Montenegro

Maantiede

Montenegro on Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla, Adrianmeren rannalla. Adrianmeri on Välimeren lahti Balkanin niemimaan ja Italian välissä. Montenegro on pieni vuoristoinen valtio. Eteläisiä rajanaapureita ovat Albania ja Kosovo, idässä on Serbia, pohjoisessa Bosnia-Hertsegovina ja kapea kaistale Kroatian Adrianmeren rantaa.

Adrianmeren rannikolla, ja sisämaassa Zetajoen laaksossa, on alavia maita. Muu osa Montenegrosta on kukkuloiden ja vuorten poimuttama. Jylhimmät vuoret ovat maan pohjoisosassa. Korkein vuori on Pohjois-Montenegron karu harmaakivinen Bobotov Kuk (2523 m). Etelässä Albanian rajalla on kolme muuta lähes yhtä korkeaa huippua.

Pääkaupunki Podgorica on Albanian rajan ja Skutarijärven lähellä. Podgoricassa on kaksisataa tuhatta asukasta. Seitsemänkymmentä prosenttia montenegrolaisista asuu kaupungeissa. Skutarijärvi on Balkanin isoin järvi. Järvellä on pelikaaneja ja haikaroita. Skutarijärven Montenegron puoleinen osa on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi.

Montenegrossa on Välimeren ilmasto. Kesät ovat lämpimiä. Talvet ovat leutoja. Sateet ovat runsaita. Montenegron rinnemaiden vuotuiset sademäärät ovat Euroopan suurimpia. Cetinjessa lähellä rannikkoa sataa viisi kertaa enemmän kuin Jyväskylässä tai Helsingissä. Rankkasateet nostattavat jokivarsilla rajuja tulvia. Vuonna 2025 jokivedet tulvivat Budvan kaupungin kaduille vaurioittaen autoja ja rakennuksia. Kuvahakuvihje: Budva floods.

Kuusikymmentä prosenttia Montenegron maa-alasta on metsiä. Alavilla mailla on lehti- ja sekametsiä. Yleisiä puulajeja ovat pyökit, tammet ja kastanja. Rinteiden havumetsissä kasvaa saksanpihtaa, kuusta ja useita mäntylajeja. Durmitorin vuorten kansallispuiston metsissä on karhuja, villisikoja ja villikissoja. Rinteillä ja alppiniityillä on lyhytsarvisia vuohia, gemssejä. Gemssit kiipeilevät taitavasti. Talvisin gemssit hakevat suojaa metsästä.

Pohjois-Montenegron Pljevljan kaupungin ilma on likaantunut. Syynä on kaupungin hiilivoimala. Voimala käyttää polttoaineena turveperäistä ruskohiiltä. Lähes neljäkymmentä prosenttia Montenegron sähköstä tulee hiilivoimaloista. Yli puolet sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Tuulivoiman osuus on seitsemän prosenttia sähköntuotannosta. Öljy-yhtiöt ovat tehneet koeporauksia Adrianmerellä. Tutkimukset eivät ole vielä johtaneet öljy- tai kaasulöytöihin.

Historia

Balkanin niemimaalla on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Montenegron lähialueilta on löytynyt kaksitoista tuhatta vuotta vanhoja kalliopiirroksia. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. Seitsemän tuhatta vuotta sitten jokivarsien kyläläiset kasvattivat yksijyvävehnää, emmervehnää ja linssejä. Heillä oli lehmiä, lampaita, sikoja ja vuohia. He tekivät saviastioita ja pieniä veistoksia. 

Illyrialaiset tulivat Montenegroon kolme tuhatta vuotta sitten. He kävivät kauppaa Kreikan kanssa ja sotivat Makedoniaa vastaan. He rakensivat linnoituksia. Illyrialaisten sydänseutu oli Kotorinlahden liepeillä Adrianmeren rannalla. Kaksi tuhatta vuotta sitten Rooma valloitti Montenegron. Kun Rooman valtakunta jakautui Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi vuonna 395, raja kulki Montenegron halki. Adrianmeren rannikko kuului Länsi-Roomaan ja sisämaan alueet Itä-Roomaan, Bysanttiin.

Slaavit asuttivat Montenegron 600-luvulla. 1000-luvulla alueella oli slaavilainen kuningaskunta, jonka keskus oli Duklja nykyisen pääkaupungin Podgorican lähellä. 1100-luvulla Montenegro joutui Serbian alaisuuteen. 1300-luvun lopulla turkkilainen Osmanien/Ottomaanien valtakunta kukisti Serbian. Montenegro kävi useita sotia turkkilaisia vastaan. 1860-luvulla Turkin asema Balkanilla heikkeni ja Montenegro vahvisti itsenäisyytensä. 

Euroopan suurvallat tunnustivat Montenegron itsenäiseksi valtioksi vuonna 1878. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Montenegro liittyi Jugoslaviaan. Vuonna 1941 Italia valtasi Montenegron. Vuonna 1943 miehittäjiksi tulivat saksalaiset. Toisen maailmansodan jälkeen Montenegrosta tuli Jugoslavian liittotasavallan osavaltio.

Montenegro oli Josip Broz Titon johtaman sosialistisen Jugoslavian pienin osavaltio. 1950-luvulla sodan tuhoja korjattiin. Vähitellen Montenegron talous vahvistui. Matkailusta tuli uusi tärkeä elinkeino. Kun sosialistinen Jugoslavia hajosi 1990-luvulla, Montenegro jäi valtioliittoon Serbian kanssa. Kansanäänestyksessä vuonna 1992 yhdeksänkymmentäviisi prosenttia montenegrolaisista kannatti liittovaltiota, jossa olivat vain Serbia ja Montenegro.

1990-luvun lopulla Montenegro alkoi pyrkiä irti läheisestä suhteesta Serbian kanssa. Vuonna 2006 järjestettiin kansanäänestys itsenäistymisestä. Yli puolet montenegrolaisista oli täyden itsenäisyyden kannalla. Montenegro julistautui itsenäiseksi valtioksi. Euroopan unioni ja Serbia tunnustivat pian Montenegron itsenäisyyden. Vuonna 2008 Montenegro haki EU:n jäsenyyttä. Viralliset neuvottelut jäsenyydestä aloitettiin neljä vuotta myöhemmin. Montenegro saattaa liittyä EU:n jäseneksi vuonna 2028.

Yhteiskunta ja politiikka

Montenegron presidentti valitaan yleisillä vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Presidentin asema on muodollinen. Varsinaista valtaa käyttää pääministerin johtama hallitus. Vuonna 2023 Montenegron presidentiksi valittiin Jakov Milatovic. Hän oli uudistusmielisen Eurooppa nyt -liikkeen ehdokas.

Montenegron parlamentissa on 81 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan neljän vuoden välein. Vuonna 2023 vaaleihin osallistui viisitoista vaaliliittoa tai puoluetta. Näistä yhdeksän sai kansanedustajia. Vähän yli puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Valituista kansanedustajista 22 on naisia.

Vuoden 2023 vaaleissa Eurooppa nyt -liike nousi Montenegron isoimmaksi puolueeksi. Eurooppa nyt sai 24 kansanedustajaa. Vanhojen hallituspuolueiden johtama neljän puolueen Yhdessä -vaaliliitto jäi toiseksi suurimmaksi ryhmäksi 22 kansanedustajalla. Vaalien jälkeen Eurooppa nyt -liikkeen johtaja Milojko Spajic muodosti hallituksen. Vuoden 2026 alussa pääministeri Spajicin hallituksessa oli Eurooppa nyt -liikkeen lisäksi kolme pienempää puoluetta.

Maailman demokratian tilaa seuraavan Freedom House -järjestön mukaan Montenegro on osittain vapaa maa. Vaalit ovat rehelliset ja uskottavat. Puolueet toimivat vapaasti. Aikaisempia hallituspuolueita on syytetty suhteista järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Vuonna 2024 valtionsyyttäjä ja poliisijohtaja pidätettiin epäiltyinä yhteistyöstä rikollisten kanssa. Montenegron rikollisjärjestöt salakuljettavat kokaiinia ja savukkeita. Rikollisklaanien valtataistelut ovat johtaneet aseellisiin yhteenottoihin.

Pieni Montenegro on useiden kansallisuuksien valtio ja eri väestönosilla on erilaiset toiveet maan kehityksen suunnasta. Osa ihmisistä haluaa vahvistaa suhteita Länsi-Eurooppaan ja he ovat pettyneet, kun EU-jäsenyysneuvottelut ovat edenneet hitaasti. Toiset katsovat itään ja tahtovat yhteistyötä Serbian ja Venäjän kanssa. Serbian ortodoksikirkko on Montenegrossa voimakas uskonnollinen, kulttuurillinen ja poliittinen vaikuttaja.

Montenegron Breznan kylässä kilpaillaan vuosittain laiskuuden maailmanmestaruudesta. Kilpailijat loikoilevat patjalla. Voittaja on se, joka jaksaa kauimmin olla tekemättä mitään. Joinakin vuosina ohjelmassa on ollut toinenkin laji: hidas pyöräily. Hitain pyöräilijä voittaa.

Talous ja kaupankäynti

Montenegro on ylemmän keskitulotason maa. Vuonna 2020 koronalama supisti Montenegron taloutta viisitoista prosenttia. Sen jälkeen talous elpyi. Vuonna 2025 talous kasvoi kolme prosenttia. Tämän kasvuvauhdin odotetaan jatkuvan lähivuosina. Matkailu on ollut talouden kasvuveturi. Kuusi prosenttia Montenegron työvoimasta saa toimeentulon maa- ja metsätaloudesta tai kalastuksesta, vajaa viidesosa toimii teollisuuden tehtävissä ja kolme neljäsosaa työskentelee palvelualoilla. Lähes kymmenesosa työvoimasta oli työttömänä vuoden 2026 alussa.

Vuonna 2024 Montenegron tavaraviennin kokonaisarvo oli 900 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli viisi miljardia euroa. Vientituotteita olivat kuparimalmi, sähkö, alumiini, lääkkeet, koneet ja laitteet, hedelmäviinat, puutavara, viini ja liha. Suurimpia vientimaita olivat Serbia, Etelä-Korea, Bosnia-Hertsegovina, Italia ja Espanja. Tärkeimmät tuontimaat olivat Serbia, Kiina, Saksa, Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia.

Kotimaan työttömyys on ajanut montenegrolaisia ulkomaille etsimään työtä. Yli satatuhatta montenegrolaista on töissä ulkomailla. Suurin osa heistä on EU-maissa. Ulkomailla työskentelevät montenegrolaiset lähettävät kotimaahan yhteensä noin kahdeksansataa miljoonaa euroa vuodessa. Se on melkein yhtä paljon kuin tavaraviennin kokonaisarvo.

Montenegrossa käy vuosittain lähes kolme miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa. Turismitulot ovat puolitoista miljardia euroa vuodessa. Kehutuin nähtävyys on kaunis Kotorin kaupunki. Turisti nauttii muurin ympäröimän vanhankaupungin keskiaikaisista tunnelmista. Kapeiden kivikatujen varsilla on toreja ja kahviloita. Kotorin lahdelle tehdään veneretkiä. Adrianmeren rannikolla on upeita hiekkarantoja. Lempeä ilmasto hemmottelee lomalaisia.