä. 1500-luvulla ruhtinaskunta joutui maksamaan veroja Turkille. Venäjän vaikutusvalta kasvoi alueella 1700-luvulta alkaen. 1940-luvulla Neuvostoliitto valtasi Moldovan. Moldovasta tuli neuvostotasavalta, Neuvostoliiton osa. Moldova itsenäistyi vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Vuonna 1992 Moldova hyväksyttiin YK:n jäsenmaaksi.

Vuonna 1990 Moldovan itäosan kaistale Dnestrin ja Ukrainan välissä julistautui itsenäiseksi. Aluetta kutsutaan Transnistriaksi. Mikään maa ei ole tunnustanut Transnistrian itsenäisyyttä. Kaistaleen irtautuminen oli isku Moldovan taloudelle. Transnistria oli Moldovan teollistunein ja vaurain alue. Siellä on isoja teräs- ja vaatetehtaita ja huomattavaa sähköntuotantoa. Kolmasosa Transnistrian asukkaista on venäläistaustaisia. Etelä-Moldovassa sijaitsevalla Gagauzian alueella on itsehallinto. Gagauziassa asuu turkinkielistä väestöä.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Moldovaan on tullut yli puoli miljoonaa ukrainalaista pakolaista. Osa heistä on jäänyt Moldovaan, toiset ovat jatkaneet muualle Eurooppaan. Moldova on hakenut EU:n jäsenyyttä. Vuonna 2022 Eurooppa-neuvosto myönsi Moldovalle EU:n ehdokasmaan aseman. Euroopan investointipankki on antanut rahoitusta sähköntuotannon ja rautateiden parantamiseen sekä muille tärkeille aloille tukeakseen Moldovan valmistautumista unionin jäseneksi.

Yhteiskunta ja politiikka

Moldovan presidentti valitaan suorilla vaaleilla neljän vuoden välein. Vuonna 2024 presidentti Maia Sandu valittiin uudelleen toiselle nelivuotiskaudelle. Sandu on entinen pääministeri ja ensimmäinen nainen Moldovan presidenttinä. Moldovan 101-jäseninen parlamentti valitaan sekin neljän vuoden välein. Vuonna 2021 poliittiset ja oikeudelliset kiistat johtivat parlamentin hajottamiseen ja ennenaikaisiin vaaleihin. Presidentti Sandun keskustaoikeistolainen Eurooppaan suuntautunut Toiminta ja solidaarisuus -puolue sai yli puolet äänistä ja 63 parlamenttipaikkaa. Parlamenttiin valittiin 40 naista. Vuonna 2024 järjestettiin kansanäänestys siitä, tulisiko tavoite liittyä Euroopan Unioniin kirjata Moldovan perustuslakiin. Äänestäjien niukka enemmistö kannatti tätä esitystä.

Moldovan politiikan isoja aiheita ovat olleet suhteet Romaniaan, Venäjään ja Eurooppaan. Suurin osa moldovalaisista kannattaa itsenäistä Moldovaa, jolla on läheiset suhteet Länsi-Eurooppaan, ja myös Romaniaan. Maassa on voimakkaita ryhmiä, joista jotkut toivovat Moldovan liittyvän Romaniaan, ja toiset ovat halunneet mahdollisimman läheistä yhteistyötä Venäjän kanssa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Moldova on alkanut saada valtaosan sähköstään Romaniasta. Romania on muutoinkin Moldovan tärkein kauppakumppani. Venäjän asevoimien läsnäolo Moldovaan kuuluvassa Transnistriassa on aiheuttanut jännitystä erityisesti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Moldovan itäisen kaistaleen itsenäisyysliikkeellä on ollut läheiset suhteet Venäjään ja itsenäistymisen sijasta sen tavoitteena on ollut Transnistrian liittäminen osaksi Venäjää. Transnistriassa on 1500 venäläistä sotilasta varmistamassa Venäjän vaikutusvaltaa ja vartioimassa suuria Neuvostoliiton aikaisia asevarastoja.

Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House-järjestö luokitteli Moldovan vuonna 2024 osittain vapaaksi maaksi. Freedom Housen mukaan Moldovan vaalit ovat vapaat ja uskottavat, mutta varakkaimmilla rahatahoilla on edelleen suuri valta maan viestimissä ja politiikassa. Julkisten varojen väärinkäytökset ovat yleisiä. Entinen pääministeri tuomittiin muutamia vuosia sitten vankeuteen osallistumisestaan lähes miljardin euron suuruisiin kavalluksiin. Moldovan pankit ovat harjoittaneet rahanpesua ja siirtäneet satojen miljoonien eurojen arvosta petoksilla hankittuja varoja Isoon-Britanniaan, Hong Kongiin ja Latviaan. Laajaan rikolliseen toimintaan on osallistunut maan rikkaimpia henkilöitä ja vaikutusvaltaisia politiikan toimijoita. Vuonna 2022 entinen presidentti Igor Dogon pidätettiin syytettynä lahjusten vastaanottamisesta.

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Moldovan ylemmän keskitulotason maaksi. Parin viime vuoden ajan Moldovan talous on kasvanut hitaasti. Hintojen nousu haittaa palkansaajien toimeentuloa. Maailmanpankki arvioi vuonna 2024, että 15% moldovalaisista eli köyhyydessä. Vuonna 2023 maatalous elpyi kuivuuden aiheuttamista tuhoista. Vuonna 2022 kuivuus pakotti säännöstelemään kasteluvettä ja tämä aiheutti isoja tappioita vehnän ja viinirypäleiden viljelijöille. Moldovan tunnetuin tuote on viini. Moldovalaista viiniä myydään Suomessakin. Puolet Moldovan työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, noin 15% toimii teollisuuden tehtävissä ja hieman yli kolmasosa työskentelee palvelualoilla.

Vuonna 2023 Moldovan tavaraviennin kokonaisarvo oli neljä miljardia euroa. Tuonnin arvo oli yli kahdeksan miljardia euroa. Vientituotteita olivat öljy, maissi, sähkölaitteet ja -tarvikkeet, vaatteet ja tekstiilit, auringonkukan siemenet, kasviöljy ja viini. Kolmasosa viennistä suuntautuu Romaniaan. Tärkeitä vientimaita ovat myös Ukraina, Italia, Saksa ja Turkki. Isoimpia tuontimaita ovat Romania, Ukraina, Kiina, Turkki, Saksa ja Italia. Moldovassa käy vuosittain noin 400 000 ulkomaista matkailijaa. Turistit ihailevat maisemia ja kauniita vanhoja luostareita. He käyvät viinitiloilla ja valtavissa kallioon kaivetuissa viinivarastoissa. Suurimmissa varastoissa on yli miljoona viinipulloa. Vuonna 2023 ulkomailla työskentelevät moldovalaiset lähettivät kotimaahan lähes miljardi euroa.