Mongolia

Maantiede

Mongolia on aasialainen sisämaavaltio laajalla kuivalla ylängöllä Kiinan ja Venäjän välissä. Kallioinen ja kivikkoinen Gobin aavikko ulottuu Pohjois-Kiinasta Mongolian eteläosiin. Talvella Gobissa voi sataa lunta. Kesällä siellä on neljänkymmenen asteen helteitä. Mongoliassa on pitkät kylmät talvet ja lyhyet kesät. Kaikki vesistöt jäätyvät talvien kovissa pakkasissa, pienet joet usein jopa pohjaan asti. Puolet maasta on ikiroudassa. Länsi-Mongoliassa Kiinan rajalla on Altain vuoriketju. Siellä on Mongolian korkein huippu, aina lumipeitteinen Khuiten (4374 m).

Mongolian vuorilla on monien jokien lähteet. Isoin joki Selenga alkaa maan keskiosasta Hangain vuorilta ja laskee Venäjän Burjatiassa Baikaljärveen. Mongolian pääkaupunki Ulaanbaatar on Selengan sivujoen Tuulin rannalla. Kymmenen tuhatta vuotta sitten paikalla oli metsästäjien leiri. Myöhemmin Ulaanbaatar on ollut tärkeän kauppareitin varrella. Lähes puolet mongolialaisista asuu Ulaanbaatarissa. Kolme neljäsosaa Mongolian väestöstä elää kaupungeissa.

Mongoliassa on neljä tuhatta jokea ja kolme tuhatta järveä. Lähellä Baikaljärveä on Hövsgöljärvi, Mongolian tärkein makean veden allas. Pohjoisessa Venäjän rajalla on suuri suolainen Uvsjärvi. Ylänköarolla kasvaa ruohoa ja pensaita. Vain kymmenesosa Mongolian maa-alasta on metsiä. Rinteillä ja jokien varsilla on havumetsiä, joissa kasvaa mäntyjä, kuusia ja lehtikuusta. Lauhkeilla alueilla on haapaa, koivua, jalavia, vaahteroita ja pajuja.

Hustain kansallispuisto on Mongolian keskiosassa Tuuljoen varrella. Hustain loivilla kukkuloilla on koivumetsiä. Kukkuloiden ympärillä leviää aro. Kansallispuistossa on susia, arokettuja, gaselleja ja villihevosia. Gurvansaikhanin suojelualue on Gobin aavikolla vuoriston juurella. Siellä kohtaavat hiekkakinokset, ruoholakeus ja lumipeitteiset vuoret. Alueella elää lumileopardeja, villivuohia ja kaksikyttyräisiä kameleita.

Mongolian karjankasvattajien lammas- ja vuohikannat ovat kasvaneet niin suuriksi, että laidunmaat ovat alkaneet kulua. Kolmella neljäsosalla laitumista on köyhtymisen merkkejä. Ilmastonmuutos kohottaa kesälämpötiloja. Se edistää laitumien kuivumista. Laiton metsästys on hävittänyt Gobin karhut, saiga-antiloopit ja vuorten lumileopardit sukupuuton partaalle.

Neljä viidesosaa Mongolian sähköstä tulee hiilivoimaloista. Ulaanbaatarin ilma on likaantunut hiilenpoltosta ja autojen pakokaasuista. Viiden vuoden kuluessa Mongolia pyrkii tuottamaan kolmekymmentä prosenttia sähköstään uusiutuvilla energianlähteillä. Kaivosteollisuus vahvistaa Mongolian taloutta, mutta se aiheuttaa isoja ympäristöhaasteita. Kaivokset kuluttavat ja likaavat vesivaroja. Erityisesti kultakaivokset käyttävät paljon vettä. Kuivassa maassa vettä on käytettävä harkiten.

Historia

Mongoliassa on elänyt ihmisiä kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Varhaisasukkaat metsästivät mammutteja ja villasarvikuonoja. Länsi-Mongolian Khoid Tsenkherin luolassa on kaksikymmentä tuhatta vuotta vanhoja kalliomaalauksia, joissa on leijonia, antilooppeja, villilampaita, kameleita, puhveleita, mammutteja ja ihmisiä.

Biluutin kallioissa Altaivuorilla on neljä tuhatta vuotta vanhoja kaiverruksia, joissa kuvataan hevosia ja ratsastajia. Ratsastava paimentolaisuus yleistyi Mongolian aroilla kolme tuhatta vuotta sitten. Arokansat olivat liikkuvan sodankäynnin taitajia. Kaksi tuhatta vuotta sitten Kiinan pohjoisosien valtiot rakensivat suuria muureja torjuakseen paimentolaiskansojen hyökkäykset.

1200-luvun alussa Temujin, eli Tšingis-kaani, yhdisti Mongolian heimot suuriin sotiin, joista syntyi yksi maailman isoimmista valtakunnista. Mongolit valloittivat Kiinan ja Korean. Ratsujoukot etenivät Venäjän arojen yli Persiaan, Puolaan, Ukrainaan, Unkariin ja Itämeren rannalle asti. Suurimmillaan mongolien valtakunnan alaisuudessa oli lähes puolet maailman väestöstä.

1270-luvulla Mongolian Kublai-kaani julistautui Kiinan keisariksi. 1300-luvulla mongolien laaja valtakunta hajosi. Mongolikansojen välillä käytiin pitkiä sisällissotia. 1700-luvulla Mongolia oli Kiinan vaikutuspiirissä. Etelä-Mongolia alkoi sulautua Kiinaan. Venäjä ja Kiina kilpailivat Mongolian pohjoisosien hallinnasta.

1920-luvulla Venäjän vallankumouksen jälkeen Mongoliasta tuli kommunistipuolueen hallitsema kansantasavalta, jolla oli läheinen suhde Neuvostoliittoon. Mongoliassa oli Neuvostoliiton sotilastukikohtia. 1950-luvulla Mongolian halki rakennettiin rautatie. Vuonna 1961 Mongolia hyväksyttiin YK:n jäseneksi.

1970-luvulla Kiinan ja Neuvostoliiton väliset suhteet kiristyivät. Neuvostoliitto lähetti Mongoliaan sata tuhatta sotilasta estääkseen Mongolian ajautumisen Kiinan etupiiriin. 1970-luvulla Mongoliaan perustettiin suuri kuparikaivos ja kaivosteollisuuden merkitys taloudessa alkoi kasvaa perinteisen karjankasvatuksen rinnalle.

Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa avasi tien Mongolian uudistumiselle. Kommunistisen puolueen yksinvalta päättyi. Mongoliasta tuli monipuoluedemokratia. Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House-järjestön mukaan Mongolia on vapaa maa. 1990-luvulla Mongolialla oli vakavia talousvaikeuksia. Sen jälkeen kaivosteollisuuden vahvistuminen on edistänyt talouskasvua. Neljäsosa väestöstä elää köyhyydessä.

Yhteiskunta ja politiikka

Mongolian presidentti valitaan yleisillä vaaleilla kuuden vuoden virkakaudelle. Presidenttiä ei voida valita uudelleen, toiselle kaudelle. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2021 presidentiksi valittiin Ukhnaagiin Khurelsukh. Tätä ennen hän oli Mongolian pääministeri.

Mongolian parlamentissa on 126 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2024 vaaleihin osallistui kaksikymmentäyksi puoluetta. Viisi puoluetta sai kansanedustajia. Hallituspuolue, Mongolian kansanpuolue, sai näissäkin vaaleissa enemmistön kansanedustajista. Kansanpuolue on entinen kommunistipuolue. Nykyisin puolue on linjaltaan sosiaalidemokraattinen. Vuoden 2024 vaaleissa parlamenttiin valittiin 32 naista.

Liike-elämällä ja etenkin isoilla kaivosyhtiöillä on paljon vaikutusvaltaa Mongolian politiikassa. Viisi vuotta sitten entinen valtionvarainministeri tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan, koska hän otti kaivosyhtiöiltä miljoonien eurojen lahjuksia. Kolme entistä pääministeriä on saanut lyhyempiä vankeusrangaistuksia. Kaivosyhtiöt maksavat lahjuksia kullan, kuparin, hiilen, uraanin ja muiden luonnonvarojen hyödyntämisestä. Valtion kaivosyhtiöissä on ollut suuria kavalluksia.

Mongolia on Venäjän ja Kiinan välissä. Molemmat naapurit pyrkivät vaikuttamaan Mongolian politiikkaan. Vuonna 2025 solmittiin kolmikantasopimus suuren kaasuputken rakentamisesta Mongolian halki Venäjältä Kiinaan. Vuonna 2024 Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Mongoliassa. Mongolia ei ole piitannut siitä, että Kansainvälinen rikostuomioistuin on määrännyt Putinin pidätettäväksi syytettynä sotarikoksista.

The Hu vie omaperäistä mongolirokkia rajojen yli. Äänimaailma maustetaan hevosenpääviululla ja kurkkulaululla. The Hu on ollut suosittu Suomessakin. Sävelet sieppaavat mukaansa, vaikka sanat ja poljento kuulostavat uhkaavilta. Katso The Hu: Yuve Yuve Yu.

Talous ja kaupankäynti

Mongolia on ylemmän keskitulotason maa. Viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana Mongolian talous on kasvanut noin viisi prosenttia vuodessa. Kaivosteollisuus on kasvun veturi. Hiilenvienti on tärkein vientitulojen lähde. Uusi suuri kuparikaivos aloitti tuotantonsa Mongolian eteläosassa. Valtion isot rakennushankkeet ovat nekin virkistäneet talouskasvua. Maatalous on elpynyt tavallista kylmempien talvien aiheuttamien tappioiden jäljiltä.

Neljäsosa Mongolian työvoimasta saa toimeentulon maataloudesta, lähes yhtä paljon on teollisuuden tehtävissä ja hieman yli puolet työskentelee palvelualoilla. Karjankasvatus on maaseudun pääelinkeino. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, lehmät ja kamelit. Mongolissa on 25 miljoonaa lammasta, yli kaksikymmentä miljoonaa vuohta, viisi miljoonaa lehmää, viisi miljoonaa hevosta ja puoli miljoonaa kamelia.

Viljelijät kasvattavat vehnää, ohraa, perunaa ja vihanneksia. Karjatalous tuottaa lihaa ja villaa. Kashmirvuohien hieno alusvilla on maailman pehmeintä ja lämpimintä villaa. Se on arvokas raaka-aine neulemarkkinoilla. Mongolian maaperässä on hiiltä, kuparia, kultaa, tinaa, uraania, fluorisälpää, volframia ja molybdeeniä. Volframia ja molybdeeniä käytetään kovissa metalliseoksissa. Isot kiinalaiset, australialaiset ja kanadalaiset kaivosyhtiöt louhivat Mongolian hiiltä ja metalleja.

Vuonna 2023 Mongolian tavaraviennin kokonaisarvo oli neljätoista miljardia euroa. Tuonnin arvo oli kuusi miljardia euroa. Lähes kuusikymmentä prosenttia vientituloista tuli hiilestä. Viidesosa vientituloista saatiin kuparinviennistä. Muita vientituotteita olivat rauta, kulta, öljy, molybdeeni, maasälpä, sinkki ja villa. Yhdeksänkymmentä prosenttia viennistä suuntautui Kiinaan. Muita vientimaita olivat Sveitsi, Italia, Thaimaa ja Japani. Suurimmat tuontimaat olivat Kiina, Japani, Saksa, Singapore ja Yhdysvallat. Ulkomailla asuvat mongolialaiset lähettävät kotimaahan yhteensä yli neljäsataa miljoonaa euroa vuodessa.

Mongoliassa käy vuosittain seitsemänsataa tuhatta ulkomaalaista matkailijaa. Eniten turisteja tulee Kiinasta, Venäjältä ja Etelä-Koreasta. Turismitulot ovat noin miljardi euroa vuodessa. Matkailijoille järjestetään hevosvaelluksia. Paimentolaisjuhlissa painitaan, ratsastetaan ja lennätetään kotkia. Ulaanbaatarin katuruokaloissa syödään pelmeneitä ja lihapiirakoita. Matkanjärjestäjä kertoo, että kaupunkikuvassa kohtaavat uutuutta kiiltävät pilvenpiirtäjät ja vanhat palatsit, buddhalaiset munkit, maalta tulleet vierailijat ja liikemiesten kiire.